Omia polkujaan kulkeva Elder Scrolls -pelisarja jatkuu 13 vuoden jälkeen neljännen kerran. Oblivion-peliä on ennustettu roolipelien uudeksi pelastajaksi vähän liiankin innolla, ja painetta lisää edellisen osan edelleen jatkuva kulttisuosio. Kunnianhimoinen peli jakaa varmasti mielipiteet, sillä siinä kohtaavat pc-pelaamisen hienot ja nurjat puolet.

Uuden Elder Scrolls -pelin pelaaminen on aina aluksi jännittävää tai jopa pelottavaa. Bethesda-yhtiön roolipeleille on aina ollut yhteistä valtava kunnianhimo ja niihin liittyvät käytännön ongelmat. Nämä pelintekijät ovat yrittäneet luoda todelliselta tuntuvaa fantasiamaailmaa jo vuodesta 1993 alkaen. Joka askeleella on tultu lähemmäksi maalia, mutta se ei ole ollut helppo taival. Pahimmillaan pelilaatikosta on paljastunut teknisten vikojen rampauttama peli, joka on nostettu jaloilleen lukuisilla korjauspäivityksillä. Sarjan kolmas osa Morrowind pääsi lähelle tavoitetta neljä vuotta sitten. Kauniit maisemat, vapaasti seikkailtava maailma ja mielenkiintoinen juoni synnyttivät klassikon. Aivan elävältä maailma ei vielä kuitenkaan tuntunut. Asukkaat olivat kuin tekstivirtaa syytäviä patsaita ja taistelukin hengetöntä heilumista. Nyt nämä viat on korjattu, mutta tilalla on uusia kauneusvirheitä.

Maailma on näyttämösi

Oblivion alkaa kuin mikä tahansa tavallinen fantasiaroolipeli. On muinainen ennustus, paholaisenpalvojia, apua pyytävä hallitsija sekä tietenkin köyhä ja heikko sankari. Päättyykö vankityrmästä alkanut seikkailu valtakunnan pelastamiseen ja kadotuksesta vyöryvän demoniarmeijan tuhoon? Ei välttämättä jos pelaaja ei niin halua. Oblivionissa tehdään sitä mikä kiinnostaa pelaajaa. Jos keisarin juoksupojaksi ei viitsi ryhtyä, ennustushöpinät voi vapaasti unohtaa. Pelin tavoitteena on tarjota pelaajalle näyttämö, jolla leikitään fantasiaseikkailijan elämää. Oblivionissa tuo näyttämö on Cyrodiilin maakunta. Tarkoitus olisi kuvitella, että se on oikea paikka. Nykytietokoneiden tekniikka ja pelintekijöiden pikkutarkkuus tekevät tämän helpoksi. Kauriit kirmailevat metsissä, talonpojat käyskentelevät pelloilla ja hirviöt väijyvät raunioissa. Todellisuuden illuusio syntyy vaikuttavan teknisen toteutuksen lisäksi maailman rikkaasta historiasta. Elder Scrolls -maailman historia on vuosien aikana hioutunut niin pikkutarkaksi, että paikat ja henkilöt eivät tunnu irtonaisilta. Koska peli antaa pelaajalle vapautta, tapahtumien kulkua ei ole aina käsikirjoitettu ennalta. Oblivionin mainostetuin ominaisuus on sen tekoäly, joka ei reagoi pelkästään pelaajan toimiin. Jos kaupungin vartija näkee kerjäläisen vievän leipää majatalon pöydästä, seuraa takaa-ajo ja tappelua, jota pelaaja voi katsella vierestä. Tekoälyn kanssa leikittelemällä voi luoda ihka omaa viihdettä esimerkiksi sekoittamalla pikkukylän elämän. Eihän tekoäly oikeasti ajattele, mutta se onnistuu monta kertaa luomaan tällaisen harhan. Vaikka outoja ei jatkuvasti tapahdu, jo normaalin päivärytmin seuraaminen antaa tekoihmisille elävyyden tuntua.

Matkailu avartaa

Oblivionin edeltäjää Morrowindiä kritisoitiin päämäärättömästä harhailusta. Oblivion taluttaa pelaajaa tämän niin halutessa paljon tehokkaammin. Vaikka käveleminen kaupungista toiseen saattaa viedä parikymmentä minuuttia, kärsimätönkin voi nauttia pelistä. Jo löydettyihin paikkoihin voi singahtaa yhdellä napinpainalluksella. Ratkaisu on hyvä, vaikka se tekeekin keinomaailmasta pienemmän oloisen ja vähemmän todellisen. Lisäksi kompassi kertoo ilmansuuntien lisäksi sen, missä pelaajan kulloinenkin tavoite on. Matkailua nopeuttavat myös pitkään toivotut hevoset. Niiden selässä ei voi taistella, mutta matkanteko ratsain on nopeaa ja ennen kaikkea näyttävää. Hepojen vauhti vaihtelee rodun mukaan, ja mukana on myös pari erikoisratsua. Rohkeat pelaajat voivat yrittää kesyttää yksisarvisen.

Päämäärien runsaudenpula

Vaikka vapaus on hienoa, Oblivionissa on myös varsinainen pääjuoni. Toisin kuin sarjan aiemmissa peleissä, noin 20 tuntia kestävä tarina on toiminnallinen, näyttävä ja loppupuolellaan jopa eeppinen. Lyhyempää hupia tarjoavat seikkailut ja lisätehtävät ovat miellyttävän vaihtelevia, ja niitä on ennen kaikkea paljon. Parhaiten mieleen painuvissa tehtävissä on käytetty mielikuvitusta. Pelaaja voi pelastaa maalaukseensa imeytyneen taiteilijan tai liittyä vampyyreja metsästävään salaseuraan. Lisäksi moni yksinkertaiselta vaikuttava tehtävä onkin todellisuudessa muuta kuin työnantaja antaa ymmärtää. Mikä parasta, roolipeleille tyypilliset lähettipoikatehtävät loistavat poissaolollaan. Fantasiaperinteiden mukaan oman sankarin osaaminen on jaettu taisteluun, taikuuteen ja epärehellisiin keinoihin. On mahdollista luoda moni osaaja, joka hallitsee ne kaikki. Toisaalta haastetta haluava voi erikoistua miten tahtoo. Peliä on mahdollista pelata minkälaisella hahmolla tahansa, mutta pelikokemus voi olla vaikea jos taistelutaidot jättää hunningolle.

Miekka, magia ja voimistelu

Peli on kuitenkin hauskaa niin taistelijana, velhona kuin rosvonakin. Tappelu sujuu pelihahmon silmistä kuvattuja roolipelejä pelanneilta helposti. Oikea hiirennappi kohottaa kilven tai aseen torjuntaan, ja vasemmalla lyödään. Ero aiempiin kokemuksiin on siinä, että tällä kertaa järjestelmä toimii. Iskuissa on voimaa, ja nopeasti oppii milloin kannattaa puolustaa ja milloin hyökätä. Onnistunut kilpitorjunta iskee vihollisen miekan syrjään, jolloin on hyvä heilauttaa omaa terää. Taikuuskin on hauskan toiminnallista. Loitsujen ammuskelu muistuttaa hyvällä tavalla tuiki tavallisista 3D-räiskinnöistä. Oblivionissa on edeltäjiensä tapaan loitsujärjestelmä, joka antaa pelaajan suunnitella omat taikansa. Tyypillinen itse tehty hyökkäystaika on tulipallo, joka muuttaa uhrinsa herkemmin syttyväksi ja leimauttaa tämän samalla liekkeihin kymmeneksi sekunniksi. Myös erilaisia hyötytaikoja kuten lukkojen avaamista ja vedessä hengittämistä riittää, mutta lisää taikavaihtoehtoja olisi saanut olla. Lentäminen, Morrowindin voimakkain loitsu, on poistettu pelitasapainosyistä. Tervetullut uutuus on parannettu taitojärjestelmä. Pelihahmo osaa asioita asteikolla yhdestä sataan. Tietyn numeroarvon saavuttaminen avaa erikoiskykyjä. Esimerkiksi akrobatiaa osaava oppii ensin hyppäämään korkeammalle, ja sitten väistelemään paremmin. Kaikkein taitavin voimistelija hyppii halutessaan veden pintaa pitkin. Jousiammunnan ja hiiviskelyn hallitseva murhaaja saattaa halvaannuttaa tai tappaa uhrinsa yhdellä nuolella. Lukkojen tiirikointi ja ihmisten suostuttelu on muutettu minipeleiksi, joista jälkimmäinen on suoraan sanottuna karmea.

Ongelmiakin on

Oblivionin käyttöliittymä voi aluksi tuntua oudolta. Kaikki mahdollinen tieto ja varustelistat on ahdettu yhteen valikkoon, joka ilmestyy tabulaattori-näppäimen painalluksella. Peli tuntuu monen tunnin ajan kömpelöltä, ennen kuin ratkaisuun tottuu. Ihmevalikko on seurausta siitä, että Oblivion on myös Xbox 360 -konsolipeli. Sitä kelaa näppärästi konsoliohjaimen liipaisimilla, mutta hiiri ja näppäimistö kaipaavat parempaa. Elder Scrolls -veteraanit voivat syyttää konsoliversiota myös uudesta keskustelujärjestelmästä. Valtavaan tekstipaljouteen perustuva keskustelu on heitetty romukoppaan, ja nyt pelin jokainen repliikki on ääninäytelty. Tekstivuoren menetys haittaa yllättävän vähän, sillä peli on edelleen täynnä kymmenien sivujen pituisia kirjoja, jotka valottavat pelimaailman tapahtumia. Ongelmia aiheuttaa myös pelin tapa tasapainottaa haasteita. Aloitteleva hahmo voi kohdata tienposkessa ruosteisella puukolla huitovan maantierosvon. Kokenut seikkailija saa samassa paikassa vastaansa ryövärit, joiden kannattaisi ryöstelyn sijasta myydä kalliit taika-aseensa ja vetäytyä eläkkeelle. Pelihahmon voiman mukaan vaihtuva haaste varmistaa, että peli ei käy tylsäksi ja vaarattomaksi. Samalla se kuitenkin rikkoo maailman uskottavuutta ja estää pelihahmoa kasvamasta oikeasti eeppiseksi sankariksi.

Roolipelaamista vai välineurheilua?

Pahin ongelma on pelättyyn Elder Scrolls -tyyliin tekninen toteutus. Pelin laitevaatimukset ovat armottomat, ja minimikokoonpanolla pelaamisesta on varmasti hupi kaukana. Grafiikka on kuitenkin suurimmaksi osaksi kerrassaan upeaa, vaikka hahmojen ja hirviöiden ulkonäkö ei pääse lähellekään maisemien väriloistoa. Jos konetehoa riittää, metsät ja luolat hehkuvat upeassa HDR-valaistuksessa, ja on helppo uskoa olevansa Cyrodiilissa. Jos tietokone on nykyistä keskitasoa, pelaaja saa varautua säätämään asetuksia useaan otteeseen. Tasapaino näyttävän grafiikan ja siedettävän pelattavuuden välillä on hankala saavuttaa. Konetehoja hyödynnetään myös pelin fysiikkamallinnuksessa. Normaalisti ampumapeleissä nähty painovoimasimulaatio lisää pelimaailmaan realismia. Lähes kaiken voi poimia käteen tai heittää ilmaan. Ruumiit pyörivät räsynukkeina, ja kova isku lennättää uhrin ilman halki. Parhaiten fysiikka tulee näkyviin ansoissa. Muinaisissa raunioissa voi varautua ketjujen varassa singahteleviin piikkipalloihin, vyöryviin kiviin ja piilotettuihin keihäisiin. Ansoja toivoisi näkevänsä jopa useammin, sillä ne on toteutettu tavallista vakuuttavammin. Oblivionissa on kuitenkin myös paljon selkeitä virheitä. Esimerkiksi reunanpehmennyksen käyttö voi hidastaa pelin mateluksi tietyillä näyttökorteilla. Normaalisti äärimmäisen vakaa testikone kaatuili testauksen aikana jatkuvasti. Monet epäonniset kyselevät netissä apua tehtäviin, jotka on mahdoton läpäistä kadonneen henkilön tai esineen takia.

Pelaajien siivellä klassikoksi

Moisen mollauksen jälkeen on varmasti vaikea uskoa, että Oblivion on huippupeli. Päätin arvostelua valmistellessani etsiä vikoja tarkasti ja armottomasti. Odotettua ja vaikuttavaa peliä kun olisi helppo innostua kehumaan kritiikittä. Vaikka pientä ja isoa valitettavaa todella riittää, ongelmat eivät voi peittää pelikokemuksen hauskuutta. Lisäksi Oblivion paranee päivä päivältä. Kaupasta ostettava Oblivion on nimittäin vain puoli Oblivionia. Elder Scrolls -pelien ympärille syntyi Morrowindin ilmestyessä innokas faniyhteisö, joka luo peleihin uusia ominaisuuksia ja seikkailuja. Peli on ollut kaupoissa arvostelua kirjoitettaessa alle kaksi viikkoa, ja jo nyt siihen on saatavilla amatööriparannuksia, jotka muuttavat koko pelikokemuksen. Muunnelmat eli modit vaihtelevat kosmeettisista pikkulisistä suorastaan oleellisiin muutoksiin. Tyypillinen esimerkki on modi, joka korjaa yhden pelin grafiikkaongelmista. Oblivionin pelimoottori piirtää maisemia kilometrien päähän, mutta kaukaiset rinteet näyttävät ajoittain turhan suttuisilta. Taiteellisesti lahjakas harrastelija korjasi tilanteen, ja modin asentaneet näkevät kaksi kertaa tarkemmin piirtyviä vainioita. Myös aiemmin mainittu vaikeustaso-ongelma katoaa vihollisten tasapainotusta säätävällä modilla, joita riittää jo kasoittain. Muunnelmien ansiosta Oblivion kasvaa erittäin hyvästä pelistä varmaksi klassikoksi. Pelin kaatuilu ja kovat konetehot ovat pc-pelaamisen tyypillisiä ongelmia. Toisaalta tällainen vapaus ja muunneltavuus ovat ominaisuuksia, jota konsoleilla ei ole nähty. Jos Oblivionin kaltaisia pelejä ilmestyy jatkossa, pc-pelaaminen selviää varmasti hengissä jopa konsolijättien kasvavassa puristuksessa.

Rahalla saa ja hevosella pääsee?

Oblivionista vastaava Bethesda-yhtiö raivostutti faninsa pelijulkaisun jälkeen yllättävällä tavalla. Pelin Xbox-versiolle julkaistaan maksullisia lisäosia, koska konsolipelaajat eivät pääse nauttimaan amatöörimuunnelmista. Ensimmäinen virallinen lisäosa on pelin hevosille hankittava panssari, joka parantaa konien tyyliä ja elinaikaa. Myös pc-pelaajat saavat pulittaa pikkulisästä parin dollarin verran. Netin salaliittoteorioiden mukaan Bethesda ei ole julkaissut pelin täydellistä muuntelua mahdollistavaa 3D-työkalua, koska se haluaa nyhtää rahaa hevoshaarniskan kaltaisilla pikkulisillä. Vaikka moisiin huhuihin ei uskoisikaan, luottokortin vinguttamisen kannattaa varautua. Muutaman euron pikkuostokset eli mikrotransaktiot ovat melko varmasti tulleet jäädäkseen myös pc-pelaamiseen.

Koti kuntoon

Oblivion palvelee myös kotileikeistä kiinnostuneita pelaajia. Pelissä on mahdollista ostaa yhdeksän eri taloa Cyrodiilin kaupungeista. Asunnot vaihtelevat slummihökkelistä palvelijalla varustettuun kartanoon, ja rahaa kuluu itse kiinteistöön sekä huonekalujen hankintaan. Mitään pelillistä hyötyä taloista ei ole, mutta kukapa haluaisi olla koditon joutomies. Omaan kotiin voi säilöä turvallisesti seikkailusta kertyneet aarteet, joten keräilyviettiä pääsee tyydyttämään. On suorastaan outoa kuinka riemukasta on kerätä kirjahyllyyn harvinaisia opuksia tai asetella Cyrodiilin maineikkaat taika-aseet näytille lasikaappeihin.

Yön kuninkaat

Elder Scrolls -pelikokemukseen kuuluu aina mahdollisuus muuttua vampyyriksi. Elävät kuolleet tartuttavat verenvuototautia, joka muuttaa uhrin verenimijäksi kolmessa päivässä. Toisin kuin sarjan edellisissä osissa, vampirismi ei estä normaalia pelaamista ja erilaisten tehtävien läpäisyä. Hollywood-verenimijöistä poikkeavat Oblivion -vampyyrit ovat verta nautittuaan lähes normaaleja ihmisiä, jotka muuttuvat supervoimaisiksi tappajiksi vasta nälän kasvaessa. Tautia voi hyödyntää esimerkiksi palkkamurhaaja, joka näännyttää itsensä verenhimoon ennen keikkaa. Vampirismia parantavat monet modit, jotka korjaavat myös taudin pahimman ongelman: pelaajan sankarilleen suurella vaivalla säätämät kasvot muuntuvat epäkuolemassa ruttuisiksi rusinoiksi. Jos hirviöksi ryhtyminen kiinnostaa, taudinkantajia kannattaa etsiä esimerkiksi Cyrodiilin rikkaimman pikkukaupungin läheisestä luolasta.

Turvallisesti muuntelemaan

Oblivionin muuntelu amatöörimodien avulla voi tuntua aluksi pelottavalta ja sekavalta. Muunnelmien käyttöönotto on periaatteessa helppoa. Tiedostot asetetaan pelin data-hakemistoon ja valitaan käyttöön käynnistysvalikon Data Files -kohdasta rasti ruutuun -menetelmällä. Jos asennus on tämän vaikeampi, ohjeiden pitäisi löytyä modin mukana tulevasta ReadMe-tiedostosta. Muunnelmia valitessa kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Vaikka jotkut modit ovat huikaisevan laadukkaita, kaikki harrastelijat eivät voi olla mestareita. Hutiloiden tehty modi voi sekoittaa pelin täysin. Kannattaakin siis säilyttää muuntelemattomat tallennustilanteet, joiden avulla tilanteen voi vielä pelastaa. Kuinka siis voi tunnistaa laatumuunnelman? Muunnelmista lukemisen voi aloittaa pelin viralliselta Oblivion Mods -keskustelupalstalta osoitteessa www.elderscrolls.com, jolta löytyy myös linkkejä amatöörisivustoille. Hyvät modit keräävät keskustelussa palautetta ja kehuja käyttäjiltä, ja kehittyvät jatkuvasti paremmiksi versioiksi. Laadun näkee myös aputekstien laadusta. Vastuullinen harrastaja kertoo parhaansa mukaan, mitä hänen muunnelmansa tekevät ja mitä sivuvaikutuksia niillä voi olla. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jokaista muunnelmaa kokeillaan omalla vastuulla.

Täydellistä peliä rakentamassa

Muunnelmien paljoudesta on vaikea poimia todelliset helmet. Listaamme seuraavaksi tyypillisiä, mielenkiintoisia ja hauskoja modeja, jotka ehtivät ilmestyä ennen arvostelun valmistumista. Listan modeja tarjoavista nettisivuista saa Oblivionin viralliselta keskustelupalstalta tästä. Landscape LOD Texture Replacement LandScape LOD Texture Replacement, Border Regions Nämä teknisillä nimillä varustetut muunnelmat parantavat kaukaisten maisemien tekstuureja. Epätarkat vuorenrinteet ovat Oblivionin maisemagrafiikan pahin heikkous, joten maisemapaketit kannattaa ottaa käyttöön. Cass – Eyes, Faces, Bald HairStyle merging Cass on tyypillinen kokoelmapaketti muunnelmia, jonka avulla on mahdollista luoda kauniimpia kasvoja pelihahmoille. Kokoelmia asentaessa kannattaa olla varovainen, sillä monimutkaisemmat paketit voivat helpommin sekoittaa pelin. Companion Gabrielle Normaalissa Oblivionissa seikkailu on yksinäistä puuhaa. Gabrielle on entinen merirosvo, joka liittyy pelaajahahmon seuraan ja auttaa taistelussa. Kiyoshi’s New Vampires Kurttunaamaisiin ja heikohkoihin vampyyreihin kyllästyneet saavat helpotuksen Kiyoshi-nimiseltä harrastelijalta. Tämä muunnelma taikoo vampyyrit Vampire-roolipelistä ja Anne Ricen kirjoista tutuiksi mahtiolennoiksi. Primary Needs Tuntuuko seikkailijan elämä liian helpolta ja epärealistiselta? Primary Needs pakottaa pelaajahahmon syömään ja nukkumaan säännöllisesti. Oscuro’s Oblivion Overhaul Jos pelaajan voimakkuuden mukaan liikaa muuttuvat viholliset ärsyttävät, kannattaa hankkia yksi monista pelitasapainoon ja skaalaukseen vaikuttavista modeista. Oblivion Overhaul muuttaa lähes kaikkia vihollisia ja niiden varusteita, ja tekee fantasiamaailmasta huomattavasti haastavamman ja aidomman.

Alkuperäinen pistemäärä 94/100

9/10
Julkaisija2K Games
Pegi-ikärajatK-16
Pegi-merkinnätVäkivalta
Lisää luettavaa