Pelityyppi: Tappelupeli
Kehittäjä: Namco Bandai Games
Julkaisija: Namco Bandai Games
Julkaisualusta: Xbox 360 (testattu), PlayStation 3, tulossa Wii U
Jakelumuoto: Levyllä
Julkaisupäivä: Myynnissä, Wii U 30.11.
Ikäraja: 16
Pegi-merkinnät: Väkivalta, verkko
Moninpeli samalla koneella: 2–4
Moninpeli verkossa: 2–6
Laatutappelua hurjalla hahmomäärällä
1990-luvulla pelien parissa kasvaneet muistavat alkuperäisen Tekkenin räjähdysvoiman. Värikkään grafiikan, sulavan animaation ja persoonallisten taistelijoiden avulla peli erottui aikanaan vahvasti edukseen sekä kolikkopelihallien että PlayStationin tarjonnasta. Laadukkuus on sittemmin määrittänyt japanilaisen Namco Bandain tappelupelisarjaa jo kolmella vuosikymmenellä, vaikka väliin onkin mahtunut myös vähemmän onnistuneita osia.
Sarjan uusin teos Tekken Tag Tournament 2 saapuu PlayStation 3:lle ja Xbox 360:lle noin vuosi sen Japanin kolikkopeliversion jälkeen. Kasassa on kiinnostavaa ja kattavaa antia, joka pyyhkii mielestä edellisten Tekken Hybridin ja Tekken 3D: Prime Editionin kaltaiset mukiinmenevät, mutta lopulta kovin turhanpäiväiset kokonaisuudet. Nyt ollaan jälleen parhaiden ominaisuuksien äärellä tavalla, joka miellyttänee niin sarjan kuin tappelupelienkin ystäviä.
Peli on jatkoa kolmentoista vuoden takaiselle Tekken Tag Tournamentille, joka esitteli sarjaan kahdella hahmolla pelaamisen. Tiimitappelu on myös tällä kertaa oleellista, vaikka taisteluun voikin vaihtoehtoisesti valita ainoastaan yhden kamppailijan. Valinnanvaraa on nyt kerrassaan hurjasti, sillä pelin hahmokavalkadi tekee lähtemättömän vaikutuksen. Mukana on peräti 49 taistelijaa läpi sarjan historian, joten jokaiselle löytyy suosikkeja mielin määrin. Hahmoja voi lisäksi muokata lukuisten asujen ja asusteiden avulla. Ne osoittavat yllättävää huumoria, sillä jo heti alkuvaiheilla vastaan tulee esimerkiksi propellipäinen Alex, pehmistötteröä heiluttava Mokujin ja mustekalan lonkeroihin sonnustautunut Anna Williams.
Pelattavuus on takuuvarman viihdyttävää, mutta ei juuri tarjoa yllätyksiä. Peli pureutuu osuvasti sarjassa jo hyväksi havaittuihin elementteihin. Tuttu taistelumekaniikka tuntuu tasapainoiselta lukuun ottamatta muutamaa hieman voimakkaampaa hahmoa. Onneksi esimerkiksi Tekken 6:ssa debytoinut ylivahva Bob on viritetty tällä kertaa maltillisemmin. Pelaaminen on kauttaaltaan koukuttavaa, kun taitaa pitkät iskusarjat sekä hahmojen ovelan vaihtamisen ja ymmärtää hyödyntää kärsitystä vahingosta täyttyvää raivomittaria, jolla saa käyttöön joko tehokkaan yhteistyöliikkeen tai hetkittäisen ylimääräisen lyöntivoiman.
Valitettavasti Tekken Tag Tournament 2 lukeutuu kuitenkin siihen harmittavaan tappelupelien joukkoon, jossa yksinpelin vaikeustaso ei noudata mitään logiikkaa nousten vieläpä äärimmilleen viimeisessä kohtaamisessa. Epäreilua loppupomoa vastaan kamppailussa on yhtä lailla mielekkyyttä kuin pään hakkaamisessa seinään. Monelle pelaajalle jo helpoin vaikeustaso tulee olemaan liikaa. Tällainen luotaantyöntävä pelisuunnittelu on kyseenalaistettava kokonaan.
Mutta pelin painopiste on luonnollisesti moninpelissä, joten ylikova haaste ei nouse ratkaisevaksi heikkoudeksi. Joka tapauksessa kokonaisuus jää nyt yksinpelinsä osalta kovin kolkoksi. Siksi onkin hyvä, että kaikki pelin taistelijat ovat valittavissa heti alusta alkaen. Jos pelihahmot olisi vapautettu läpäisemällä Arcade-tila vuorotellen jokaisella hahmolla, Tekken Tag Tournament 2:n parissa vietetty aika olisi jäänyt huomattavasti vähemmälle.
Sen sijaan peliä pelaa paljon ja mielellään, koska sisältö on pohjimmiltaan niin onnistunutta ja mukaansatempaavaa. Pelin parissa tunteekin pitkästä aikaa sitä aitoa ja antoisaa Tekken-tunnelmaa, kun vauhdikas ja näyttävä pelattavuus vie mennessään. Hahmojen liikelistoja tahtoo aidosti tutkia, jotta erilaiset taistelutyylit sisäistää kunnolla. Pelissä pyrkii oppimaan paremmaksi, mikä lienee kovin tappelupelille annettava kohteliaisuus. Tästä huolimatta Tekken Tag Tournament 2 soveltuu myös vasta-alkajille, sillä kynnys pelimekaniikan ymmärtämiseen on matala.
On osaltaan ilahduttavaa ja erittäin kiitettävää, että pelintekijät ovat panostaneet paljon mitä erilaisimpiin taustoihin. Tämä osa-alue tuntuu saavan genressä yleisesti liian vähän huomiota, kun kentät alkavat tavanomaisesti toistaa pian itseään. Mutta toisin on Tekken Tag Tournament 2:n laita. Pelissä on valtavasti ympäri maailmaa sijoittuvia alueita, jotka ovat mielenkiintoisia ja monipuolisia. Ja mikä parasta, mukana on myös mainio joulukenttä, joka sijoittuu Suomen Lappiin – aina saamelaisia, revontulia, joulukuusia ja poroletkan kanssa lentävää joulupukkia myöten.
Kenttäsuunnittelussa on myös paljon vaihtelua taustojen rikkaan visuaalisuuden lisäksi. Osassa alueista voi liikkua äärettömästi tuttuun Tekken-tyyliin, kun taas toiset ovat tarkasti rajattuja ja vaihtelevat neliömäärältään. Pelissä on myös Dead or Alive -sarjan tapaisia kenttiä, joissa voi rikkoa ympäristöä ja siirtyä siten uusiin tiloihin.
Lukuisat kentät ja kamppailijat nähdään harvinaisen räikeän ulkoasun kautta. Taistelut rullaavat tasaisesti korkealla ruudunpäivityksellä, mikä heijastuu erittäin myönteisesti pelattavuuteen. Tehosteet eivät sen sijaan ole viimeisintä huutoa, minkä voi kokea näinä Unreal 3 -grafiikan aikoina joko alkeelliseksi tai virkistäväksi. Värikkäässä ulkoasussa on joka tapauksessa miellyttävää japanilaista videopeliestetiikkaa ja entisaikojen hehkua.
Tekken Tag Tournament 2 on erittäin laadukas kokonaisuus. Sen verkkomoninpeli kerää myös osakseen kiitosta. Tärkeintä on tietenkin nettikoodi, joka on toteutettu jouhevasti ilman rasittavia yhteyskatkoja tai hitaita pelihakuja. Tarjonta on kiinnostavaa ja kannustavaa, eikä pelaajien taitotaso ollut murskaava, jos satunnaisia japanilaisia tähtiä ei lasketa mukaan. Pätevän verkkopelin parissa saa varmasti vierähtämään tovin jos toisenkin, joten pitkäikäisyyttä tarjotaan kiitettävästi. Puolestaan perinteisessä saman ruudun kaksinpelissä aika tuntui kiitävän yhtä railakkaasti kuin parhaimmissa Tekken 3 -sessioissa aikoinaan.
Tarjonta lajityypissä on kuitenkin ollut viime aikoina poikkeuksellisen vahvaa, ja esiin on noussut todellisia merkkiteoksia. Laadukkuudesta ja kattavuudesta huolimatta Tekken Tag Tournament 2:sta puuttuu se viimeinen silaus syvällisyyttä ja tasapainoa, jotta peli voisi haastaa täysiveroisesti genren tuoreet huiput, kuten Super Street Fighter IV: Arcade Editionin, Street Fighter X Tekkenin ja Virtua Fighter 5 Final Showdownin. Mutta puhtaassa viihdyttävyydessä ollaan lähestulkoon samalla viivalla.
Toinen mielipide:
Tekken Tag Tournamentin paritaistelut ovat aina lämmittäneet mieltä. Ne tuovat perinteiseen rautanyrkkeilyyn oman strategisen elementtinsä, joka on samanaikaisesti hauska ja tarpeeksi yksinkertainen, jotta mätke ei ajaudu Marvel vs. Capcomin kaltaiseen sekavuuteen.
Tekken Tag Tournament 2 ei mullista mätkettä, mutta tekee sen monipuolisemmin ja paremmin kuin monet viimeaikaiset viritykset. Näihin lukeutuu myös Tekken 6, jossa painotettiin liikaa kankeaa tarinakampanjaa. Esimerkiksi uusin Mortal Kombat näytti, miten tarinatilasta saa hauskan pelin oman mekaniikan puitteissa. Tässä mielessä Tekken Tag Tournament 2:n ainoa tarinamoodi Fight Lab on pettymys, mutta sen keskeisempänä ideana onkin opettaa Tekkenin ja paritaistelun perustaktiikat. Tässä onnistutaan yllättävän hyvin, eikä opettelu käy puuduttavaksi. Opettelun vilskeessä Combot-robotin muokkaaminen muiden hahmojen liikkeillä käy sujuvasti, mutta kääntöpuolena hahmosta voi saada paljon pelaamalla liiankin ylivoimaisen.
Tekken-jehu Katsuhiro Harada ja kumppanit ovat tajunneet taitelupelien olevan viihdyttävintä kaverin kanssa samalla sohvalla pelatessa, mihin Tekken Tag Tournament 2 tarjoaakin lukuisia pelityylejä. Verkkopuolella ei omilla testikierroksilla ollut havaittavissa suurempia verkkoviiveitä tai ottelunmuodostusongelmia, mutta harmillisesti mukana ei ole minkäänlaisia globaaleja verkkopeliauloja.
Tekken Tag Tournament 2 on ehkäpä yllätyksetön, mutta sitäkin tasaisempi ja laadukkaampi mätke niin tuoreille kuin kokeneemmillekin pelaajille.
Ville Arvekari, 8/10
