Soundfall / Arvostelut / pelaaja.fi

Soundfall

25.09.2022 // Kirjoittanut: Antti Voutilainen
0

Tämä arvostelu on julkaistu alkujaan Pelaaja-lehden elokuun numerossa 236.

Pysy tuoreimpien arvostelujen tasalla tilaamalla lehti tästä!

Harmonia takaisin biisi kerrallaan

Vaikka Rock Band ja Guitar Hero ovat siirtyneet ajasta ikuisuuteen, se ei tarkoita, etteikö musiikkipelistä voisi saada irti toimivaa viihdettä. Drastic Gamesin Soundfallissa pelaajan rytmitaju laitetaan koetukselle räiskinnällä toimivasti säestäen.

Pelin alussa viisi ihmishahmoa kiskaistaan musiikin maailmaan, Symphoniaan. Päästäkseen takaisin maapallolle näiden harmonian suojelijoiden on kukistettava kakofoniaa ympärilleen kylvävät discordilaiset. Juonesta ei jää jälkipolville lauluja laulettavaksi, joten todellinen pihvi piilee itse toiminnassa.

Muista räiskinnöistä Soundfallin erottaa se, että hyökkäykset on ajoitettava taustalla soivan musiikin rytmiin. Oikein ajoitetut hyökkäykset ovat paljon tehokkaampia kuin iskun viereen menevät. Lisäksi riittävän monta virhelyöntiä jumittaa aseet muutaman sekunnin jäähylle.

Rytmimekaniikka kuulostaa paperilla varsin yksinkertaiselta, mutta todellisuus on paljon vaikeampi. Rytmiin pääseminen ja varsinkin siinä pysyminen on oikeasti työn takana. Vaikeita tapauksia ovat erityisesti hidastempoiset kappaleet ja sellaiset, joissa bassoa ei ole selvästi rytmittämässä musiikkia. Rytmin hallinta onkin pelin haastavinta ja samalla palkitsevinta antia.

Rytmimekaniikalta olisi kuitenkin toivonut hieman enemmän synergiaa taustalla soivan musiikin kanssa. Jos oikea-aikaiset rytmit olisivat täydentäneet taustalla soinutta musiikkia, vaikka vain basson osalta, kokemus olisi ollut vaikuttavampi.

Discordilaisille rytmihäiriöitä aiheuttavat pelihahmot tuovat toimintaan oman lisäsäkeensä. Jokaisella sankarilla on oma erikoishyökkäys ja superhyökkäys. Hahmoista Lydia osoittautui vahvimmaksi, sillä hänen erikoisuuksillaan vihollisia saattoi kurittaa pidempien kantamien päästä. Muilla hahmoilla erikoisuudet painottuvat lähitaisteluun.

Oman lisänsä toimintaan tuo pelimaailmasta löytyvä ja kenttien läpäisystä saatava varustus. Aseilla ja panssareilla hahmon voi varustaa esimerkiksi niin, että jokainen osuma viholliseen parantaa omaa hahmoa. Vaihtoehtona on tietenkin aiheuttaa enemmän vahinkoa vihollisille. Harmi vain, että löytötavara on yleensä kehnoa, vaikka parempaa roinaa lupaillaan tippuvan haastavammilla vaikeusasteilla. Palkitsemisen olisi suonut olevan huomattavasti kannustavampaa. Nyt kokemus jäi valjuksi ja paremmat varusteet piti hankkia ostamalla.

Symphonyn maailma jakautuu kymmeneen eri alueeseen, joissa jokaisessa on oma visuaalinen teemansa: lumista vuoristoa, vedenalaista kaupunkia, polttavaa aavikkoa ja niin edelleen. Vaihtelusta ei siis ole puutetta. Vaihtelua ei kuitenkaan riitä alueisiin sidottuihin kenttiin, sillä useamman kerran päädyin pohtimaan, että olenko jo läpäissyt tämän. Vaikka yksittäisen kentän pituus on ajallisesti kahdesta viiteen minuuttia (musiikkikappaleen verran), toisto alkaa käydä puuduttavaksi, ja toistuvat visuaaliset elementit vain vahvistavat tunnetta.

Riitasoinnuista huolimatta kehittäjät ansaitsevat fanfaarinsa alati vaikeammiksi käyvistä kentistä. Vihollismassoja kesyttäessään pelaaja joutuu väistelemään monenlaisia ansoja, joiden niiden määrä vain kasvaa, mitä pidemmälle pelissä etenee.

Soundfall osoittaa, että musiikin ja räiskinnän pystyy yhdistämään varsin viihdyttävällä tavalla. Jatkojalostamalla siitä saisi suorastaan erinomaisen.

6/10

Kehittäjä: 
Drastic Games
Julkaisija: 
Noodlecake
Peligenre: 
Rytmipeli, Räiskintä
Julkaisualustat: 
Nintendo Switch, Microsoft Xbox One, Sony PlayStation 4, Sony PlayStation 5, Xbox Series X/S, Microsoft Windows
Pegi-ikärajat: 
K-7
Pegi-merkinnät: 
Väkivalta