Tyylipuhdas taidonnäyte
Nintendo on aina ymmärtänyt aikaisempien saavutustensa arvon. Perinteiden kunnioittamisen, peli-ideoiden jalostamisen ja innovatiivisen ajattelun varaan on rakennettu vuosikymmenien saatossa laaja pelien perhe, jonka tunnetuimmat saavutukset ovat moniosaiset Mario– ja Zelda-sarjat.
Nintendo 3DS:n huippulaadukas toimintaseikkailupeli The Legend of Zelda: A Link Between Worlds osoittaa Nintendon poikkeuksellista kykyä katsoa yhtä aikaa sekä menneeseen että tulevaan. Kyseessä on jatko-osa yhdelle 1990-luvun suurimmista peleistä: A Link Between Worlds tapahtuu samassa pelimaailmassa ja noudattaa samaa pelisuunnittelua kuin The Legend of Zelda: A Link to the Past. Tämän lisäksi maineikkaaseen sarjaan haetaan nyt tuoretta suuntaa.
Peli sijoittuu kauas SNES-klassikon jälkeiseen aikaan, mutta aiemmat tapahtumat ovat jättäneet jälkensä pelin sisäiseen historiaan. Pelihahmot kertovat eteenpäin legendaa, jota aikoinaan Super Nintendolla pelattiin. Historia toistaa itseään, sillä pahamaineinen Ganondorf on jälleen nousemassa valtaan ja koko maailman kohtalo lankeaa nuoren Link-pojan harteille.
Alkaa monipuolinen ja mukaansatempaava seikkailu, jossa piisaa niin audiovisuaalista sielukkuutta kuin pelillistä nerouttakin. Esikuvansa tapaan pelimaailmaa tutkitaan ja vihollisia vastaan taistellaan suoraan hahmon päältä ylävinkkelistä, mutta Linkin uusi kyky muuttua maalaukseksi ravistelee pelikokemusta. Nyt Link voi liikkua seiniä pitkin ja kulkea vaikkapa kaltereiden läpi kameran seuratessa sivusta. Uusi ulottuvuus ei jää pelkäksi ontoksi yhden idean kikkailuksi, vaan pakottaa hahmottamaan ja ajattelemaan ympäröivää tilaa jatkuvasti uudella tavalla. Tähän tarjotaan kutkuttavia pulmia ja kekseliäitä pomovihollisia, mikä maustaa etenemistä sangen kiinnostavasti.
Vaikka peli kulkeekin A Link to the Pastin maailmassa, kokonaisuus ei vaadi lainkaan tietämystä aiemmista tapahtumista. A Link Between Worlds on täysin itsenäinen teos, joka soveltuu hyvin sekä ensikertalaisille että sarjan veteraaneille. Ja kaikki pelialueen talot ja luolastot ovat osaltaan erilaisia kuin ennen, joten SNES-pelin ystävätkin tuntevat jatkuvaa löytämisen riemua. Myös pelialueen peilautuminen niin valon kuin pimeydenkin maailmaksi on toteutettu huolellisesti, ja se innostaa tutkimaan pelin jokaisen sopukan.
Pelin uusittu, avara rakenne tuo yllättävän muutokseen sarjan tuttuun kaavaan, mikä soveltuu moitteetta A Link Between Worldsin tarkasti suunniteltuun ja avoimeen pelimaailmaan. Nyt tutkiminen on vapaampaa, sillä luolastot voi läpäistä haluamassaan järjestyksessä. Erikoisesineitä, kuten vasaraa, jousipyssyä tai bumerangia, ei enää saada luolastoista, vaan ne joko ostetaan tai vuokrataan Ravio-nimiseltä kaupustelijalta. Lisäksi miltei kaikki tavarat ovat saatavilla heti. Rohkean ja ennakkoluulottoman A Link Between Worldsin voikin nähdä mielenkiintoisena alkusignaalina sarjan tulevaisuudelle.
Tavaroiden vuokraus on edullista, mutta niistä joutuu luopumaan, mikäli kaatuu taistelussa. Ostaminen taas on huomattavasti tyyriimpää, mutta silloin varusteet ovat omia ja niiden ominaisuuksia voi parantaa. Rahalla onkin pelissä suuri merkitys, joten on huojentavaa, ettei Linkin tarvitse enää päivittää lompakoitaan suuremmiksi. Nyt kolikoita voi alkaa haalia jo ensi hetkistä alkaen tosissaan. Lisäksi Linkin kyvyt kasvavat luolastoista saaduilla erityiseduilla, joten eteneminen tuntuu palkitsevalta, vaikka varustusta saakin vuokrattua helposti.
Vaikeusaste on puolestaan harkittu: luolastot eivät tunnu toisiaan selkeästi helpommilta tai haastavammilta, koska niiden pulmat vaativat erityyppistä päättelykykyä. On toki pelaajasta itsestään kiinni, minkä pelissä kokee vaikeaksi ja minkä taas luontevaksi. Mielenkiintoisimpia ovat luolastot, jotka nousevat tasoissa ylhäälle, antavat pelaajalle huimaavan illuusion korkeudesta ja tarjoavat siihen antoisaa ongelmanratkontaa. Kaiken kaikkiaan vaikeusastetta on nostettu edellisosista.
On kuvaavaa Nintendon taituruudelle, että pelirytmi on avoimesta rakenteesta huolimatta samanaikaisesti sekä tiivis että moniulotteinen. Peli on kuin pienistä paloista koostuva suuri palapeli, jossa jokaisella osa-alueella on oma paikkansa ja painonsa. Mukana ei ole tyhjiä hetkiä, vaan pelissä on jatkuvasti jotain löydettävää, vaikka tarinassa ei aina etenisikään. Läpäisyyn saa puolestaan varata aikaa noin 15 tuntia, ja määrä kasvaa huomattavasti, jos pelistä haluaa löytää kaikki salaisuudet. Jälleenpeluuarvoa tuo lisäksi läpipeluun avaama kinkkinen Hero Mode -vaikeustaso. Se muuttaa pelikokemusta ja tarjoaa uusia nautintoja, kun viholliskohtaamisia täytyy lähestyä entistä harkitummin.
Käänteentekevä A Link to the Past sai aikanaan monet kiinnostumaan toden teolla videopeleistä. Aika näyttää, onko A Link Between Worldsistä samaan. Edellytyksiä ainakin löytyy, sillä tarjolla on erityisen maagista ja viimeisteltyä pelisuunnittelua. Peli osoittaakin Nintendon harvinaislaatuista tarmoa ja näkemystä, mitä se puristaa käsikonsolipeleihinsä. Vastaavaa näkee muilta pelistudioilta valitettavan vähän.
Tässä on lisäksi todiste Nintendon ajattomasta pelisuunnittelusta, joka oli rautaista jo 1990-luvulla ja kestää vertailun tänäkin päivänä. Toivottavasti tämä ihastuttava uutuus kannustaa nuorempaa pelaajasukupolvea hakeutumaan myös entisaikojen huippupelien pariin.