Kaksisuuntainen roolipelihäiriö
Sword Art Online: Hollow Realization on teoriassa kiinnostava peli. Kiivaalle japanilaiselle toimintaroolipelaamiselle on aina sija sydämessäni, enkä todellakaan pane pahakseni, kun taistelemista tuetaan myös mahdollistamalla pelihahmojen välisten ihmissuhteiden kehittäminen. Hollow Realizationin tapauksessa peli pohjautuu vieläpä massiiviroolipelaamisesta kertovaan Sword Art Online -jatkumoon, mikä luo varsin kiehtovan näkökulman muuten kovin fantasiahenkiseen seikkailuun.
Käytännössä Hollow Realizationin tilanne onkin sitten hyvin toisenlainen. Kyseessä ei ole hyvä peli itsenäisenä rooliseikkailuna tai vain fanituotteenakaan, sillä hyvistä lähtöasetelmistaan huolimatta sen eri osa-alueet jättävät paljon toivomisen varaa. Turhauttavasti kokemus ei tunnu missään vaiheessa myöskään yhtenäiseltä, sillä varsinkin Hollow Realizationin pelillinen ja tarinallinen puoli ovat jatkuvasti sodassa keskenään.
”Hollow Realizationin pelillinen ja tarinallinen puoli ovat jatkuvasti sodassa keskenään.”
Toimintansa osalta peli murtuu käsiin jäykkyydellään. Pelin taisteluissa piilee kyllä hyviä ideoita, sillä varsinkin mahdollisuus komentaa kanssataistelijoitaan yhteishyökkäysten ja väistöliikkeiden tekoon tuo oman jännittävän taktisen lisänsä yhteenottoihin. Itse päähenkilön ohjastaminen on kuitenkin kömpelöä, sillä hahmon toiminta-animaatiot rajoittavat tämän liikehdintää hyvin epäluontevalla tavalla. Kömpelyys myös välittyy komennettaviin kavereihin, jotka eivät rasittavasti ole muutenkaan mitään järjen jättiläisiä edes pelaajan käskyjen tukemana.
Hollow Realizationin tarinasta saavat eniten irti tietysti Sword Art Online -fanit. Tarjolla on erityisesti juonenkaaria, jotka auttavat hieman syventämään vanhoja tuttuja hahmoja, mutta kovin harvoin tapahtumilla tuntuu olevan mitään tekemistä pelaajan tekemien asioiden kanssa. Tämä johtaa toistuvasti tilanteisiin, joissa sankareita revitään typerillä verukkeilla pois kesken olevista luolastoista, jotta täysin tarpeeton keskustelu voitaisiin saada pois alta. Sivutehtävätkin on jaettu hölmösti kahteen yksinkertaiseen kategoriaan, joista toinen koostuu pelkästä toiminnasta ja toinen pelkästä valmiiksi purkitetun dialogin seuraamisesta. Välimallia ei suuremmin ole, mikä vain vahvistaa tunnetta pelin epäjohdonmukaisuudesta.
Monien lisenssipelien tapaan myös Sword Art Online: Hollow Realization on selvästi kursittu kasaan kiireellä. Nykyisessä kuosissaan Hollow Realization kalpeneekin monille muille nykypäivän toimintaroolipeleille ja tarjoaa viihdettä lähinnä epätoivoisimmille Sword Art Online -faneille.
5/10
Lisenssipelit eivät tänä päivänä ole enää automaattisesti täyttä roskaa, mutta eivät ne silti ole turvassa keskinkertaisuudelta.
Panu Saarenoja