Tri-Acen Star Ocean on scifi- ja fantasiaelementtejä varsin sulavasti yhdistelevä roolipelisarja, jonka ensimmäinen osa jäi aikoinaan pelkkien japanilaisten pelaajien iloksi. Länsimaissa pelisarjan suosio jäi kakkososankin jälkeen melko laimeaksi, mutta Till the End of Time lisänimellä kulkevan kolmososan myötä tilanne muuttui. Ilmeisesti tästä innostuneena Square Enix on päättänyt julkaista sarjan kaksi ensimmäistä osaa PSP:llä. Ensimmäisen pelin The First Departureksi nimetty uudelleenlämmittely on nyt saapunut myös Eurooppaan.
Pelkästään Japanissa julkaistu, SNES:lle julkaistu alkuperäinen peli on uusi tuttavuus suurimmalle osalle länsimaalaisista pelaajista. Vanhaa peliä on joka tapauksessa päivitetty muun muassa uudella pelimoottorilla, animehenkisillä välianimaatioilla ja suurella määrällä digitoitua puhetta. Ihan mihinkään ihmeisiin uusi pelimoottori ei pysty. Ulkonäöllisesti peli on lähempänä DS- kuin PSP-peliä, mutta lajityypin mittapuulla kestää kyllä katsetta. Ääninäyttely on yllättävän hyvin toteutettua, ja iso osa dialogista on puhuttu.
Pelimekaniikallisesti The First Departure on niin tavanomainen japsirope kuin olla voi. Sankaripoppoota kontrolloidaan pitkin mitä moninaisimpien maisemien, kylästä ja luolastosta toiseen. Taistelu hoituu tuttuun Star Ocean -tyyliin reaaliajassa. Pelaaja kontrolloi yhtä kulloinkin ryhmässä mukana olevasta taistelijasta, ja periaatteessa kontrollit toimivat ja itse meininki on sulavaa. Taistelujärjestelmän suurimpia ongelmia on se, että lähitaistelijalle voi niputtaa pikanäppäinten taakse vain kaksi erikoistaitoa tai hyökkäystä muiden jäädessä turhiksi. Taikurit ovat myös varsin suuressa epätasapainossa lähitaistelijoihin verrattuna, mikä tekee miekkamiehenä heilumisen välillä turhauttavaksi.
Vanhassa vara ei aina parempi
Star Ocean: The First Departuren suurimmaksi ongelmaksi muodostuu sen tarina. Vaikka alkuasetelma keskiajalle jymähtäneellä planeetalla asuvasta kaveriporukasta, joka tempaistaan suureen galaksienväliseen seikkailuun, kuulostaa ensi kuulemalta hienolta, valitettavasti kokonaisuus lässähtää kuin huono pannukakku. Kerronta ontuu ja henkilöiden motiiveja ja päätöksiä selitetään todella huonosti.
Kyliä ja luolastoja ei ole kovinkaan montaa, ja pelaaminen tuntuu muodostuvan pääasiassa asutuskeskusten välillä ravaamisesta. Lohtua eivät tuo myöskään tyhjästä alkavat satunnaistaistelut 20 tasoa aikaisemmin kohdattujen nyrkillä tapettavien roskahirviöiden kanssa.
Perinteiseksi lässähtävän, absurdeja selityksiä ja ennalta-arvattavia juonenkäänteitä vilisevän tarinan vastapainona pelissä on myös hyvääkin. Hyvälaatuiset, mutta ikävän harvalukuiset, välianimaatiot ovat toteutukseltaan huippuluokkaa, ja ääninäyttelykin on keskimääräistä parempaa. Mukana olevien hahmojen mukaan määräytyvät, kaupungeissa tapahtuvat Personal Action -tapahtumat valottavat tarinaa ja antavat esimerkiksi uusia hahmoja tai esineitä. Yllättävän paljon säätämisen varaa antava taitojärjestelmä on sekin hienosti tehty.
Hyvistä ideoistaan huolimatta Star Ocean: The First Departure on auttamatta vanhanaikainen ja samalla hyvä osoitus siitä, kuinka JRPG-lajityyppi on kehittynyt parempaan suuntaan. Tämän tasoinen tarina on voinut toimia vuonna 1996, mutta nykyään se viihdyttää vain vannoutuneimpia lajityypin ystäviä. Pelin vanhuus yksinkertaisesti näkyy liikaa, ja kyse ei ole teknisistä ominaisuuksista. Vaikka The First Departuren ensisijainen ja ainoa kohderyhmä ovat kaikkien JRPG-pelien perässä juoksevat fanaatikot ja lajityypin historiasta kiinnostuneet, valoa on kuitenkin tunnelin päässä. Sarjan toinen osa The Second Story on hieman Final Fantasy III–IV siirtymän tavoin edeltäjäänsä nähden täysin ylivertainen peli, ja sen The Second Evolution -nimistä uudelleenversiointia kannattaakin jo odottaa. Ainakin minä odotan.
Uutta Star Oceania
Star Ocean saa pian jatkoa myös nykyisellä konsolisukupolvella. Star Ocean: The Last Hope ilmestyy Xbox 360:lle näillä näkymin Japanissa ensi vuoden alussa ja Yhdysvalloissa maaliskuussa. Sarjan viimeiseksi peliksi kaavailtu peli sijoittuu aikaan, jolloin ihmiskunta vasta oli jättämässä sodan runtelemaa maapalloa ja alkoi etsiä uutta kotia. Pelin saapuminen Eurooppaan on hämärän peitossa, mutta ainakin tri-Acen edellinen peli Infinite Undiscovery julkaistiin ympäri maailmaa lähes samanaikaisesti.