Tekijä: Project Soul
Julkaisija: Namco Bandai Games
Myynnissä: Nyt
Pelikoneet: PlayStation 3 (testattu), Xbox 360
Moninpeli: Kyllä
Samalla koneella: 2
Verkossa: 2
Paluu historian kentälle
Soul Calibur V on peli, jonka ei koskaan pitänyt nähdä päivänvaloa. Neljännen osan jälkeen Project Soulin kerrottiin hajonneen ja tekijöiden kehittävän täysin uuden pelin. Tuottaja Hisaru Tagon mukaan hän kuitenkin kokosi kaikki yhteen, ja tässä sitä nyt ollaan. Suurimpana syynä pidetään sitä, että sarjalla olikin enemmän faneja kuin uskottiin.
Viides osa on entistä nopeampi ja pelattavampi – yksinkertaisesti enemmän Soul Calibur, mutta muistuttaa muutoin paljon edellistä osaa. Muutoksia on tosin sen verran, että fanien kulmakarvat ovat nousseet pystyyn. Katsotaanpa, onko siihen syytä.
Sielu palaa yhä
Hahmot ovat japanilaiseen tyyliin mahtipontisia ja suoraan sanottuna hieman koomisia, mutta jollain erikoisella tavalla ihastuttavia. Taistelijat ja taustat ovat pullollaan yksityiskohtia: panssarit kiiltävät, animaatio on virheetöntä ja ilmeet eeppisiä. Soul Calibur V sijoittuu aikaan seitsemäntoista vuotta edellistä osaa myöhemmin. Kumma kyllä, useat hahmot eivät ole silti vanhentuneet päivääkään.
Uusista hahmoista merkittävin on Ezio Auditore da Firenze, sellaisena kuin hänet Assassin’s Creed: Brotherhoodista muistamme. Heti käy selväksi, että Ezio on yksi vaikeammista hallittavista, joten hän sopii erityisesti kokeneille pelureille. Ezio ei kuitenkaan ole kovin nopea eikä liikkeissään yhtä sulava kuin jotkut toiset hahmot. Ezion hyökkäykset ovat hienoja – käytössä on miekan lisäksi jopa varsijousi. Hän sopii sarjan muiden hahmojen joukkoon selvästi paremmin kuin Darth Vader ja Yoda edellisessä osassa.
Ezion seuraan liittyvät Soul Calibur V:n päähenkilö ja Sophitian poika Patroklos Alexandra, kiinalaisella miekalla varustettu teinityttö Yan Lexia, solvauksia suoltava naisninja Natsu ja ihmissuden avukseen kutsuva Z.W.E.I. Sudella on erittäin mielikuvituksellinen nimi, E.I.N. Joku japanilaiskehittäjä on taas käynyt kielikursseilla. Muita uusia tuttavuuksia ovat Patroklosin sisko Pyrrha ja taikapalloa hallinnoiva Viola, joiden lisäksi ennakkoon tilaavat saavat koodilla Lord Geo Dampierren. Alexandran perheen kohtalo on sidottu Soul-miekkoihin, joten jälleen voi varautua elämää suurempiin puheisiin ja eeppisiin juonenkäänteisiin.
Omalla naamalla
Kätevällä hahmoeditorilla voi luoda oman taistelijansa. Se tehdään jo olemassa olevien hahmojen pohjalta taistelutyylin osalta, mutta muutoin sen voi rakentaa suhteellisen vapaasti ulkonäön ja kykyjen suhteen. Erilaisia vaihtoehtoja naamaksi, kampaukseksi ja useiksi muiksi enemmän tai vähemmän tärkeiksi yksityiskohdiksi löytyy, mutta olisi hienoa jos hahmon voisi tehdä itse aivan alusta lähtien.
Mikäli sarjan tavaramerkiksi muodostunutta kuuluttajaa on uskominen, sielu palaa edelleen ja palavasti. Antero Mertarannankin sutkautukset häpeään jättävä kuuluttaja laukoo kenttien alussa korkealentoisia mietteitä, mutta mieleenpainuvia lausahduksia ei ole edellisosien tapaan. Tunnelmaa kohottaa Ezion ääninäyttelijä Roger Craig Smith, joka onkin ollut helppo ottaa peliin mukaan, koska hän on hoitanut myös Siegfriedin äänen. Tunnelma on katossa, kun tallella ovat vielä vanhat suosikit, kuten Mitsurugi, Voldo ja Ivy.
Kriittinen mittari
Soul Calibur V on mukavan aloittelijaystävällinen. Helpoimmilla vaikeustasoilla myös tahmasormi pysyy pystyssä historian areenalla. Hahmotasapaino on edelleen mainio ja liikevalikoima kattava. Kolmen näppäimen liikesarjoja on entistä vähemmän, mikä tarkoittaa vähemmän itseään toistavaa nappuloiden hakkaamista. Esimerkiksi Siegfriedin tavallinen Zweihander-sarja ei enää pääty alaspäin iskevään kolmanteen lyöntiin, joka kaataisi vastustajan.
Taistelujärjestelmään on tullut muutoksia, joista tärkein on Critical Edge -hyökkäysjärjestelmä. Se on hahmon mittari, joka latautuu jokaisesta iskusta. Critical Edge tarvitsee yhden Critical Cauge -palkin, jonka jälkeen pelaaja voi tehdä verrattain helpolla kovan liikesarjan.
Critical Edge ei pysäytä peliä tuosta vaan tai luo epätasaisia otteluita, vaan oikeasti sulautuu erinomaisesti taistelumekaniikkaan. Se antaa turhan itsevarmalle ja sillä hetkellä voitolla olevalle pelaajalle ajattelemisen aihetta – mitä enemmän isket, sitä suuremmat mahdollisuudet vastustajalla on tehdä yllätysvastaisku.
Vähäisemmän määrän Critical Edgen mittarista voi käyttää Brave Edgeen, joka on yksinkertaisesti tavallisten lyöntien ja potkujen turboahdettu versio. Lisäbonuksina voi olla esimerkiksi parempi torjuntakyky tai uusia liikkeitä, mikä Ezion kohdalla tarkoittaa ilkeää savupommia. Viides osa on taistelujärjestelmältään ehdottomasti sarjan ehjin ja hiotuin osa.
Soul Calibur V ei ole millään tavalla vallankumouksellinen, mutta on piirun verran parempi kuin sarjan edellinen osa. Sen pelaaminen on yhä eeppistä ja taistelut mielenkiintoisia, joten voittavaan yhdistelmään ei ole kannattanut tehdä suuria muutoksia. Veteraanit kiittelevät pelattavuuden uudistuksia, ja satunnaisemmat pelaajat löytävät iloittavaa silmiä hivelevästä ulkoasusta.