Saatana meni korvasta sisään
Vanha kansa luulee tietävänsä, että seikkailupelien maailmassa on vain kaksi legendaarista studiota eli Sierra ja LucasArts. On olemassa kuitenkin yksi moderni indiestudio, jonka voisi vakavalla naamalla nostaa jo genren samaan platinaluokkaan. Nyt siltä on tullut taas aivan upea seikkailu, jossa retro yhdistyy saumattomasti moderneihin ideoihin.
Unavowed, newyorkilaisen Wadjet Eye Gamesin uutuus, on kirjallisuudessa megasuosittua mutta peleissä kumman sorsittua urbaania fantasiaa. Se tarkoittaa sateisia katuja, tupakantuoksuisia baareja ja elämän kolhimia etsiviä, jotka kohtaavat kuvaannollisten hirviöiden sijasta kirjaimellisia sellaisia. Unavowedissa magian tunku tavalliseen maailmaan on erittäin henkilökohtaista. Demoni sujahtaa introssa pelaajahahmon aivoihin ja aloittaa vuoden mittaisen murhien ja hirmutekojen sarjan. Kun salajärjestö Unavowed manaa perkeleen pihalle, on pakko lähteä selvittämään, mitä kammottavuuksia lainatulla ruumiilla oikein on tehty, sillä entiseen eloon ei ole paluuta.
Unavowed on peittelemättömän retroa klikkailuseikkailua, mutta jo intro näyttää aivan eri genrestä lainattuja ideoita. Oman hahmon sukupuolen lisäksi voi valita yhden kolmesta eri ammatista. Se, oletko entinen baarimikko, näyttelijä vai poliisi, vaikuttaa dialogin lisäksi ongelmanratkaisuun. Peli ei myöskään etene täysin suoraviivaisesti, vaan tärkeissä kohdissa voi tehdä vaikeita valintoja. Kenen pitäisi kuolla, kenen elää, ja mikä on oikein tai väärin? Loppuratkaisujakin on useita, ja on todella helppoa nähdä, että esikuvana ovat olleet esimerkiksi BioWaren Mass Effect -pelit.
”Käsikirjoitus on vuoroin synkeä, hauska ja koskettava, ja peli tiputtelee kiehtovia mysteerejä maailmaan, jonka yksityiskohdat ovat erittäin harkittuja.”
Uudelleenpeluuarvoa lisää sekin, että pelissä on ryhmäjärjestelmä. Tarina on jaettu eräänlaisiin miniepisodeihin, joiden kaikkien yllä häälyy mysteeri demonin pahasta juonesta. Joka tehtävälle voi valita mukaan kaksi neljästä eri sivuhahmosta, mikä vaikuttaa taas ongelmanratkaisuun. Pulma, jonka voisi ratkaista tulimaagin tai valheita havaitsevan puoli-djinnin voimilla, voi olla hyvin erilainen kyynisen ex-kytän tai kuolleille jutustelevan meedion avulla.
Apuhahmot ovat erittäin persoonallisia ja sympaattisia, ja ne jopa sanailevat keskenään pelaajan pohtiessa aivopähkinöitä. Juonesta tai hahmoista ei tee edes mieli sanoa enempää, jotta pelaajat saavat kokea ne ilman ennakko-odotuksia.
Seikkailupelifanin näkökulmasta pelin ainoaksi heikkoudeksi voi lukea hieman helpohkot pulmat, mutta toisaalta erittäin hyvin maalaisjärkeä seuraavat haasteet saavat tarinan soljumaan eteenpäin hyvää tahtia. Kaikki muu on järkyttävän kovaa tasoa. Retro pikseligrafiikka hyväilee silmiä, ja jatsahtava musiikki luo ihmeen lämmintä tunnelmaa karmeiden ihmiskohtaloiden ja veristen kauhujen taustalle. Jopa indiestudioiden tavallinen heikkous eli ääninäyttely on 90-prosenttisesti A-luokkaa.
Käsikirjoitus on vuoroin synkeä, hauska ja koskettava, ja peli tiputtelee kiehtovia mysteerejä maailmaan, jonka yksityiskohdat ovat erittäin harkittuja. On aivan ihmeellistä, kuinka uskottavasti aavetouhut ja taruhirviöt sujahtavat osaksi New Yorkia.
Unavowed on eittämättä mestariteos ja seikkailupelien tuleva klassikko, jonka voi täysin asettaa vaikkapa Gabriel Knightin kaltaisten pelien rinnalle. Jos seikkailupelaaminen kiinnostaa hitusenkin verran, tätä paholaismaisen charmikasta peliä ei voi eikä saa ohittaa.