The Outfit on reikäpäinen rymistely, jossa jurot karjut ja juonittelevat natsit kalistelevat aseitaan komeissa puitteissa.
Toinen maailmansota on oiva tausta mille tahansa sankaritarinalle yksittäisen ihmisen kohtalosta kokonaisia kansakuntia koskettaviin eepoksiin.
Todellisuudessa sotaa ei ratkaistu pienryhmän voimin, mutta videopelimaailma on satumaa, jossa temmeltävät yliheerokset ovat raamatullisen mittaluokan natsinsurma.
Tapahtumat sijoittuvat toiseen maailmansotaan, mutta homma toimisi myös muilla aikakausilla. Vuosien 1939–1945 riennot mahdollistavat kuitenkin maailman parhaiden pahisten mukanaolon. Vaikkei porukka yltänytkään pelaajalehti.comin äänestyksessä mitaleille, kun halutaan tappaa surutta satamäärin ihmisiä, natsit ovat paras mahdollinen vaihtoehto.
Jos on vihollisen leirissä kaameita konnia, hyviksillä on lyödä pöytään yhtä ankaraa sakkia. Pelaaja ohjaa aina yhtä kolmesta päähahmosta: kapteeni Deuce Williamsia, luutnantti J. D. Tyleria tai kersantti Tommy Macia.
Hahmoja näyttelevät nimimiehet ja muuten tunnetut kaverit. Robert Patrick (Terminator 2, Salaiset kansiot) on Deuce Williams, Ron Perlman (Hellboy, Kadonneiden lasten kaupunki) Tommy Mac ja Terrence Carson (muun muassa God of Warin Kratos) J. D. Tyler.
Par avion
The Outfitin erottaa tusinaräiskinnöistä rehellisen typerä meininki ja ilmarahtina toimitettava taistelumateriaali.
Pelissä tapetaan ja tuhotaan satamäärin Wehrmachtin – oikeasti kai Heerin – ja SS:n sotilaita sekä kalustoa. Ne saa kaadettua luodein ja kranaatein, mutta tapoista ansaittavilla krediiteillä ostetut konekiväärit, pst-tykit, panssarivaunut ja ilmatuki ovat tästä huolimatta aika ajoin välttämättömiä etenemiselle.
Pelaajan mukana kulkee neljä sotilasta. Ne eivät ole haavoittumattomia, mutta yleishyödyllisiä kyllä. Vaikka pelaaja onkin ryhmän paras natsintappaja, toisten sotilaiden tuki on tarpeen. Ilman niitä ei kestä kauaa, eikä vajaalla ryhmällä saa kaikkea hyötyä irti ajoneuvoista.
Jokainen tuhottu yksikkö on tietyn krediittimäärän väärti. Mitä vaarallisempi kohde, sitä enemmän sen neutraloimisesta tai valloittamisesta hyötyy.
Kuolleiden joukkuetovereiden korvaaminen ei maksa kovin montaa skalppia, mutta esimerkiksi Sherman-panssarivaunua ei tipahda taivaalta karkkirahalla.
Kaluston tai ilmaiskujen tilaaminen on yksinkertaista: pelaaja painaa Y-nappia ja valitsee mieleisensä vahvistuksen ja sijoituspaikan. Mikäli krediittejä on riittävästi, taivaalle ilmestyy kuljetuskone, joka pudottaa kontin.
Soitellen sotaan
Sotiminen on railakasta puuhaa: tarkkuuden voi korvata volyymilla, ja vaikka välillä kuolo korjaa, se ei ole kuin hidaste. Yksikään hahmo ei kuole lopullisesti. Jos sattuu uuvahtamaan, valitaan uudestaan joku kolmikosta, spawnipaikka ja yritetään taas.
Räiskintää riittää, se on koko pelin pääasia. Koko ajan pitää tappaa ja tuhota, mutta se ei puuduta. The Outfit on miellyttävä päännollaaja. Jos pysähtyy miettimään tehtävärakenteita tai onko missään mitään järkeä, peli tuntuu luotaantyöntävältä. Liikkeessä sitä ei kuitenkaan huomaa, siitä pitävät huolen tuhoutuvat ympäristöt, machodialogi, rätinä ja pauke sekä taivaalta tipahtelevat natsit.
Sota ei ole tässä pelissä kaunista, mutta kivaa se on. Yksinpelikampanjaa pelaa ilokseen, ja rähinä on hilpeää verkossakin. The Outfit on hauska lisä Xbox 360:n pelikirjastoon ja tervetullutta vaihtelua perinteisille räiskinnöille alustaan katsomatta.