Telltalen ylistetyn zombisaagan ensimmäinen ”kausi” toimi pitkälti venytettynä draamana. Kuukausien aikana meille annettiin aikaa tutustua pieneen joukkoon selviytyjiä yhden vahvan päähahmon näkökulmasta. Toista kautta ennakoiva latauspaketti 400 Days on yllättäen päinvastainen tapaus.
Yhden illan mittainen 400 Days on viiden noin vartissa koetun minitarinan kokonaisuus. Vanhoja tuttuja pelihahmoja ei näy kuin sekunnin mittaisena vilauksena. Nämä ovat kohtauksia toistensa tarinoita ennemmin tai myöhemmin sivuavien ihmisten elämästä zombivitsauksen ensimmäisenä vuonna.
Vaikka sitä tärkeintä tunnesidettä peli- ja sivuhahmoihin ei mitenkään ehdi muodostua, Telltale osaa näyttää vahvuutensa. Pienillä teoilla ja puheilla luodaan mieleenpainuvia ihmisiä, joista jokaisen kohtaloa määrittää Walking Dead -pelien bravuurityyliin pari stressaavaa päätöstä. Tapanko? Juoksenko? Valehtelenko? Kuka ansaitsee elää ja kuka kuolla? Aikajärjestystä rikkova tarina tuo nämä ihmiset yhteen ensemble-leffojen tyyliin tavalla, jota ei ensin välttämättä edes tajua. ”Ai, tuo pimeässä vilahtanut siluetti olikin se kaveri!”
Varsinaisen Walking Deadin tapaan latauspaketti 400 Days herättää taas kysymyksen siitä, onko tehtävillä valinnoilla oikeasti merkitystä ja onko sillä oikeasti merkitystä. Tätä on vain mahdotonta arvioida ennen kakkoskauden saapumista. Nopea tuotantoaikataulu näkyy erityisesti kankeassa animaatiossa. Se pistää silmään erityisesti, jos takana on The Last of Us, kesän suurzombailu. Ääninäyttelykin on aiempaa heikompaa. Kauhufaneille tarjotaan silti todella meheviä makupaloja, kuten liftausta viinaa kittaavan junttipsykon kyydissä. Kun aikaa ei hukata turhiin esittelyihin, taustatarinoihin ja muuhun venyttelyyn, lyhyessä ajassa ehtii sanoa paljon.