Tämä arvostelu on julkaistu alkujaan Pelaaja-lehden syyskuun numerossa 237.
Pysy tuoreimpien arvostelujen tasalla tilaamalla lehti tästä!
Kiviä lenkkareissa
Päälle 30 vuoteen ehtii mahtua monia ala- ja ylämäkiä, mutta Sonic-peleissä on ollut aina selvää, että Segan tasoloikkasarja loisti laadullisesti kirkkaimpana aivan alkuaikoinaan. Mega Drivelle kehitetyt Sonic the Hedgehog, Sonic the Hedgehog 2 ja Sonic 3 & Knuckles ovat edelleen mainioita esimerkkejä liike-energian hallitsemisen ympärillä pyörivistä loikinnoista. Mega-CD:llä nähty Sonic CD lisäsi kaavaan vielä omia erikoisuuksiaan aikamatkustelun avulla.
Sinisen siilin mittavan elokuvamenestyksen jälkeen käy järkeen, että Sonicin varhaiset seikkailut on pakattu taas kokoelmapaketiksi moderneille pelilaitteille. Sonic Origins ei lähesty pelien uudelleenmyyntiä emulaation kautta, vaan pohjana toimii sen sijaan Retro Engine -teknologia. Sitä on käytetty aiemmin Sonic Manian kehittämisessä ja Sonic-pelien pätevissä mobiilikäännöksissä.
Ominaisuuslistallaan Sonic Origins on lupaava paketti. Tarjolla on mahdollisuus pelata edellä mainittuja pelejä niiden alkuperäisillä kuvasuhteilla ja elämäkäytännöillä. Uutena päämuotona on kuitenkin niin sanottu Anniversary-formaatti, joka ehostaa pelit tukemaan laajakuvaa ja poistaa myös uhan kaiken päättävästä Game Over -ruudusta. Pelien läpäisy avaa pelattavaksi kentät peilaavan Mirror Moden, ja onpa tarjolla tehtävätilakin, joka tarjoaa vaihtoehtoisia haasteita omien Sonic-kykyjen testaamista varten. Kaikki pelit voi vieläpä pelata putkeen osana tarinatilaa, joka lisää seikkailujen väliin uudet söpöt animaatiopätkät.
Konkreettisia hienosäätöjäkin on tarjolla. Knucklesja Tales-hahmoja voi käyttää Sonic 2:n ja 3:n ohella myös ensimmäisessä osassa, ja kaikkien pelien Anniversary-versioon on lisätty tuki Sonic Maniasta tutulle Drop Dash -liikkeelle. Sonic 2:n erikoiskentät ovat nekin nyt juohevampia ja selkeämpiä, minkä lisäksi siitä aikoinaan leikattu Hidden Palace Zone on elvytetty mukaan pelattavaksi.
Käytännössä kaikki lisäykset ja muutokset ovat tervetulleita, mutta Sonic Originsista on nähtävissä, että se on puristettu ulos hieman ennen aikojaan. Pitkäaikaisemmat sarjan ystävät ovat bonganneet visuaalisia, pelillisiä ja ääneen liittyviä bugeja, jotka eivät ole olleet läsnä alkuperäisissä peleissä. Mahdollisuus pelikokemuksen säätämiseen visuaalisesti ja pelillisesti oman maun mukaan ei myöskään ole loppujen lopuksi kummoinen, kun Originsia vertaa moniin muihin nykyisiin retropelijulkaisuihin.
Sega on ilmaissut kuunnelleensa fanipalautetta ja julkaissut jo ensimmäisen korjauspäivityksen. Sen ansiosta itseäni eniten rasittanut bugi on saanut jo kyytiä, sillä Sonic 2:ssa nähtyä tekoälytoverin jumiutumista ympäristöihin ei tapahdu enää samalla intensiteetillä. On siis hyvinkin mahdollista, että kokemus tasoittuu vielä lisää nykyisestä.
Oma kuohuntaa herättänyt asiansa on vielä Sonic 3 & Knucklesin musiikki. Useat alkuperäisessä pelissä olleet kappaleet on jouduttu korvaamaan, mikä todennäköisesti johtuu Michael Jacksoniin ja tämän säveltäjäkumppaneihin sidoksissa olevista tekijänoikeusyksityiskohdista. Tilalle on tuotu sovitukset Sonic 3:n prototyyppiversiossa mukana olleista biiseistä, joista puuttuu kuitenkin sama uniikki ote.
Sonic Origins ei jää kauaksi siitä, että sitä voisi kutsua varauksetta juhlapaketiksi. Viime hetken hätäilyt ja Sonic 3:n monimutkainen musiikkihistoria langettavat sen ylle kuitenkin varjon, joka nimenomaan vaivaa pelisarjan suurimpia faneja. Tuoreemmalle Sonic-yleisölle ongelmat ovat huomaamattomampia elleivät jopa olemattomia.