Trauma Center: Second Opinion osoitti, että Wiin kauko-ohjain voi toimia kirurgin skalpellina siinä missä Nintendo DS:n kosketuskynäkin. Nyt vakaalle operointikädelle olisi jälleen tarvetta, kun Wiin omistajat kiidätetään toistamiseen teho-osastojen ja leikkaussalien maailmaan. Japanilaisen ylilyödysti, tietenkin.
Uutuusosan New Blood -lisänimi viittaa tarinantäyteisen pelin kokonaan uudistuneeseen hahmokaartiin. Aikaisempiin tapahtumiin on tehty kymmenen vuoden tarinallinen pesäero, mutta muutoin toimivaksi todettuun kaavaan ei olla kajottu.
Alaskassa majaileva tohtoriparivaljakko Markus Vaughn ja Valerie Blaylock tutustuttaa sohvaperunalääkärit ammatin arkeen viihdyttävillä toimenpiteillä. Haavojen parsiminen ja kasvainten leikkaaminen saattaa kuulostaa vastenmieliseltä puuhalta, mutta pelkistetty graafinen ilme jättää herkkävatsaisten onneksi turhat irvokkuudet pois.
Alkuaskareet toimivat pehmeänä laskuna pelimekaniikkaan, sillä tarinan pistäessä täysin uuden vaihteen silmään kaikki hoitomenetelmät ovat tarpeen. Trauma Center -tyyliin lääkärimme löytävät itsensä taistelemasta ihmisiin pesiintyneitä muukalaisviruksia vastaan myös New Bloodissa. Niin perijapanilaista.
Ties mistä Star Trekistä lainatut symbionttiotukset eivät suinkaan syrjäytä maanläheisempiä vaivoja, vaan tapahtumissa loikitaan sujuvasti tavallisten ja älyttömien tapausten välillä. Luvassa on niin palovammojen parantamista ihonsiirrolla kuin sydämentahdistimen vaihtoa. Onpa leikkauspöydällä edessä mitä tahansa, itse operointi on aina mukavaa näpertelyä.
Tuttua ja turvallista
Lääkärin instrumentteja käytetään Second Opinionista tutuin elein. Työkalut valitaan Nunchukin ohjainsauvalla, kun varsinainen opertointi tapahtuu kauko-ohjaimen inrapunatähtäyksellä. Kyse on pitkälti oikeiden apuvälineiden hyödyntämisestä oikeissa tilanteissa. Skalpellilla viilteleminen ja laserilla polttaminen ei toki ole yhtä millintarkkaa ohjainkapulalla kuin esimerkiksi DS:n kosketuskynällä, mutta peli antaa anteeksi käsien pienimuotoisen tärinän.
Vaikka New Blood on tässä suhteessa varsin reilu, minne tahansa sohiminen ei luonnollisesti tule kuuloonkaan. Liiallisesta epätarkkuudesta ja vääristä lähestymistavoista sakotetaan ankarasti, usein potilaiden elintoimintojen kustannuksella. Pelaajan paineensietokykyä sorkitaan myös käsikirjoitetuilla yllätyksillä sekä tiukoilla aikarajoilla, joten vaikeimpia tehtäviä on syytä lähestyä aluksi testimielessä. Rutinoituvista hoitotoimenpiteistä huolimatta haasteesta ei ole puutetta, kiitos useiden vaikeustasojen.
Mikäli tehtävät osoittautuvat liian kirurgintarkaksi puuhaksi, helpotusta voi hakea Markuksen ja Valerien niin sanotuista parantavista kosketuksista. Pentagrammin piirtämisellä laukeavat erikoskyvyt riippuvat valitusta hahmosta: Markus pystyy hidastamaan aikaa hetkeksi, kun taas Valerien tekniikka vakauttaa potilaiden elintoiminnot. Hölmöä, mutta hauskaa.
New Blood on ehtaa Trauma Center -laatua alusta loppuun asti. Uusien kekseliäiden hoitotoimenpiteiden lisäksi pelin dialogi on vihdoinkin ääninäyteltyä, vieläpä sangen kohtuullisin tuloksin. Ehkäpä ensi kerralla hahmojen diakuvaesitysmäisiin keskusteluihin saataisiin jo pientä animaationpoikasta?
Tuplakirurgiaa
Kahden päähahmon myötä New Bloodia voi luonnollisesti myös pelata kaverin kanssa, jolloin pelaaminen saa täysin uutta potkua. Sooloilu ei tule kuuloonkaan, vaan pelaajien on jatkuvasti kommunikoitava ja vedettävä yhtä köyttä potilaiden pelastamiseksi. Aivan kuten telkkarin lääkärisarjoissa!