Thrillville

Oma huvipuisto. Joka veitikan harras unelma, ainakin jossain vaiheessa. Brittiläisen Frontier-studion huvipuistosimulaatiot ovat pc:llä suursuosiossa, ja ensi silmäyksellä Thrillville vaikuttaakin niiden konsolipainokselta. Rollercoaster Tycoonien bisnes- ja rakentelusimulaatio on kuitenkin joustanut konsolipelin vaatimuksien edessä. Tässä huvipuistojen maailmaa lähestytään omalla tavalla.

Thrillville on enemmänkin huvipuistoseikkailu, joka nivoo yhteen ison liudan erilaisia minipelejä. Rollercoaster Tycooneissa huvipuistoa katsellaan yläilmoista, kun taas tässä pelaaja luo puistoon jalkautuvan pelihahmon, joka tepastelee ympäriinsä ja pelehtii eri laitteissa.

Pelissä on yhteensä viisi erilaista huvipuistoa, jotka on kukin jaoteltu kolmeen alueeseen. Puistossa ja niiden osissa on erilaisia teemoja, joilla pelaajaa motivoidaan kuljeksimaan ja nautiskelemaan pelimaailman antimista.

Katselemisen ja laitteissa leikkimisen ohella pelissä on myös vakavampi puolensa. Konsolipainokseen on tuotu hieman managerointia, jossa pelaaja hoitaa huvipuiston bisneksiä. Mainoskampanjat, henkilökunnan palkkaus, tuotekehitys, uusien laitteiden ostaminen ja kokonaisten vuoristoratojen suunnittelu ovat tärkeä osa peliä, joskin ne voi halutessaan osittain sivuuttaakin.

Reilu satsi minipelejä

Manageri- ja bisnespelin häivähdyksestä huolimatta huvipuiston rakentaminen ja ylläpito on silti verrattain pieni osa kokonaisuudesta. Pääosaan nousevat, ehkä yllättäenkin, minipelit.

Eihän tämä aivan WarioWare ole, mutta jotakuinkin kaikki pelissä tehtävät asiat on naamioitu minipeliksi. Myös ylläpitotoimet. Tarvitaanko huvipuistoon lisää työväkeä? Onko laitteita huoltava mekaanikko täysi tumpelo? No, koulutetaan heitä minipelillä. Olisiko vuoristoradalla kivaa? Astutaan vaunun kyytiin ja huudetaan kilpaa muiden kyytiläisten kanssa. Kylläpäs tuo antigravitaatioautokisavekotin näyttää kivalta. Mennään ajamaan kilpaa. Vaikka kaverien kanssa.

Thrillville onkin oikeastaan huvipuistoksi naamioitu kokoelma minipelejä. Niiden laaja valikoima toimii mainiosti satunnaisellekin pelaajalle, mutta pitkän linjan pelimies löytää seasta myös paljon hauskoja viitteitä pelihistoriaan. Hymyilyttää pakostakin, kun huomaa pelaavansa Bubble Bobble -kloonia Monkey Islandin taustamusiikeilla.

Thrillville ei kuitenkaan osaa oikein päättää, mitä se haluaisi olla. Huvipuiston ylläpitäminen on nyt turhan geneeristä. Pelaaja ei saa asioista selkeää yleiskuvaa. Paikasta toiseen kävely ja huvipuiston asiakkaiden kanssa juttelu ei jaksa aina viihdyttää. Simulaatioainekset on sivelty ohueksi kuoreksi, eikä kokonaisuus tarjoa tarpeeksi pihviä varttuneemmalle pelaajalle, kun taas nuoremmat ovat ihmeissään bisnestoimintojen kanssa.