Tom Clancy’s Rainbow Six Vegas 2

Yksinpeli valmistaa pelaajia moninpeliä varten, sillä käytössä on koko ajan sama kokemusta keräävä pelihahmo

2.10.2011 16:07

Rainbow Six Vegas 2:n suunnittelija Phil Therien sanoi hieman ennen pelin julkaisua, ettei markkinoilla ole enää tilaa todella kovan linjan sotaräiskinnälle. Rainbow Six -pelien sarjaa sen alkuajoista lähtien pelanneille tämä julistus kuulostaa tuomion kellojen kalkkeelta ja pahimpien aavistusten toteutumiselta.

Tekijöiden asenne näkyy siinä, että pelisarja on vuosien varrella muovautunut lähes tunnistamattomaksi. Ensimmäinen Rainbow Six oli siedettävällä moninpelillä varustettu loistava taktinen yksinpeli, jossa huomattava osa peliajasta kului SWAT-ryhmän hyökkäysreittien piirtämiseen rakennusten pohjapiirroksiin. Jännittävimmät hetket koettiin, kun panttivangin henki oli monen ampujan ajoituksesta kiinni. Uutukainen Vegas 2 on puolestaan tehty kolmesta tasaväkisestä osasta: mukavasta tarinapohjaisesta yksinpelistä ja sen kaksinpeliversiosta sekä pääosan kaapanneesta nettimoninpelistä. Toiminnallisuutta on lainattu jatkuvasti lisää Rainbow Sixin sotaisemmasta sisarsarjasta Ghost Reconista, ja nyt panttivangitkin ovat mukana vain muutamassa kohtaa kuin vanhoja fanien lepyttämiseksi.

Periaatteessa minun ei siis pitäisi nauttia Vegas 2:sta, mutta ei voi mitään: hyvä peli on hyvä peli.

Tervetuloa takaisin

Ubisoft on selkeästi tehnyt Vegas 2:n fanipalveluna niille pelaajille, jotka pitivät ensimmäisestä osasta. Peli toivottaa Vegas 1:n veteraanit takaisin tervetuliaisviestillä, jonka mukaan on pakattu pelihahmolle kokemuspisteitä sekä tyylikäs lentäjänkypärä.

Pelin suurimpaan parannukseen törmää heti sen alussa. Ensimmäisessä Vegasissa omalle moninpelihahmolle kerättiin kokemuspisteitä, joiden avulla käyttöön aukesi uusia vaate- ja panssaripaloja. Pelihahmon kustomointi oli niin suosittua ja hauskaa, että pelintekijät ovat keksineet tuoda ominaisuuden myös yksinpeliin. Nyt kokemusta ja varusteita kertyy jokaisessa pelimuodossa ja jokaisen tapon myötä. Sen seurauksena Rainbow Sixiin on tullut tasa-arvo. Nyt myös naispuolinen pelihahmo voi olla yksinpelikampanjan ryhmänjohtaja Bishop. Naispuolisen Bishopin ääninäyttelijä on yhtä sotilaallisen uskottava kuin vaikkapa Mass Effectin Shepard.

Yksinpelikampanja on sekoitus hyvää ja huonoa, ja sen perusmekaniikka on tuttu Vegasista ja Ghost Recon Advanced Warfighter -peleistä. Pelaaja johtaa Bishopina kolmen hengen Rainbow Six -ryhmää ympäri Vegasia ja tappaa pienen armeijan verran terroristeja. Juonenkäänteitä ei juuri voi kehua, ja tarina tekee mieli unohtaa jälkeenpäin. Se on helppoa, sillä Ubisoft ei usko tekstitysten voimaan, joten pelihahmojen jorinat hukkuvat usein rynnärien paukkeen taakse. Roistoina häärivät taas latinot, koska muut uhkaavat porukat tapettiin edellisissä Rainbow Sixeissä. Kuvaavaa on, että eräässä loppupään kentässä pelihahmot tunnustavat, ettei terroristeilla tunnu olevan edes mitään järkevää syytä räjäytellä kaasupommejaan.

Kaksin kaunihimpi

Juonella ei ole kuitenkaan väliä, sillä yksinpeli toimii mainiosti normaalilla ja kovalla vaikeustasolla. Kuolema tulee helposti, joten kahta mukana juoksevaa apuria on hyödynnettävä jatkuvasti. Huoneiden vyöryttäminen on pelin hauskinta antia, sillä kaverit asettuvat sujuvasti ovelle, kun nappia painaa. Pelaaja voi samalla tiedustella vihollisten sijaintia ovenrakokameralla tai ikkunan takaa. Vihollisten miesylivoimaa tasoitetaan savukranaateilla, flashbangeilla ja ovipanoksilla. Niitä tarvitaan, sillä vihollisten aseistus on täsmälleen yhtä hyvää kuin Rainbow-sotilailla. Asevalikoima on kasvanut, mutta suorituskyvyltään toisiaan läheisesti muistuttavat aseet ovat tärkeitä enemmän tyylin kuin tarkoituksen takia.

Yksinpelikampanja sujuu myös yhteistyöpelinä, mutta neljän pelaajan yhteistyö on kutistunut kahden pelaajan joukkueeksi. Se on toisaalta harmittavaa, mutta lopputulos ei ole huonompi vaan vain erilainen. Kaksinpeli onnistuu jaetulla ruudulla, ja käynnissä olevaan peliin voi liittyä sujuvasti Liven kautta. Tekijöiden mukaan pelaajamäärän vähentäminen johtuu kenttien arkkitehtuurista, ja se on helppo uskoa. Kentät vaihtelevat kattohuoneistoista öljynjalostamoihin, ja mukana on jopa Los Angelesin E3-messukeskuksen erehdyttävästi mieleen tuova Las Vegas Convention Center.

Kaikille kentille on yhteistä se, että näennäisestä laajuudesta huolimatta etenemis- ja hyökkäysreitit ovat hyvin kapeita, joten paikat olisivat ahtaita neljälle pelaajalle. Nyt toinen pelaaja komentaa kahta apusotilasta yksinpelin tavoin, ja mukaan liittyvä pelaaja on kakkosmies Knight, jolla on jopa repliikkejä. Rauhalliselle taktikoinnille jää näin edelleen tilaa, ja tietokoneen ohjaamista apureista on pienten tekoälyparannusten ansiosta enemmän hyötyä kuin ensimmäisessä Vegasissa. Ne eivät enää kuole jatkuvasti, kun huoneita vyörytetään. Kaksinpelissä on erittäin ärsyttävä bugi, joka saa tekoälykaverit sutimaan välillä hölmöinä, jos toinen pelaaja kyttää sen oven vieressä, jota avaamaan ne on komennettu.

Ässät hihassa

Yksinpeli valmistaa pelaajia moninpeliä varten, sillä käytössä on koko ajan sama kokemusta keräävä pelihahmo. ACES-kokemusjärjestelmä antaa lisäksi kolmea erilaista lisäkokemusta. Marksmanship kasvaa pääosumista ja kaukolaukauksista, Close Quarter Combat sokeasta räiskimisestä ja lähitaistelusta ja Assault räjähteiden käytöstä ja konekivääripesäkkeiden kaatamisesta. Jokainen kategoria antaa pelaajan käyttöön erilaisia uusia aseita, ja esimerkiksi AK-47:aa varten saa ampua aika monta terroristia. Pelätty ja halveksittu mellakkakilpi on tungettu lähitaistelukategorian loppupäähän, joten sen saaminen edellyttää raskasta harjoittelua. Yhtenäinen ACEs-järjestelmä on todella merkittävä uudistus, sillä se tekee jokaisesta taistelusta ja jopa häviöstä merkittävän ja tuo päämäärän tuntua yksinkertaiseen Terrorist Hunt -pelimuotoon.

Pelaajat voivat kamppailla tekoälyä vastaan yksin, kaksin tai nelistään Terrorist Hunt -tilassa, joka on ehkä jopa viihdyttävämpi kuin yksinpelikampanja. Versus-nettimoninpeli taas on saanut kaksi uutta pelimuotoa. Team Leader -pelitila muistuttaa perinteisiä VIP-matseja, joissa yksi pelaaja on suojeltava arvohenkilö. Joukkueenjohtaja toimii ryhmänsä elintärkeänä uudelleensyntymispisteenä. Total Conquestissa kamppaillaan kolmen valloituspisteen hallinnasta. Molemmat pelimuodot toimivat, mutta on vielä vaikea sanoa, miten ne pärjäävät pitkällä aikavälillä vanhoja pelimuotoja vastaan. Vegas 2:n moninpeliä voisi kuvata vanhanaikaiseksi mutta hyvin toimivaksi, vaikka kaveriporukan kasaamista varten ei ole vieläkään kunnollisia party- ja lobby-toimintoja.

Pakkovertailu

Grafiikan ja äänien osalta Vegasista ei ole juuri sanottavaa. Se näyttää ja kuulostaa lähes samalta kuin edeltäjänsä, joten se on jo hieman ikääntynyt. Hahmojen animaatio on parhaimmillaan huoneiden vyörytyksessä.

Mitään konsoliräiskintää ei voi ilmeisesti enää arvostella ilman Call of Duty 4 -vertausta, joten hoidetaan sekin pois alta. Vegas 2:een on lisätty olkapäänapista käynnistettävä pikahölkkä, ja luodit läpäisevät nyt CoD4-tyyliin ohuemmat esteet. Välillä on tosin epäselvää, mikä este on läpäistävissä ja mikä ei. Pelisarjan toiminta on siis lähempänä hehkutettua kilpailijaansa, mutta ei liikaa. Vegas 2:n moninpeli on edelleen piirun verran taktisempaa ja hitaampaa, mikä johtuu erityisesti runsaasta suojan käytöstä ja nurkan takaa ampumisesta. Pelien suora vertailu on turhaa.

Mitä tulee Phil Therienin toteamukseen kovan linjan räiskintöjen kuolemasta, uskon – tai ainakin toivon – että hän on väärässä. Seuraava Rainbow Six voisi mielestäni olla pikkaisen kunnianhimoisempi.

 

Vaihtopelaaja

Kirjoittanut [pelaaja_author:14]

Kun pelin jatko-osa julkaistaan vain reilu vuosi alkuperäisen pelin jälkeen, ei suuria muutoksia voida yleensä odottaa. Luvassa on aina melkein samaa kuin viimeksi, mikä ei tietenkään ole huono asia, jos edellinen peli oli laadukas. Rainbow Six Vegas 2 putoaa juuri tähän lokeroon. Se on käytännössä sama peli kuin Vegas 1, mutta sen muutamat uudistukset osoittavat, miten paljon pienet muutokset voivat parantaa peliä. Juuri sopivasti paranneltu tekoäly, uusittu kokemuspistejärjestelmä, uusi yksinpelikampanja ja yhteispelin muutokset tekevät Vegas 2:sta edeltäjäänsä paremman. Se on siis pakkohankinta ykkösosan faneille, ellei sitten koe haluavansa jatko-osalta enemmän konkreettisia uudistuksia.

8/10
Lisää luettavaa