The Shipin taustatarinan mukaan salaperäinen herra X on lähettänyt koko joukolle ihmisiä ilmaisen lipun luksusristeilylle. Laivan päästyä avomerelle kuitenkin paljastuu, että leppoisa hyväntekijä onkin sadisti, joka haluaa katsoa, kuinka kruisaajat tappavat toisensa. Ei auta muu kuin kaivaa kättä pidempää ja ryhtyä hommiin. The Ship on pääasiallisesti verkkopeli. Sitä voi pelata yksinkin koneen ohjaamia botteja vastaan, mutta paremman ja kiehtovamman vastuksen saa esimerkiksi purkillisesta härskiä nöttköttiä – tekoäly ei vain osaa. Pelaajan tarkoitus on teilata oma kohteensa ja yrittää pitää itsensä hengissä, sillä joku toinen matkustaja on hänen perässään. Ihan missä tahansa riehuminen ei kuitenkaan onnistu, sillä jos tappohommiin ryhdytään todistajien tai turvakameran edessä, pelaaja pääsee vedelle ja leivälle laivan selliin.
Ei nyrkillä vaan astalolla
Onneksi kättä pidempää onkin tarjolla aina paistinpannuista Tommy-konepistooleihin – laiva on pullollaan käyttökelpoisia aseita. Tietyt aseet eivät lainkaan herätä viranomaisten huomiota – esimerkiksi kävelykeppiä voi huoletta pitää kädessä paikasta toiseen kävellessään, kun taas palokirves on syytä pitää visusti jemmassa käytävillä kulkiessa, tai häkki heiluu pian. The Ship tarjoaa kaksi pääasiallista pelitilaa: metsästyksen, jossa jokainen pelaaja on jonkun toisen pelaajan kohde ja eliminaation, jossa viimeinen hengissä oleva voittaa. Tämän lisäksi tarjolla on myös kaksintaistelutila ja tappomatsi, joista etenkin jälkimmäinen on tässä ympäristössä täysin turha. Käytännössä vain kaksi ensimmäistä ovat vaivan arvoisia, ja niistäkin metsästys on ajatuksena selvästi mielenkiintoisin. Peli jaetaan eriin, joiden loputtua jokainen pelaaja saa uuden kohteen. Tapetusta kohteesta maksetaan tapporahaa, ja ottelun voittaa se pelaaja, joka saa kerättyä eniten käteistä pelin aikana.
Rumahan se on
Teknisesti The Ship on suoraan sanoen aika kamala. Vaikka peruskonsepti onkin vetävä, Half-Life 2:stakin tutun ja tunnetusti mahtaviin maisemiin kykenevän Source-pelimoottorin päälle rakennettu The Ship näyttää ja tuntuu valitettavan tunkkaiselta. Käytävät ja monet tilat näyttävät aivan liian autioilta, eikä tekstuureissa juuri ole potkua. Hahmot ovat jäykkiä ja valitettavan ilmeettömiä. Myös pelin visuaalinen suunnittelu jättää katsojan kovin kylmäksi: periaatteessa peli yrittää luoda jonkinlaista 1920-luvun tunnelmaa esimerkiksi valikoillaan ja hahmojen pukeutumisella, mutta toisaalta taas laivojen ostoskeskukset tuovat mieleen enemmänkin modernin ruotsinlaivan ja valvontakamerat kertovat paljon modernimmasta ajasta. Sekasotku ei miellytä. Vielä epämiellyttävämpää on se, että peli on valitettavan buginen. Pelissä tulee vähän väliä vastaan esimerkiksi hahmoja, jotka leijuvat ilmassa istuvassa asennossa tai jopa nukkuvat, mutta liikkuvat silti ympäriinsä. Vastaavanlaisia tunnelman tappavia pikkubugeja riittää paljon.
Sählärit laineilla
Metsästyksen vakavin ongelma on kuitenkin se, että ajatus luksusristeilijällä pyörivästä murhapiiristä on kiehtova ja tyylikäs, mutta käytännössä peli on valitettavan usein jatkuvaa koheltamista kaikkien juostessa paikasta toiseen. Kaikenlainen uhrin vaaniminen jää puuttumaan kuvasta täysin, sillä nopeus on elinehto: pelaaja, joka ei ole koko ajan liikkeessä saa itse kirvestä naamariin alta aikayksikön. Niinpä peli degeneroituu sähellykseksi, jossa juostaan villisti ympäriinsä ja hakataan tilaisuuden tullen lyöntinappulaa. Parhaimmillaan pelistä saa kuitenkin irti yllättävänkin intensiivisiä hetkiä – silloin kun tunnelma napsahtaa paikalleen, laivan käytävillä saa koikkelehtia sydän kurkussa, kun pitäisi yrittää sekä hiipiä kohteen kimppuun, suojata omaa selustaa salamurhaajan murhayrityksiltä että vältellä laivapoliisien tarkkoja silmiä. Valitettavasti nämä loistavat hetket ovat aivan liian harvinaisia. Jos peli tarjoaisi niitä säännönmukaisemmin, kyseessä olisi aivan mahtava tuote.
Pitäisi pisulle päästä
Varsinaisen tappamisen lisäksi pelissä on vielä yksi huolenaihe: hahmon tarpeet. Kuin The Sims -sarjan peleissä ikään hahmolla on tiettyjä tarpeita, kuten nälkä, jano, täyttyvä rakko ja unenpuute. Nämä tarpeet on syytä tyydyttää, tai hahmon toiminta hankaloituu merkittävästi. Tämä takaa sen, että hahmojen on pakko pysyä liikkeellä sen sijaan, että he vain istuisivat turvassa suojakameroiden edessä. Jos The Ship olisi jonkinlainen äkkiä kokoon keitetty ilmainen harrastelijatuotos, siihen olisi helpompi suhtautua positiivisesti. Sitä se ei kuitenkaan ole: peli sai alkunsa alkuperäisen Half-Lifen modina, ja uutta Source-versiota myydään ihan oikealla rahalla. Vaikka se onkin hyvin kohtuuhintainen varsinkin kaupan hyllyiltä löytyviin peleihin verrattuna, rahalle ei oikein tunnu tulevan vastinetta. Lukuisat hyvät ideat eivät vielä riitä tekemään lopputuloksesta vaivan arvoista, ikävä kyllä. Toivoa paremmasta huomisesta kuitenkin on, sillä Outerlight kehittää peliä yhä.
Sähköinen ostos
The Shipiä ei saa mistään kaupasta, vaan se on hankittava verkosta Steamin kautta. Tämä on hiukan kaksipiippuinen juttu, sillä toisaalta Steamia on hyvin helppo käyttää, ja pelin saa omalle koneelle vaivattomasti. Pelin hinnaksi kerrotaan 19,95 dollaria, mutta ainakaan itse en mistään nähnyt mainintaa mistään muista kuluista. Vasta sähköpostitse saapuneesta kuitista huomasin, että hintaan napsahti mukaan myös reilut neljä taalaa veroja, kun ostos kerran tehtiin EU:n ulkopuolelta. Lisäkustannuksena näin pieni summa ei tietenkään sinänsä ole merkittävä, mutta ajatus siitä että lopullinen veloitus onkin mainostettua hintaa suurempi, on hyvin epämiellyttävä. Kun Steam kuitenkin tietää, missä maassa käyttäjä asuu, ei pitäisi olla mahdotonta iskeä oikeaa hintaa ruutuun jo alun perinkin.
Alkuperäinen pistemäärä: 72/100