Hiirikäsi kuokanvarrella
Pitkälti Nintendon konsoleilla kunnostautuneen heinähattulegenda Harvest Moonin saapumista pc:lle on varrottu aivan liian kauan. Vaikka Farming Simulatorin huippurealistisen raatamisen voisi väittää mahtuvan samaan markkinarakoon, on naksuttelurintamalta puuttunut jo pitkään edellä mainitun kaltainen tervehenkinen Maajussille morsian -kokemus.
Nyt pc-kansan tietoon on kuitenkin kuin varkain hiipinyt herttainen indiehelmi Stardew Valley, joka ei peittele itseään vanhemmilta ja kokeneemmilta saamiaan vaikutteita. Vaikka peli ei ole suinkaan ensimmäinen samoille apajille yrittänyt pienemmän mittakaavan tekele, se erottuu vähemmän onnekkaista kilpailijoistaan harvinaisella yhdistelmällä uutta, vanhaa ja ne yhteen saumattomasti sitovaa laatutoteutusta.
Peruselementeiltään Stardew Valley on nöyrän uskollinen esikuvalleen. Kirveen heiluttelun, eläinystävien ja naimaehdokkaiden taputtelun sekä kaivoksissa rehkimisen pettämättömäksi todistettua kaavaa tuskin voi toteuttaa enää paremmin. Virtuaaliviljelyyn perehtyneille on ilmiselvää, että niin pelimekaanisia hittejä kuin hutejakin kattavasta Harvest Moon -historiasta on kaiveltu esiin nimenomaan ensin mainitut – kadehdittavan hyvällä menestyksellä. Harvat pelilliset uudistukset pyrkivät aktivoimaan työhön turtunutta pelaajaa lähinnä klikkailuminipelien voimin.
Tekemisen paljous ei pääse ahdistamaan edes pelin alkumetreillä, sillä se korvaa kantapään kautta oppimisen hyvin käytännöllisellä tehtäväjärjestelmällä. Päivittäisen rutiinin kehittäminen tapahtuu kuin huomaamatta, ja oman toimeentulosuunnitelmansa oppii pian rakentamaan omasta mielestään kaikkein nautittavimman pelillisen annin ympärille. Kädestä pitelyyn peli ei kuitenkaan sorru, ja etenemisen palkitsevuuden takaavat vielä kymmenienkin tuntien päästä virkistävä taitopistejärjestelmä ja kylän hyvinvointia edistävät keräilyhaasteet.
Pelillisesti pitkälti saman toistoon perustuvan Stardew Valleyn todellinen vetonaula ovat oikeutetusti sen puitteet. Ensinäkemältä idyllinen maalaiskylä ei eroa mitenkään kymmenestä sitä edeltäneestä takajunttilasta, mutta sen todellinen luonto on paljon lähempänä tosielämää kuin pelaaja osaa edes arvata. Seesteistä käpylää asuttavat arkkityypit potevat yllättävän samaistuttavaa elämäntuskaa mitä moninaisimmista syistä, ja heidän menemistensä ja sanomistensa seulominen salaisuudenmurusten toivossa on uskomattoman mukaansatempaavaa ajanvietettä.
Mutkia ei ole suoristeltu retrohenkeä huokuvassa pelissä edes esteettisellä puolella, ja täytenä yllätyksenä saattaakin tulla tieto siitä, että pelin on kehittänyt alusta loppuun yksi ainoa mies. ConcernedApe-nimimerkillä kulkeva Eric Barone on puurtanut pelinsä parissa jo nelisen vuotta, eikä projekti tullut edes julkaisupäivänään päätökseensä. Luvassa on lähikuukausina ilmaisen lisäsisällön lisäksi muun muassa neljän pelaajan yhteispelimahdollisuus, joka tuonee klassisen korrenpureskelun vihdoin tositarkoituksella tähän päivään.
Vaikka vertauksia Harvest Mooniin on Stardew Valleyta mittaillessa turha edes yrittää välttää, peliä on vaikea pitää pelkkänä jäljittelijänä. Steamissä listakärkeen sujahtanut teos näyttäisi houkutelleen pariinsa myös monia genreä ennen hylkineitä, mitä voisi lajityypin historian valossa pitää suoranaisena kulttuuritekona. Kopion sijaan peli ansaitseekin tulla arvostetuksi siinä roolissa, jota se on pc:llä lähtenyt tavoittelemaan: esikuviensa vertaisena lajitoverina, josta voi vielä kasvaa jotain suurta.