Teardown-arvostelu on julkaistu alkujaan Pelaaja-lehden kesäkuun numerossa 234. Tuoreimpien arvostelujen tasalla pysyt tilaamalla lehden täältä!

Puhdasta kaaosta parilla kympillä

Pitkän kehitysjakson päätteeksi virallisesti ilmestynyt Teardown on kuin äärimmäinen fysiikkapohjaisen tuhon leikkikenttä. Sen selkärankana toimivat vokselit eli yksinkertaistettuna kolmiuloitteiset pikselit, joista koko pelimaailma on rakennettu.

Siinä missä perinteiset 3D-pelit koostuvat kiinteistä esineistä, Teardownin maailmassa kaikki esineet on rakennettu näistä palikoista, joista jokaiselle on annettu erilaisia ominaisuuksia. Vaikkapa bensakanisteri ei ole mikään yksi esine vaan pino metallisia vokseleita, joiden muodostaman säiliön sisällä on nestemäisiä ja helposti palamaan syttyviä vokseleita. Kun bensakanisterin puhkaisee, pelimoottori osaa huolehtia siitä, että sen sisältö virtaa realistisesti pitkin pelimaailmaa ja syttyy tarvittaessa palamaan.

Näin muodostuu peli, jossa aivan kaiken voi tuhota vaikka yhden luodinreiän tarkkuudella. Kun tällainen tilaisuus kerran annetaan, niin siitähän otetaan sitten myös kaikki irti!

Teardownin selkärankana toimii pieni kampanja, joka on kokoelma aivopähkinöitä. Miten murtaudut varastohalliin, joka on aivan täynnä bensatynnyreitä, kun ainoa työkalusi on loppumaton varasto dynamiittia? Miten teet rauhalliseen ruotsalaiskylään uusia reittejä, joita pitkin pystyt ajamaan kolme varastettavaa autoa rannassa odottavaan rahtilaivaan tiukka aikaraja niskassa?

Kampanjatilasta irtoaa hupia illaksi tai pariksi, mutta selvästi sen tavoite on vain esitellä pelaajille, mihin kaikkeen Teardownin pelimoottori kykenee. Todellinen pihvi löytyy nimittäin pelin kylkeen rakennetuista modaustyökaluista. Niiden avulla pelaajat ovat kehittäneet ja julkaisseet valtavat määrät omia aseita, ajoneuvoja, kenttiä ja muita kilkkeitä, jotka ovat jokaisen saatavilla suoraan pelin sisältä.

Kukapa meistä ei olisi joskus halunnut panna New Yorkia päreiksi Call of Duty: Modern Warfare -pelistä tutulla AC-130-ilmatukialuksella tai ajaa suoraan Harry Potter -kirjojen Dursleyn perheen etuovesta sisään T-34-panssarivaunulla?

Koska Teardown oli pitkään varhaisjulkaisussa, modaajat ovat päässeet leikkimään sen työkaluilla jo pitkään, joten sisältöä löytyy yllin kyllin – täysin ilmaiseksi.

Vaikka Teardown näyttää kuvissa todella simppeliltä peliltä, täytyy muistaa, että sen taustalla pyörivät äärimmäisen raskaat ja monimutkaiset fysiikkalaskut. Ne pitävät huolen siitä, että tuli leviää realistisesti, savu pöllyää, heikentyneet rakenteet johtavat rakennusten romahtamiseen ja niin edelleen. Se on todella komeaa mutta myös kallista. Teardownilla saa aivan viimeistä huutoa olevan muskelikoneen putoamaan polvilleen ja vetämään siinä sivussa ruudunpäivitysnopeuden yksinumeroisille luvuille.

Teardownin suurin ongelma on, että sitä ei lyhyen kampanjatilan ulkopuolella voi oikein pitää pelinä. Modit eivät tuo siihen niinkään mitään uusia tavoitteita vaan uusia hiekkalaatikoita ja leluja, joilla sitten rällätä laatikossa. Tämä on hauskaa hetken aikaa, mutta ainakin itse aloin kaivata jotain muuta jo parin illan jälkeen.

Toisaalta Teardownia pitäisi ehkä ajatella enemmän softaleluna, jonka parissa voi hetken aikaa nollailla aivojaan ampumalla 120 millin kanuunalla norsun mentäviä aukkoja Vault 13:n etuseinään. Jos koneessa on tarpeeksi vääntöä, pari kymppiä voisi sijoittaa paljon huonomminkin.

7/10
KehittäjäTuxedo Labs
JulkaisijaTuxedo Labs
PeligenretSimulaatio
JulkaisualustatMicrosoft Windows
Lisää luettavaa