Undertale / Arvostelut / pelaaja.fi

Undertale

1.09.2017 // Kirjoittanut: Joonas Pikkarainen
0

Omintakeista ropeilua maan uumenista

Pc:llä suitsutusta kerännyt yhden miehen tuotanto Undertale on viimein löytänyt tiensä PlayStation 4:lle. Toby Foxin pääosin kehittämä roolipeli on ottanut vaikutteita niin ikään kehutusta Mother-sarjasta, jonka omaleimaisuus, vinksahtanut huumori ja konventioilla leikkiminen ovat vahvasti läsnä myös Foxin omaperäisessä tuotoksessa.

Undertalen fantasiatarina käynnistyy kliseisissä merkeissä ihmisten ja hirviöiden välisestä sovusta, joka päättyi sotaan ja jälkimmäisten vangitsemiseen syvälle maan sisälle. Varsinainen peli alkaa, kun päähenkilönä toimiva tyttö tippuu samaiseen monstereiden täyttämään luolaan. Silloin Fox näyttää kuitenkin hyvin nopeasti, että kyseessä on kaikkea muuta kuin kliseinen roolipelijäljennös. Päinvastoin Undertale suorastaan leikkii pelaajan odotuksilla ja kääntää ikiaikaisen tutut asetelmat päälaelleen virnistellen. Useimmissa tapauksissa pelaaja virnistää mukana.

Tarinan ja pelin syvempiä sävyjä ei kannata kuitenkaan tietää liiaksi etukäteen, sillä kokemus on paras nauttia sokkona. Tematiikka kulkee tosin vahvasti inhimillisten aiheiden parissa, ja vaikka yleistunnelma on humoristinen, kerronnassa on runsaasti haikeita sävyjä, jotka paljastuvat hiljalleen taustatarinassa ja lukuisten persoonallisten sivuhahmojen kautta. Hyvin yksinkertaisesta ulkoasustaan huolimatta Undertale tihkuukin juuri luonnetta, joka näkyy satunnaisesti pikselitaiteessa, kuuluu kauniissa sävellyksissä ja soljuu samaistuttavassa dialogissa.

Kerronta on lisäksi sidottu tiukasti itse mekaniikkaan, mikä näyttäytyy monilla yllättävillä tavoilla. Undertale muistaa pelaajan tekemiset hämmästyttävän monin keinoin, ja esimerkiksi tuiki tavallinen aiemman tallennuksen lataus saattaa näkyä sivuhahmon kyräilevänä kommenttina pelaajan epärehellisyydestä. Sama pätee myös noin viisituntisen seikkailun uudelleenpeluuarvoon, joka ei ole vain halpa kikka, vaan puhtaasti tarinan ehdoilla rakennettu luonnollinen jatkumo.

Kaikkea omaperäisestä maailmasta ei kuitenkaan saa koskaan tietää ilman useampaa pelikertaa, mitä pelin lyhyt kesto tukee erinomaisesti. Vastaavasti Undertale myös melkein vaatii, että tarina koetaan useamman kerran, mutta se ei välttämättä sovi kaikille.

Originellia puolta edustavat myös pelin taistelut. Roolipelikonventioita ravistellaan paitsi mahdollisuudella jutella hirviöille lyömisen sijaan myös itse mekaniikassa. Ystävällisempi voi säästää hirviöt kokemuspisteiden kustannuksella, mutta valinnasta riippumatta vastustajan vuoroilla väistellään luotihelvettipelejä mukaillen tippuvia kyyneliä ja pullistelevia lihaksia. Mekaniikkaa muunnellaan ja laajennetaan jokaisella viholliskohtaamisella, mikä pitää toiminnan virkeänä loppuun saakka.

Taistelujen ulkopuolella tarjolla on genreen kuuluvaa tutkimista, kaupoissa ravaamista, sivutehtäviä ja hyvin kevyttä ongelmanratkontaa. Muutamia pomovastuksia lukuun ottamatta peliä ei voikaan kuvailla millään tasolla haastavaksi, mutta pelin bravuuri ei ole niinkään vaikeudessa vaan nimenomaan inhimillisessä, mielenkiintoisessa ja hyvin omaperäisessä maailmassa.

Kokemusta on sinänsä vaikea pukea sanoiksi, eikä se varmasti sovi kaikille, mutta roolipelinsä läpikolunneet Undertale onnistuu yllättämään odottamattomilla tavoilla. Ja niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, Undertalen omintakeista kudelmaa ei voisi toteuttaa minään muuna kuin juuri videopelinä, mikä kertoo mediassa olevan vielä runsaasti hyödyntämätöntä kerronnallista potentiaalia. Se itsessään on jo saavutus.

8/10

Kehittäjä: 
Toby Fox
Julkaisija: 
Toby Fox
Peligenre: 
Roolipeli
Julkaisualustat: 
Sony PlayStation 4, Sony PS Vita, Microsoft Windows
Pegi-ikärajat: 
K-12

Nostoja