Ghost Recon: Shadow Wars yllätti minut kuin postilaatikosta sujahtanut flashbang-kranaatti: ennen kuin pelilaatikko ilmestyi työpöydälleni, en tiennyt koko tuotteesta yhtään mitään. Ubisoft on siis ollut aiheesta varsin hiljaa, mikä ei yleensä ole laadun merkki. Odotukset eivät siksi olleet korkealla, kunnes joku huomautti, että pelin takaa löytyy mies nimeltä Julian Gollop, ja kiinnostus heräsi välittömästi. Kaltaiseni naavaparta muistaa Gollopin tehneen sellaiset klassikot kuin X-COM ja Laser Squad. Täytyyhän tätä siis kokeilla!
Erilaisia aaveita
Vaikka Shadow Wars kantaakin sekä Tom Clancyn että Ghost Recon -sarjan nimeä, on sillä enemmän yhteistä Advance Wars– ja Fire Emblem -sarjojen kanssa. Kyseessä on siis vuoropohjainen taktiikkaroolipeli, mitä ei Ghost Recon -peliltä olisi ihan heti osannut odottaa. Pelissä ohjataan kuutta erilaista USA:n armeijan Ghost-erikoissotilasta taisteluissa venäläisiä ultranationalisteja vastaan. Tarina ja dialogi itsessään ovat tuttua Clancy-huttua, joka ei loista mutta antaa riittävän pohjan taisteluille.
Taktiikkaroolipelien perinteitä kunnioittaen joka sotilaalla on omat erikoisuutensa ja aseensa. Esimerkiksi ryhmää johtava Duke on kommando, joka erikoisuus on olalla kannettava miniraketinheitin. Banshee on puolestaan tiedustelija, joka käyttää häiveviittaa ja on vihollisille näkymätön. Hahmojen kestokykyä ja muita ominaisuuksia voi kehittää tehtävien myötä saatavilla tähdillä eli kokemuksella. Sillä voi saada käyttöön myös uusia varusteita ja aseita. Mitenkään massiivisesta hahmonmuokkauksesta ei lopulta ole kyse, mutta koska sotilaat eroavat jo valmiiksi tarpeeksi toisistaan, muutaman varusteen valinta antaa juuri sopivasti lisää säädettävää.
Yksinpelikampanja koostuu vajaasta 40 tehtävästä, jotka monimutkaistuvat tasaisesti, ja välillä mukana on myös liittolaisia. Sotilaita ohjataan vuoropohjaisesti kartoilla, joissa myös korkeuseroilla on väliä. Pelin kolmiulotteisuus auttaakin juuri korkeuserojen helpossa havaitsemisessa, kuten myös hahmojen asemoimisessa, sillä myös maaston antama suoja vaikuttaa taisteluissa.
Ammu vaan, ammun takaisin!
Pelin vuoropohjaisuus on itsessään lajityypin peruskauraa: hahmot liikkuvat ja hyökkäävät tai käyttävät erikoisvarusteitaan, ja kun kaikki ovat toimineet, annetaan vuoto vastustajalle. Taistelua monimutkaistaa nyt se, että tuliaseilla varustetut hahmot vastaavat tuleen, kun niitä kohtaan hyökätään. Sen lisäksi myös lähellä olevat tiimitoverit tekevät samaa, joten yksinäiselle hyökkääjälle käy helposti huonosti, jos ei mieti miten, mistä ja milloin ampuu. Tämä tuo uudenlaisen ulottuvuuden taktikointiin, jota latistavat vain tekoälyn ajoittaiset aivopierut.
Pelin taktikointi on koukuttavaa ja sopivan monipuolista pitääkseen kiinnostuksen yllä. Pelattava ei lopu yksinpelin jälkeenkään, sillä mukana on myös 20 irtotehtävää, jotka ovat kaikki omia erikoistilanteitaan pohdittavaksi. Onpa mukana vielä kymmenen kaksinpelitehtävää, joita pelataan samalla koneella vuoron perään.
Kaikkiaan Ghost Recon: Shadow Wars osoittautui erittäin positiiviseksi yllätykseksi. Vuoropohjaiset taktiikkaroolipelit ovat aina tervetulleita, ja jos niissä kerrankin liikutaan muualla kuin fantasiamaailmassa, niin aina parempi.