Super Mario 3D World + Bowser’s Fury -arvostelu on julkaistu alkujaan Pelaaja-lehden maaliskuun 2021 numerossa 220. Tuoreimpien arvostelujen tasalla pysyt tilaamalla lehden täältä!
Vieraana omassa kodissaan
Jaksan aina hämmästellä, kuinka ajattomia pelikokemuksia Mario-loikinnat voivatkaan olla. Nappasipa viiksivallun seikkailujen kattavasta kirjosta lähes minkä pelin tahansa, se tuntuu imaisevan mukaansa kuin männävuosina konsanaan. Wii U:n yli seitsemän vuoden takainen Super Mario 3D World on tästä lähes täydellinen esimerkki, sillä pelin vastikään julkaistussa Switch-käännöksessä monipuoliset ideat ja kenttäsuunnittelu eivät ole vanhentuneet pätkän vertaa.
Perinteisemmistä Mario-peleistä poiketen 3D Worldin kentät muistuttavat suoraviivaisuudessaan hieman kaksiulotteisia osia, mutta tarkkaan harkituissa hyppelyhaasteissa voi nimen mukaisesti liikkua vapaammin kolmessa ulottuvuudessa. Pelattavissa olevat Mario, Luigi, Toad ja prinsessa Peach tosin juoksentelevat alkuperäisversiota vikkelämmin, mikä tekee liikkumisesta herkempää ja aavistuksen verran haastavampaa. Vauhdin huumassa on helpompaa pyrähtää kentän rajojen ulkopuolelle, mutta tuntuma ja etäisyyksien hahmottaminen iskostuvat selkäytimeen yllättävän nopeasti.
Pelimaailmojen suurin vetonaula on pelitilanteiden ja erikoisvoimia antavien pukujen silkka kekseliäisyys, sillä uudenlaisia ideoita ja haasteita pukataan melkeinpä maasta toiseen. Kiipeilyyn ja raapimiseen soveltuva kissapuku lienee tässä vaiheessa pelin keskeisin tavaramerkki, jonka varaan kenttien salaisuudet hyvin pitkälti rakentuvatkin. Kissakykyjen hallitseminen sujuvoittaa sopivissa määrin esimerkiksi kenttien avaamiseen tarvittavien vihreiden tähtien keräämistä.
Vaikka Super Mario 3D World on parhaimmillaan yksin pelattuna, hupailumielessä varsin vallaton neljän hengen yhteispeli on mukana myös Switch-käännöksessä. Pelaajamäärän kasvaessa meno kieltämättä äityy kaoottisemmaksi kuin vaikkapa kaksiulotteisen mekaniikan varaan rakennetussa New Super Mario Bros. U:ssa, mutta hyvällä porukalla riemua ja raivoa riittää pelikerrasta toiseen. Onnistuupa yhteen hiileen puhaltaminen tällä erää verkossakin, joskin Nintendon tapaan yskähtelevien yhteyksien voimin.
Niin hurmaava kuin Super Mario 3D World itsessään onkin, uusi Bowser’s Fury -lisäkampanja nostaa Switch-version seuraavalle tasolle. Täysin itsenäinen kokonaisuus soveltaa emopelin hiottuja pelimekaniikkoja rajattujen kenttien sijaan avoimemmassa Lapcat-järvessä, jota tasaisin väliajoin terrorisoi varsin kiukustunut jättiläis-Bowser. Toisin kuin pääseikkailussa, pelaajat voivat liikuttaa kameraa täysin vapaasti, minkä ansiosta kampanja tuntuu Super Mario 64:n kaltaisen seikkailun miniatyyriltä, jossa Bowserin kukistamiseen tarvittavia tähtiä kerätään yhtenäiselle pelialueelle avautuvissa minikentissä.
Järven keskeltä hitaasti nousevan pedon saapumisajankohdan voi usein arvioida pelkällä silmänvilauksella, mutta tuhon ja turmeluksen saapumista enteilevät myös dramaattinen rankkasade ja synkät sävelet. Bowserin ilmaantumisen voisi kuvitella olevan lähinnä rasittava ärsyke pelimaailmaa kolutessa, mutta peto osoittautuu dynaamiseksi osaksi pelimaailman rakennetta ja haasteita. Riehuva jätti saattaa toki hankaloittaa käynnissä olevaa pelitilannetta tulisilla henkäyksillään, mutta hyökkäykset myös tuhoavat esteitä ja nostattavat pintaan uusia tasanteita.
Sinnittely tai uuden tähden kerääminen ajavat pedon hetkellisesti takaisin lepotilaan, kun taas suurempi määrä tähtiä herättää saarta vartioivat jättikellot. Ne muuttavat sankarimme aivan yhtä jättimäiseksi kissa-Marioksi, mikä käynnistää kahden kolossin kerta toisensa jälkeen monimutkaistuvat yhteenotot. Perspektiiviä lukuun ottamatta pomokahinointi on melko peruskauraa, mutta se tuo Bowser’s Furyn rakenteeseen varsin toimivaa rytmitystä.
Bowser’s Furyn läpäisy vie kolmesta neljään tuntia, mutta jokaisen tähden ja salaisuuden koluavilla aika käytännössä tuplaantuu. Lisäseikkailuksi varsin riittoisat tunnit täyttyvätkin puhtaalla peli-ilolla, joka on suoraan verrattavissa PS5:n julkaisun mainioon Astro’s Playroom -seikkailuun. Sen tavoin Bowser’s Fury toimii erinomaisesti tiiviinä pelikokemuksena, joka väkisinkin herättää kysymyksen: onko tämä esimakua suuremmasta avoimen maailman Mario-seikkailusta?