Tales of Hearts R

Tales of Hearts R on Tales-sarjan parhaiden ja huonojen puolien kohtauspiste, jolla kyllä tyydyttää kepeän roolipelinälän.

7.1.2015 11:36

Epävakaalla sykkeellä

Bandai Namcon Tales-roolipelisarja näyttää vakiinnuttaneen paikkansa viimein eurooppalaistenkin kauppojen hyllyillä. Yksinomaan tänä vuonna mantereella on nähty peräti kolme Tales-aiheista pelijulkaisua, joista nyt viimeisimpänä tapahtunut Tales of Hearts R:n tuleminen tapahtui muiden osien tapaan lopulta fanien suuren pyyntövyöryn myötä. Peliä onkin kelvannut odotella, sillä kyseessä on 3D-uusioversio alkujaan DS:llä tavatusta Tales of Hearts -seikkailusta, joka ei koskaan nähnyt päivänvaloa kotimaansa Japanin ulkopuolella.

Juuriinsa nähden Tales of Hearts R on siirtynyt kolmanteen ulottuvuuteen osin jopa yllättävänkin toimivasti. Pelin ytimen muodostavasta reaaliaikaisesta taistelujärjestelmästä on onnistuttu suunnittelemaan eräs koko Tales-sarjan sulavimmista, sillä sekä hahmojen liikuttaminen ympäri taistelukenttää että hyökkääminen onnistuvat ihastuttavan sujuvasti jopa tuoreisiin Tales of Xillia -peleihin nähden. Pelaajia pidetään jatkuvasti myös valppaana oikea-aikaista puolustautumista vaativalla vastaiskumekaniikalla sekä heikennettyjen vihollisten pomputtelun mahdollistavalla chase-kyvyllä. Nämä auttavat karsimaan hienosti yhteenottojen itseääntoistavuutta.

”Kenttäsuunnittelunsa osalta Tales of Hearts R kärsii samasta tympeydestä, joka on vaaninut koko Tales-sarjaa jo useamman vuoden ajan.”

Kenttäsuunnittelunsa osalta Tales of Hearts R kärsii kuitenkin samasta tympeydestä, joka on vaaninut koko Tales-sarjaa jo useamman vuoden ajan. Valtaosa peliajasta kuluu jälleen erinäisissä luolastoissa, joihin kuhunkin on kyllä pyritty keksimään aina omat erilaiset pulmansa seikkailua piristämään. Pulmat eivät ikävä kyllä vain tunnu missään vaiheessa tuovan luolastoihin mitään lisäarvoa, vaan ne ajavat enemmänkin turhauttavien hidastetöyssyjen asemaa. Nihkeänä ratkaisuna peli luottaa sarjan modernista tyylistä poiketen myös satunnaistaisteluihin luolastoissa näkyvien vihollisten sijaan, mikä tekee varsinkin hieman sokkeloisempien pelialueiden tutkimisesta usein tuskaista laahustamista.

Ja nyt kun tuskaisuus on mainittu, niin puhutaanpa hieman pelin hahmoista. Seikkailua tähdittävä Kor Meteor ja tämän kumppanit eivät nimittäin persoonallisuutta juuri uhku, vaan päinvastoin monet laiskan pelikäsikirjoituksen kliseet hyppivät heissä silmille ärsyttävällä tarkkuudella. Kor itse on esimerkiksi perinteinen naiivi mutta hyväsydäminen sankari, jonka älykkyys on auton alle jääneen supikoiran luokkaa.

Tales of Hearts R:n vetovoima nojaa käytännössä täysin taisteluihin. Pelin toiminta veti puoleensa paikoin jopa kovemmin kuin monessa muussa Tales-sarjan pelissä, mutta ilman pelin muiden osa-alueiden tukea mättämiseenkin tylsistyy lopulta helposti. Onneksi peliä on mahdollista pelata sentään säästeliäästi pienissä erissä, kiitos sen ripeän rytmityksen.

6/10

Tales of Hearts R on Tales-sarjan parhaiden ja huonojen puolien kohtauspiste, jolla kyllä tyydyttää kepeän roolipelinälän.

Panu Saarenoja

6/10
PeligenretRoolipeli
JulkaisualustatSony PS Vita
Pegi-ikärajatK-16
Pegi-merkinnätVäkivalta
Lisää luettavaa