Legendan arvokas paluu
Nintendo on tehnyt hienon uusintaversion vuoden 2002 GameCube-klassikosta The Legend of Zelda: The Wind Waker. Alkuperäinen on toki kestänyt kunniakkaasti aikaa, mutta nyt Wii U:lla sisältöön johdetaan uutta pelillistä soljuvuutta ja roppakaupalla ulkoista ryhtiä. Kaunis ja kiinnostava The Legend of Zelda: The Wind Waker HD soveltuukin sekä kokonaan uudelle pelaajasukupolvelle että peliin jo vuosikymmen sitten lumoutuneille.
Tarina kertoo pienellä saarella asuvasta Link-pojasta, joka pelin sympaattisessa alkujaksossa ajautuu suureen seikkailuun pelastaakseen kidnapatun siskonsa. Vaativaan tehtäväänsä Link saa apua pieneltä puhuvalta laivalta, jonka avulla seilataan laajaa merialuetta. Pian selviää, että Linkin kohtalo liittyy paljon suurempaan kokonaiskuvaan, jossa koko pelimaailman tulevaisuus on vaakalaudalla. Zelda-sarjasta aiemminkin tuttu paholainen, Ganondorf, suunnittelee valtaannousua ja hallitsee alueen hirviöitä.
The Wind Waker HD kertoo hienovaraisen kasvutarinan, josta huokuu inhimillisyyttä ja aitoa välittämistä. Pelaaja kokee tapahtumat läheisiksi, koska pelissä tekeminen ja tarinankerronta ovat harkitussa yhteydessä. Tarinaa paljastetaan lyhyissä pätkissä sopivasti etenemisen lomaan. Vaikka Link ei pukahdakaan pelin aikana, hänet kokee tärkeäksi, koska hahmoon samastutaan omien tekojen ja taitojen sekä pelimekaniikan kehittymisen kautta. Hän on todellinen linkki pelaajan ja pelimaailman välillä.
Uusia esineitä ja kykyjä saadaan käyttöön tasaisessa tahdissa, mikä tekee etenemisestä mielekästä läpi vaiherikkaan pelin. Näin on ollut aina Zelda-sarjan laita, ja pelin rytmitys on jälleen osaltaan kiehtova ja jännittävä, vaikka Nintendo joutuikin aikoinaan karsimaan pelistä pari luolastoa. Tarjolla on lisäksi mielenkiintoisia yhtymäkohtia sarjan aiempiin tapahtumiin.
Seikkailun aikana kohdataan liuta humoristia sivuhahmoja, kun mereltä rantaudutaan pieniin saaristoihin ja satamakyliin. Rennon letkeä tunnelma on yksi The Wind Waker HD:n selkeimmistä vahvuuksista. Tässä onkin hauskin, ilmeikkäin ja hyväntahtoisin Zelda-peli, mitä etenkin elävä ja sarkastinen dialogi alleviivaa. Myös veikeä hahmosuunnittelu hymyilyttää alusta alkaen.
Jutustelutuokioiden ja ympäristön tutkimisen lisäksi pelaaminen koostuu omaisuuden haalimisesta, salaisuuksien etsimisestä, kevyestä ongelmanratkonnasta ja viholliskohtaamisista niin maalla kuin merelläkin. Luolastojen ja muiden pidempien tehtävien lopuksi haastetaan puolestaan pomovihollisia, jotka kukistetaan yleensä viimeksi haltuun saadulla erikoisesineellä.
Pelaaminen noudattaa siis pitkälti sarjan perinteitä, mutta merellä seilaaminen antaa kokemukselle reippaasti omintakeista tuntua. Läsnä on erityisen rauhallista ja paikoin jopa pysähtynyttä tunnelmaa, mitä saa videopeleissä kokea ani harvoin. Pelissä tuntee kutkuttavasti olevansa pieni ja sinisilmäisen naiivi seikkailija suuressa mittakaavassa vailla todellista pelkoa pahuudesta. Tehokkaasta tunnelmasta ja laadukkaasta pelattavuudesta haluaa nauttia miltei ahmien, eikä pelaamista malta lopettaa lainkaan. Lisää nähtävää ja uusia kokemuksia tarjotaan niin koukuttavasti syöttäen.
The Wind Waker HD:tä ei tarvitse pelata kauaa ymmärtääkseen, että kyseessä on poikkeuksellisella huolella ja vaivannäöllä valmistettu HD-versio. Vanhojen pelien kierrätyshän on tänä päivänä tuttu ilmiö, ja töiden laatu vaihtelee laidasta laitaan. Yleensä on tyydyttävä vain siihen, että entisaikojen pelit on mukava nähdä tarkassa resoluutiossa, ja ilahduttavaa on myös jo pelkästään klassikon saaminen laajakuvaan nykypäivän televisioihin. v Nintendo on suhtautunut työhön asiaankuuluvalla vakavuudella ja tehnyt muutoksia piirrosmaisen värikkääseen ulkoasuun. Ensinnäkin valaistus on GameCube-versiota huomattavasti tunnelmallisempaa ja eloisampaa. Pelikokemuksen kannalta tärkeintä on kuitenkin uusittu ruudunpäivitys, joka on nyt silkinpehmeää. Tämä on tärkeää, koska pelit ovat yleensä parhaimmillaan, jos grafiikka pyörii 60 kuvan sekuntinopeudella. Asia on tosi tässäkin tapauksessa, vaikka kyseessä ei olekaan pelimekaniikaltaan kaikkein vaativin teos.
The Wind Waker HD lukeutuu siihen harvalukuiseen uusintaversioiden joukkoon, jossa grafiikka on tehty kunnolla täyteen 1080p-teräväpiirtoon. Eikä resoluutiota ole onneksi vain keinotekoisesti skaalattu korkeammalle, vaan yksityiskohtia on työstetty uudestaan. Lopputulos on hämmentävän kaunis peli, jota kelpaa vertailla jopa nykypäivän parhaimmistoon. Wii U:n uusintaversio painottaa vain entistä tomerammin alkuperäisen pelin poikkeuksellisen iloista luonnetta. Suurisilmäinen ja isopäinen Link tutkii maailmaa kuin pieni lapsi, ja ilmeet ovat aina sen veroisia.
Myös pelillisiä muutoksia on tehty parempaan: merellä seilaaminen on uuden purjeen avulla nopeampaa, pelin loppupäätä on selkeytetty ja Miiversestä saa nettiviestejä muilta pelaajilta (katso Pullopostia maailmalta). Mukana on myös haastavampi vaikeustaso, johon Zelda-veteraanien on syytä tutustua. Silloin pelaaminen vaati harkintaa ja taitoa, kun viholliset ovat vaarallisempia ja parannussydämiä ei saa enää entisellä avokätisyydellä. Ilahduttavasti vaikeustason voi vaihtaa milloin tahansa, eikä se vaadi pelin läpäisyä, kuten oli asian laita Nintendo 3DS:n aikaisemmassa uusintaversiossa The Legend of Zelda: Ocarina of Time 3D.
The Wind Waker HD hyödyntää muita Wii U:n ominaisuuksia hienovaraisella kätevyydellä. Valikoissa liikkuminen, nappien määrittäminen erikoisesineille ja kartan tutkiminen sujuvat luontevasti tablettiohjaimen kosketusnäytöltä. Liiketunnistus on puolestaan omiaan vaikkapa jousipyssyllä tai bumerangilla tähtäämiseen. Pelissä voi nyt myös liikkua hahmon silmin kuvattuna, ja pelin voi siirtää pelkälle ohjaimen näytölle.
On lisäksi huomioitava, että The Wind Waker HD on vasta Nintendon ensimmäinen uusintaversio, joka on tehty kotikonsolille teräväpiirtoon. Rima on nostettu heti korkealle, sillä vastaavalla rakkaudella ja huolenpidolla työstettyä HD-päivitystä ei ole ennen noussut esiin. Ajan jo arvokkaaksi osoittama alkuperäinen anti on nyt entistäkin hurmaavampaa ja kaikin puolin viimeisteltyä. Näin uusintaversio tuleekin tehdä.
9/10
Johannes Valkola
Vaihtopelaaja
Wind Waker on mitä mainioin kohde uusintaversioksi, jäihän se verrattain monelta pelaamatta pari sukupolvea sitten. Se on myös juuri sopivan vanha, että kaltaiseni Zelda-veteraanitkin ovat alkaneet unohtaa pelin käänteitä. Samalla peli alleviivaa erityisesti Skyward Swordin kädestä taluttavaa opastustyyliä – Wind Wakerin pulmatilanteissa on ilahduttavasti mahdollista jopa jäädä jumiin!
Tuore maalikerros pelin päällä on erittäin tervetullut ja erittäin hyvin toteutettu. Eniten peli kuitenkin muuttuu ja hyötyy GamePad-ohjaimen käyttöönotosta. Johanneksenkin mainitsema jousipyssyily on mitä herkintä puuhaa GamePad hyppysissä. Erityisesti pidin kuitenkin tavaravalikoiman selaamisesta sen ruudulta. Pyykkösen ja itseni rakastama purjehduskin muuttaa muotoaan entistä lupsakammaksi, kun sitä ei tarvitse keskeyttää valikoiden tai karttojen selaamisen ajaksi. Varustusta ehtii aina muuttamaan horisontissa siintävän kiinnostuksenkohteen mukaan, ja aarteenetsintäkin sujuu karttoja plaraamalla kuin tanssi. Kerätyt pullopostitkin voi tarkistaa lennossa kuin sähköpostit älypuhelimella konsanaan.
Ocarina of Time 3D oli vielä astetta suurempi uusioversio, joten Wind Waker HD:n kunnia on olla paras teräväpiirtopäivitys tähän mennessä – ja niitähän on viime vuosina nähty paljon. Koskaan ei ole liian myöhäistä pelata kaikkien aikojen persoonallisinta ja hauskinta Zeldaa.
9/10
Janne Kaitila