Pienen englantilaisen Rocksteady-tiimin debyyttipeli Riot Response on mukava yllätys. Se on tiivis, Hollywood-toimintaleffojen henkinen toimintapeli, jossa on hitunen uusia ideoita, mutta paljon tuttuja elementtejä.
Pelaaja on Nick Mason, poliisin T-zero-mellakkapoliisin uusin jäsen. Fiktiivinen kaupunki on järjestäytyneen Burners-huligaaniryhmän iskujen kohteena, ja T-zero yrittää tuoda rauhan kaupunkiin. Aluksi kaupunkilaiset vihaavat voimaa surutta käyttävää T-zeroa, mutta onnistuneiden operaatioiden myötä media sekä kansa lämpenevät kaupunkia putsaavalle mellakkayksikölle.
Meininkiä väritetään tehtävien välissä nähtävillä fiktiivisen Channel 7 -televisiokanavan uutisraporteilla, jotka toimittaa Lani York. Live action -pätkät ovat nykyään harvemmin käytetty keino, mutta Riot Responsessa ne ovat toimiva ratkaisu. Pätkissä ja koko pelin dialogissa liikutaan tietoisesti ylilyöntien rajamailla. Tehtävien sisälläkin luodaan jatkuvuutta tutuksi tulevilla ensiapuhenkilöillä sekä palomiehillä ja poliiseilla, jotka auttavat Masonia.
T-zero pelastaa
Yksi Rocksteadyn parhaista saavutuksista piilee koko paketin rakenteessa. Tehtävät ovat sopivan lyhyitä, mutta sitäkin rikkaampia. Huligaaniviholliset ovat pomoja lukuun ottamatta valitettavasti aina samannäköisiä, mutta toiminnassa on vaihtelua. Räiskinnän ohella pelastetaan siviilejä palavista rakennuksista, suojellaan muita virkavallan edustajia ja komennetaan palomiestä murjomaan ovia auki tai sammuttamaan tulipaloja.
Lisäarvoa tuodaan kuudella vapaaehtoisella hälytystehtävällä, jotka ovat useimmiten vaikeita aikarajoitteisia pelastusoperaatioita. Kellon tikittäessä ja vihollisten vyöryessä pelaajan on etsittävä VIP-henkilö ja kuljetettava tämä turvaan läpi vihollisaaltojen. Onnistuminen palkitaan uusilla aseilla.
Suojakilpi kuuluu mellakkapoliisin tärkeimpiin varusteisiin ja se onkin pelin erikoisin ominaisuus. Kilvellä voi suojautua vihollistulelta, fyysisiltä hyökkäyksiltä ja liekeiltäkin. Kilvellä voi myös tönäistä vihollista, jolloin avautuu tilaisuus tainnuttaa tai ampua tämä. Toiminnassa on mukavan fyysinen meininki burnereitten hyökätessä Nickiä päin kirveillä ja moottorisahoilla, jotka kaikki kilpistyvät T-zeron superkilpeen.
Hälytystehtävät avataan suorittamalla tarinatehtävissä vaadittu määrä esimerkiksi pääosumia ja tainnutuksia. Tällaisia bonustavoitteita on useita, ja kun niitä on suoritettu vaadittava määrä, saadaan mitaleita, jotka puolestaan tuovat aseisiin lisää potkua.
Pala helvetissä!
Jokaisen tehtävän aikana vastaan tulee myös Burners-johtaja. Mikäli hänet saa tainnutettua, avautuu hälytystehtävä ja parempaa tiedusteludataa seuraavaan tehtävään. Hänet voi toki tappaakin, mutta silloin jäävät edellä mainitut bonukset saamatta. Pelaaja voi valita, onko hän brutaali oikeuden jakaja vai tainnutin kädessä etenevä rauhallisempi sankari.
Riot Response toimii. Ei sitä oikein muuten voi kuvailla. Tehtävät ovat sen verran lyhyitä, että ne jaksaa pelata läpi parikin kertaa yrittäen suorittaa bonusvaatimukset parempien varusteiden toivossa. Paremmat vehkeet ovat konkreettinen apu myöhemmissä tarinatehtävissä. Ohjaus toimii mainiosti, aseissa on vaihtelua ja ulkoinen toteutus uutisvideoineen on toimivaa. Verkkopelitila on suppea, mutta pelattava ja ajatuksella tehty.
Tehtävä- ja kenttäsuunnittelu on epätasaista. Tehtäviä suorittaessa on hyvä fiilis ja arkkitehtuuri on hyvinkin uskottavaa, mutta etenkin metrotunneliin ja viemäriin sijoittuvaa kenttää tarpoessa fiilis laskee, kun äkkikuolema korjaa kerta toisensa jälkeen.
Hieman hiotumpana ja paremmalla visuaalisella toteutuksella tästä olisi tullut todella hyvä peli. Nytkin lopputulos on positiivinen yllätys ja antaa uskoa sille, että pienet tekijäryhmät saavat aikaan hyvän näköistä jälkeä.
Verkossa
Riot Response sisältää verkkopelin, jota voi pelata netissä ja lähiverkossa.
Peli hyödyntää Gamespyn verkkopeliratkaisua. Verkkopelin hauskuus suoraan sanoen yllättää. Pelattavissa on yhdeksän yksinpelin kenttiin rakennettua tehtävää, joissa joko suojellaan tiettyä aluetta tai pelastetaan panttivankeja. Burnerit yrittävät kaapata ja T-zero puolustaa.
Pienikokoiset kentät luovat puitteet tiiviille ja nopeatempoiselle toiminnalle. Panttivankien pelastaminenkin on hauskaa puuhaa, sillä ne seuraavat fiksusti perässä, eikä eksymisestä tarvitse stressata kenttien pienuuden takia. Pelaaminen ei ole silmitöntä räiskintää, vaan sama taktisuus, jota suojakilpi tuo yksinpeliin, toimii verkossakin. Vain burnereitten liekinheitin tuntuu liian tehokkaalta.