Gabe Logan tekee komean paluun surkean Syphon Filter: The Omega Strainin jälkeen.
PlayStationilla alkunsa saanut Syphon Filter -sarja on läpi uransa kärsinyt keskinkertaisesta grafiikasta, korneista 1980-lukulaisista kylmä sota -juonikuvioista ja amerikkalaisuudesta sanan huonossa merkityksessä. Tekijäryhmä suosii tarinankerronnassaan edelleen jähmeitä tietokonegrafiikalla toteutettuja animaatioita. Kuulostaa keskinkertaiselta, mutta Syphon Filter -pelit ovat parhaimmillaan olleet erinomaista viihdettä. Ne ovat tarjonneet runsaasti jännittävää machohenkistä meininkiä. Rohkenisin sanoa, että Dark Mirrorilla tekijäryhmä Sony Bend on ylittänyt itsensä ja tuottanut sarjan parhaan pelin.
Gabe Logan palaa jälleen sorvin ääreen apunaan Lian Xing. Häntä kuullaan useimmiten radion kautta, mutta välillä Lian on konkreettisena apuna Gaben rinnalla. Gabe käy selvittämään sekavaa terroristivyyhtiä tietenkin pahan tyyssijassa Itä-Euroopassa ja ties missä muualla. Tunnelmaa pelissä piisaa, vaikka dialogi kuulostaakin useimmiten tahattoman koomiselta.
Suunnittelijoiden suurin saavutus piilee ohjausjärjestelmässä ja sen toimivuudessa. Pelaajat saavat vapaasti muokata ohjausjärjestelmää, mutta oletusarvoinen kuvio tuntuu käytännössä parhaalta. Gabea ohjataan analogilevyllä, aseita ja varusteita otetaan käyttöön ristiohjaimella ja kameraa liikutetaan toimintanapeilla. Jälkimmäinen vaatii tottumista eikä tarjoa kiivaissa tulitaisteluissa tarkkuutta, mutta toimii tarpeeksi hyvin.
Kymmenien erilaisten aseiden lisäksi Gabella on muodikkaasti erilaisia kakkuloita. Ne sallivat esimerkiksi pimeä- ja lämpönäön sekä rakenteellisten heikkouksien ja piilotettujen räjähteiden sijainnin havaitsemisen.
Minä Gabe. Sinä kuollut.
Sony Bendin käsikirjoittajat eivät ole osoittaneet omaperäisyyden suhteen erityisiä kykyjä. Dark Mirrorin Red Section -terroristeja ja Gaben menneisyyden hahmoja käsittelevä juoni ei nytkään tarjoa mitään, mitä ei olisi nähty ja koettu monta kertaa aikaisemminkin. Kliseiden sekoitus kuitenkin toimii raflaavalla tavalla. Pelattavaa on mieletön määrä jaettuna sopivan pituisiin episodeihin ja etappeihin. Jokaisen osuuden läpipelaaminen tuntuu hyvältä ja siltä, että koko ajan mennään eteenpäin. Pelistä voi nauttia pienissä erissä, mikä ei vieläkään onnistu erityisen monelta PSP-peliltä.
Syphon Filter -pelit eivät koskaan ole olleet silmitöntä räiskimistä, vaan hyvin rytmitettyjä toiminnan ja suvantohetkien sekoituksia. Nyt cocktail on mehukkaimmillaan. Gabella pitää välillä purkaa pommeja, kiipeillä vaikeakulkuisiin paikkoihin, saattaa nuori YK-sotilas turvaan, hakea ensiapuvälineitä sekä taistella Lianin rinnalla ja komentaa häntä. Jokainen tehtävä koostuu useasta episodista, jotka pitävät sisällään mukavasti vaihtelua.
Yksinpeli riittäisi, mutta mukana on tarjonnaltaan SOCOM FireTeamiin verrattavissa oleva moninpeli, joka onnistuu netissä ja lähiverkossa. Pelitiloja on useita, ja mukana on tuki klaanitoiminnalle sekä mahdollisuus keskustella mikrofonin tai virtuaalinäppäimistön avulla. Verkkomatseissa pelataan uusissa ja myös The Omega Strainin kentissä. Melko ratkaisevaa on, pelataanko tähtäinlukituksella vai ilman. Ohjausjärjestelmästä johtuen jälkimmäinen erottaa todella jyvät akanoista, ja erot hyvien ja huonojen pelaajien välillä ovat huimat. Nettipelin kruunaa selkeä ja tyylikäs käyttöliittymä.
Yksinpelin tehtävien suorittaminen arvioidaan useiden kriteerien avulla, jotka puolestaan vaikuttavat siihen, millaista bonusmateriaalia saa auki. Pakettiin lukeutuu viisi bonustehtävää, ja hyvät suoritukset tuovat käyttöön uusia aseita ja tekevät Gabesta esimerkiksi kestävämmän.
Sony Bend on tehnyt hatunnoston arvoisen suorituksen. Se on kyennyt tekemään Syphon Filterin PSP-versiosta paremmin toimivan kuin PS2:lla ja PlayStationilla. Käsikirjoituksen taso on alhainen, mutta toiminta on mukaansatempaavaa ja oivallisen viihdyttävää. Näin tutut pelisarjat pitäisi aina tuoda uudelle alustalle.