SOCOMit ovat tarjoilleet isommilla Pleikkareilla laadukasta sotaviihdettä, jossa toiminta ja taktiikka yhdistyivät maukkaalla tavalla. Sarja kuitenkin tuntuu saavuttaneen sisällöllisen ja teknisen päätepisteensä, jonka myötä odotukset kääntyivät PS3:n suuntaan. Tätä valoa vasten olikin yllättävää saada käsiinsä tutulla tekniikalla toteutettu tuore SOCOM PSP:lle.
Miten taskuräiskintä jaksaisi edelleen kiinnostaa? Joskus liian kuiviin puristettu jatko-osa vain lössähtää, toisinaan reseptiin löytyy toimiva uudistus – kuten Tactical Strikessa. Peli käyttää aiempien PSP-SOCOMien runkoa, mutta kanadalainen Slant Six Games veivasi sisällön uuteen muotoon. Lopputulos on edelleen taktista toimintaa, mutta ei räiskintää.
Vertauskuva löytyy läheltä, joskin eri alustalta. Kun SOCOMin yhdistää mielessään Full Spectrum Warrioriin, niin tiedätkin tarkoin mitä on tarjolla. Pelaaminen vain tapahtuu pienemmällä ruudulla ja arabien sijaan vastassa on eteläamerikkalaisia kapinallisia.
Komenna ja toimi
”Full Spectrum SOCOMissa” pelaaja ei ole suorassa vastuussa sotilaiden toiminnasta, vaan hän toimii enemmänkin esimiehenä, joka seuraa taistelukenttää taistelijaparien kautta ja johtaa näitä. Pelaaminen eroaakin tuntuvasti SOCOMeista.
Kuvakulma on kyllä solttujen takaa, mutta pelaaja voi vaihtaa kahden taistelijaparin välillä napinpainalluksella. Sotilaan suoran ohjaamisen sijaan pelaaja silmäilee ympäristöä ja napsauttelee miehille liikkumis- ja taistelukomentoja, joiden kohde osoitetaan tatilla. Myös epäsuorempi käskeminen luonnistuu – kun tuli on vapaa, niin voi sitä tulisektorille eksyvää vihollisparkaa.
Iskuryhmien ohjaaminen toimii eikä peli ole edes millään tapaa hidas. Liikkuminen on vaaratilanteessa sopivan nopeaa, vihollisiin ehtii useimmiten varautua tai reagoida ja jos kentällä on välillä harhateilläkin, niin ukkojen siirtäminen pidemmänkin matkan päähän sujuu nopeasti.
Suoranaista pelaamista löytyy vain kiikarikiväärillä tähtäilystä tai kranaattien heittelystä. Muutoin Tactical Strike on aidosti taktiikkapeli, jossa ei tarvita refleksejä tai toimintavaistojen herättelyä. Sen ansiosta peli tuntuu tuoreelta.
Tosin taskusotiminen on edelleen perinteisen kaavamaista. Viholliset kuljeksivat määrättyjä reittejään eivätkä pahemmin piittaa naapurijoukkueen alueelta kuuluvasta ammuskelusta. Jonkun toisen ongelma, mitä me siitä. Tehtävät onkin suhteellisen helppo suorittaa pala palalta ja vihuryhmä kerrallaan. Se ei kuitenkaan haittaa muutoin erinomaisessa taskusodinnassa.
Erityisplussa tulee usean maan erikoisjoukoista. Peliin saa yllättävää lisähubaa, kun pelaa vaikkapa saksalaisella tai eteläkorealaisella kommandojoukolla, jotka viestivät taistelussa äidinkielellään.
Isoa ja pientä SOCOMia
PlayStation 2:lle vuonna 2002 julkaistu SOCOM: U.S. Navy Seals nousi hetkessä yhdeksi laitteen suosituimmista peleistä, joka myös lanseerasi laitteen verkkopelipalvelun. 2003 julkaistu SOCOM II ja toissavuotinen SOCOM 3 tarjosivat edelleen hyvää taktista yksinpeliräiskettä vahvistaen samalla sarjan asemaa PS2:n suosituimpana verkkomoninpelinä. Sarjasta on myös julkaistu kaksi erinomaista taskupeliä PSP:lle, SOCOM: U.S. Navy SEALs Fireteam Bravo ja Bravo 2.