Skate

Skate tuulettaa lajityyppiä niin rankasti, etten tiedä, mitä Activisionin sarjalle tämän jälkeen pitäisi tehdä.

14.9.2011 21:55

Skeittaaja näkee modernin betoniviidakon täysin eri tavoin kuin tavallinen kaduntallaaja. Jokainen kivipaasi, kaide ja rappuset edustavat mahdollisuuksia, joita siviili ei ajattele. Siinä missä tavallinen ihminen näkee vain harmaata betonia, skeittaaja näkee tilaisuuksia. Hänelle nykypäivän urbaani ympäristö on kuin huvipuisto.

Skaten upein saavutus on se, kuinka se kykenee luomaan juuri tämän fiiliksen. Tyydytystä tulee uusien alueiden ja temppupaikkojen löytämisestä, ei miljoonien pisteiden ja parin minuuttia kestävien superkombojen toteuttamisesta. On jo itsessään nautinto, kun San Vanelonan jättimäisestä pelikaupungista löytää jälleen uuden paikan trikkien tekemiseen. Kaupungista löytää uusia paikkoja viikkojen ajan – kenttäsuunnittelu on todella onnistunut.

Ja parhaiden ääniefektien Oscarin saa…

Skate on lähes elämäntapasimulaattori. Siinä ei ole kiire, saati Tony Hawk -sarjan ylilyöntejä. Olen pelannut jokaisen Hawk-skeittipelin läpi ja pidän kovasti Neversoftista tekijäporukkana, mutta yhdeksän pelin jälkeen sarja on luovassa limbossa. Skate puolestaan tuulettaa lajityyppiä niin rankasti, etten tiedä, mitä Activisionin sarjalle tämän jälkeen pitäisi tehdä. Skate osoittaa, kuinka kauas Activisionin rahasampo on ajautunut alkulähteeltä. Pelit tuntuvat täysin erilaisilta, vaikka kummassakin rullalautaillaan.

Skaten puitteet luovat rauhallisen ja nautinnollisen kokemuksen. Fiktiivinen San Vanelonan kaupunki pitää sisällään kaikkea: San Franciscon mäkiä, joita Tommy Guerrero niin ikimuistoisesti lasketteli Powell Peraltan Public Domain -videossa, Vancouverin ja Los Angelesin kaltaista arkkitehtuuria ja muutama mainio skeittipuisto.

Guerrero on itse asiassa säveltänyt useita letkeitä kappaleita Skaten erinomaiselle soundtrackille. Yksi mainio älynväläys on se, että biisit alkavat soida ja volyymi nousta, jos pelaajan lähistöllä on hyvä skeittipaikka.

Jos antaisimme erikseen pisteitä pelien eri osa-alueille, Skaten äänimaailma saisi 10+. Jotakin äänisuunnittelijoiden onnistumisesta kertoo se, miten tyydyttävältä tuntuu kuulla trukkien grindaavan betonia tai teräsputkea tai miten hienonkuuloisesti kovat renkaat liukuvat asfaltti- tai kivipinnalla. Kaikki kuulostaa tismalleen siltä kuin pitäisi. Jo äänimaailma on skeittaamiseen perehtyneille lähes orgastinen kokemus.

Trikkitikku

Pelijärjestelmä on valtava onnistuminen. Oikea tikku on omistettu laudan hallinnalle, grabit suoritetaan olkanapeista ja vasemmalla tikulla liikutaan ja pyöritään. Skeittaamisen perustemppu ollie suoritetaan painamalla tikkua alas ja sitten ylös, minkä jälkeen tikulla voi nopeasti eri kuvioita vääntämällä toteuttaa kymmeniä erilaisia flippejä.

Siinä missä EA-peleissä nämä tikkukikkailut ovat joskus pelkkää markkinointihuplaa pelin takakanteen, niin Skaten FlickIt-järjestelmä on lähes NHL 07:n mailanhallinnan kaltainen mullistus.

Pelijärjestelmä ei ole niin vaikea hallita, kuin mitä äkkiseltään luulisi. Olliet ja flipit onnistuvat helposti, mutta sen jälkeen homma vaikeutuu. Temppuyhdistelmien tekeminen on vaikeaa – kuten oikeastikin. Kaiteelle loikkaaminen ja grindaaminen vaatii tarkkaa ajoitusta, oikean lähestymiskulman ja sopivan vauhdin. Käytössä ei ole grindinappia, joka liimaisi skeittaajan kaiteeseen magneetin lailla. Kun tässä pelissä lähestyy pitkää rappussettiä ja yrittää hypätä vaikkapa nollie 360 flipillä kaiteelle slaidiin, ilmassa on vaaran tunnetta: tämähän voi mennä pieleen.

Skate on todella kaukana Tony Hawkista. Siinä ei ole älyttömiä manuaalilla linkattuja miljoonakomboja, vaan kombo on yksinkertaisesti sarja hyviä temppuja oikein toteutettuna, aivan kuten oikeissakin skeittikisoissa.

Skatessa on pakko olla suunnitelmallinen. Kun haaste edellyttää 2500 pisteen saavuttamista 30 sekunnissa, se ei onnistu painelemalla villisti nappeja uusien grindien toivossa. Skatessa on keksittävä trikkilinja, mietittävä mitä trikkejä yrittää tehdä ja sitten on vain harjoiteltava suoritusta.

Ikävästi PS3-version pelaaminen on hieman vaikeampaa, koska Sixaxiksen tikut eivät ole yhtä tarkkoja kuin Xbox 360:n tikut. PS3-versio kärsii myös hiukan hidastelusta ja sahalaidoista, joten jos kahden välillä pitää valita, niin kannattaa hankkia Xbox 360 -versio. Tämä kielii skeittauksen asemasta esimerkiksi jalkapalloa suppeampien piirien harrastuksena: FIFA 08 on loistava molemmilla konsoleilla, mutta markkinavoimat määräävät, mihin peleihin panostetaan täysillä ja mihin ei.

Naama lehteen

Uratilassa on rento meininki. Pelaajan on suoritettava Trasher– ja Skateboard-lehtien vaatimia haasteita saadakseen sponsoreita ja edetäkseen urallaan. Valtaosa San Vanelonasta on pelaajalle auki alusta alkaen, mutta esimerkiksi Plan B:n skeittipuiston, X-Gamesit ja skeittikaupan takapihan skeittihallin avaamiseen tarvitaan haasteiden onnistunutta suorittamista.

On pakko nostaa hattua uratilan alkuvideolle, jossa esiintyvät kaikki ammattiskeittaajat. Se on kuin suoraan 1990-luvun alun skeittivideoista. Peli ei missään vaiheessa ota itseään liian vakavasti, mutta myöskään syyllisty ylilyönteihin.

Hienointa Skatessa onkin tavallaan uramoodin letkeys ja rehellisyys. Haasteet ovat realistista skeittaamista, eivätkä jotakin mikroautolla huristelua, maskotin hakkaamista tai pultsareiden päältä grindaamista. Yleensä haasteet koostuvat monimutkaisen tempun toteuttamisesta vaikeassa ympäristössä. San Vanissa on myös 20 temppupaikkaa, jotka voi vallata omiin nimiinsä, jos vetää paikalla parhaat pisteet.

Lauta pistää kapuloita rattaisiin

Kaupungissa voi liikkua metrolla tai siirtyä suoraan haluamaansa paikkaan klikkaamalla kohdetta kartalta. Yksi parhaimmista oivalluksista on eräänlainen virtuaalinen kirjanmerkki, jonka voi asettaa ympäristöön. Jos haluat treenata pitkän rappussetin kaiteen grindaamista tai vain lasketella mäkeä alas, muttet aina halua vaivautua skeittaamaan takaisin aloituspisteeseen, sen kohdalle voi asettaa kirjanmerkin, jonka luokse voi aina teleportata. Näin välttyy turhauttavalta kääntelemiseltä ja takaisin rullaamiselta – erinomainen idea.

Jonkinlaista vapaampaa liikkumista jäin silti kaipaamaan. Olisi ollut mukavaa liikkua jaloin, jolloin pystyisi tarkastelemaan paikkoja paremmin. Monissa tapauksissa haasteiden vaatimukset kuvaillaan todella löyhästi, ja kun temppupaikkaa ei pysty tarkastelemaan, menee monta yritystä ennen kuin edes tajuaa, mitä ja missä kohdassa pitäisi tehdä. Tämä käy jossakin vaiheessa todella pahasti hermoille.

Toisaalta jos pelaaja voisi liikkua jaloin, se olisi tuonut mukanaan paljon ongelmia ja lisää tekemistä pelintekijöille. Ominaisuuden puuttuminen on ymmärrettävää. Jos voisi kävellä, osa pelaajista varmaan odottaisi voivansa liikkua maastossa kuin missä tahansa toimintapelissä. Tämä olisi teettänyt valtavasti lisää työtä pelintekijöille, jotka ovat keskittyneet nyt olennaiseen. Jatko-osassa asia varmasti korjataan.

Muista puutteista mainittakoon, että lip trikit eivät kuulu liikerepertuaariin eikä ramppi- tai poolskeittaaminen toimi yhtä hyvin kuin katuskeittaaminen. Darksliden kaltaisten kikkojen puuttuminenkin on sekin pettymys.

Dude, näitsä mitä mä tein?!

Tekijät ovat panostaneet paljon yhteisöominaisuuksiin. Omia suorituksia voi leikellä videoiksi tehokkaalla ja äärimmäisen yksinkertaisella videoeditorilla. Taltioidun leikkeen voi tallentaa kovalevylle ja siirtää Skaten verkkosivustolle toisten käyttäjien ihailtavaksi. Videoita ja valokuvia voi arvostella, joten käyttäjät voivat itse antaa isoa kättä kovimmille skeittaajille. Kaverilistat ja viestijärjestelmät ovat nekin toimivia (etsikää RiotPelaajan suoritukset Skaten sivustolta…)

Nettipelaaminenkin toimii mukavasti, oikeastaan täysin samalla tavalla kuin yksinpelikin. Ainoa huono puoli on, että netissä skeitatessa pelialue on hyvin rajattu osa kaupunkia.

Skatea voi kuvailla indiepeliksi, jossa on Electronic Artsin perinteiset kovan luokan tuotantoarvot. Puutteita ja hiomattomia särmiä on pidemmän päälle hiukan liikaa, mutta ne eivät vähennä debyytin loistokkuutta.

 

Yhteisössä on voimaa

Skeittaajien mukana kulkee laudan ohella lähes aina videokamera. Kaveri taltioi suorituksia, jotta ihmeteot eivät olisi vain puhetta, kun todistusaineistoa on aina saatavilla. Tämä puoli on tuotu peliinkin mainiosti. Tallentamiaan hidastuksia ja ottamiaan valokuvia voi siirtää Skate-yhteisön kotisivuille suoraan pelistä. Pelissä on selain, jolla voi katsella toisten käyttäjien suorituksia ja arvostella niitä.

8/10
Lisää luettavaa