Shinobido: Way of the Ninja / Arvostelut / pelaaja.fi

Shinobido: Way of the Ninja

4.08.2006 // Kirjoittanut: harro_pelaaja
4

Jälleen kerran peli, joka muistuttaa PlayStationien ykkösninjapelisarjaa niin hyvässä kuin pahassakin. Shinobido: Way of the Ninja on kaksi ensimmäistä Tenchua ja Way of the Samurait kehittäneen Acquiren työtä. Siitä on havaittavissa molempien pelien piirteitä – hyviä ja huonoja.

Shinobido kertoo ninjasta, joka ei muista. Klaanin kotikylä Asuka on tuhottu ja jalokiveen talletettu sielu on pirstaleina ympäri kolmeen leiriin jakautunutta Utakatan valtakuntaa.

Vaikka taustatarina sisältää fantasiaelementtejä, pelin antama kuva ninjojen roolista sisällissodan runtelemassa ympäristössä on jokseenkin realistinen. Historia ei tunne ninjojen suorittamia onnistuneita salamurhia, mutta muutoin Way of the Ninjan malli tuntuu todenmukaiselta. Ninjat olivat vakoojia, jotka työskentelivät rahasta tai muista raadollisista syistä ilman sen suurempia tunnontuskia tai tarvetta toimia kunniallisesti.

Kolmen kauppa

Pelaaja tekee töitä kolmelle keskenään sotivalle klaanille. Jokainen voi päättää, suosiiko yhtä näistä toisten kustannuksella vai auttaako jonkin kolmesta voittamaan sisällissodan. Tehtävät kattavat avainhenkilöiden salamurhat, eri osapuolten voimatasapainoa heilauttavat ryöstöretket ja sabotaasit sekä kuriirikeikat.

Jos varastaa yhdeltä klaaneista muskettien piirustukset, se antaa toiselle huomattavan etulyöntiaseman. Ja ruokakuljetuksen kaappaaminen heikentää uhrin sotilaiden taistelukuntoa. Mitä enemmän lyö kapuloita tietyn klaanin rattaisiin, jatkoiskut muuttuvat sitä kuolettavammiksi. Johtajan henkivartijoihin pääsee käsiksi ajoittain myös alkupään tehtävissä, mutta muuten merkkihenkilöt säilyvät suhteellisessa turvassa siihen asti kunnes turvaverkko on lyöty rikki niiden ympäriltä.

Hyvin hoidetut työtehtävät parantavat pelaajan suhdetta työnantajaan – ja mikäli paikalle jäi silminnäkijöitä, ei kohde ole järin mielissään. Luottamus pelaajaan kasvaa onnistuneiden keikkojen myötä. Tätä kautta pääsee koko ajan lähemmäksi sielun palasia ja vastauksia. Taitava pelaaja pystyy kasvattamaan asemiaan kaikkien kolmen osapuolen silmissä, mutta riskit ovat totta kai kovemmat.

Pelaajaa auttavat monimuotoiset varusteet. Niitä löytyy luonnonantimista heittoaseisiin ja miinoihin. Niitä voi ostaa, haalia surmatuilta vastustajilta ja taloista sekä puutarhoista tai saada lahjaksi hyvistä suoritteista. Valinnanvaraa löytyy, mutta heittokoukun ja -tähtien sekä parannusesineiden lisäksi ei juuri muuta tarvita.

Ruma ninja

Shinobido: Way of the Ninjan lähtöasetelma on herkullinen. Se ei kuitenkaan auta unohtamaan pelin teknistä toteutusta, joka on heikkoa tasoa. Kontrollit ovat kankeat ja kamera ei tunnu toimivan missään yhteydessä intuitiivisesti: sitä kääntää koko ajan väärään suuntaan. Tämä on tuttua Tenchu-sarjan peleistä. On suuri sääli, ettei Acquire saa peliteknisiä asioita kuntoon.

Peli ei myöskään näytä juuri miltään. Ainoastaan perusleirinä toimiva rauniotalo – joka on sekin pelkkä valikko – viehättää. Shinobido ei ole ruma, mutta grafiikalla sitä ei myydä, eikä animaatiolla.

Äänipuolella ollaan paremmalla tolalla. Acquiren pelien kummallinen moderni etninen soundi on toimiva ja pelihahmot saa halutessaan puhumaan japania. Se on hieno ominaisuus, jonka ansiosta pelimaailma on heti monta pykälää autenttisemman oloinen.

Shinobido: Way of the Ninjalle haluaisi antaa paljon anteeksi, mutta se ei onnistu. Peli ei ole kuitenkaan kelvoton. Eri osapuolten kanssa leikittely ja monet pienet yksityiskohdat tekevät kokonaisuudesta enemmän kuin mukiinmenevän. Odotan kuitenkin sitä kertaa, kun Acquire onnistuu saamaan kaikki palaset loksahtamaan kunnolla paikoilleen.

6/10

Kommentit

Käyttäjän feldon kuva
feldon

Krooh-pyyh.

Käyttäjän Hakkiz kuva
Hakkiz
Käyttäjän Nouzka kuva
Nouzka

Muuten hyvä peli, mutta kamera on surkea.

Käyttäjän kimeeri kuva
kimeeri

Nostoja