Marvelin väkivaltaisimman antisankarin Tuomarin nimeä kantavia pelejä on nähty ennenkin ja miksipä ei – miehen ruudinkatkuiset rankaisumatkat ovat omiaan toiminta- ja räiskintäpeleihin. Räiskinnästä on kyse myös uusimmassa Punisher: No Mercyssä, ehkä kuitenkin hieman yllättäen verkkomoninpeliin painottuen.
Pelin runkona toimii Unreal 3 -pelimoottori, joka takaa komean ulkoasun ja nopeatempoisen räiskinnän. Yhtenäisyys Unreal-pelien suhteen ei lopu tähän, sillä myös Punisher: No Mercy on pohjimmiltaan nopeaa areenapohjaista refleksiräiskintää. Pelikentistä löytyy Unreal-pelien tavoin jopa erilaisia power up -bonuksia, kuten lisänopeutta, lisäkuntoa ja lisäpanssaria.
Näppärä idea on aseiden asteittainen tehostuminen tappojen myötä. Pelaajan kuollessa aseet tietenkin palautuvat perustasolle. Erilaisia aseita löytyy riittävästi, joskin suurin osa niistä pitää avata pelaamalla. Mukana on myös erilaisia modeja, eli aktivoitavia tai passiivisesti toimivia erikoiskykyjä, jotka antavat lisää vaihtoehtoja räiskintään.
Itse räiskintä sujuu, mutta tunne siitä, että on pelannut tällaista peliä jo vuosia aiemmin, on vahvasti läsnä. Nopea perusräiskintä ilman sen suurempia kikkoja puuduttaa varsin nopeasti. Vastustajat lakoavat niin nopeasti, että meno on kuin ampumaradalla. Kaikki pelimuodot ovat pieniä muunnelmia perustappomatsista.
Yksinpeli muodostuu neljästä sarjakuvakertomuksella toisiinsa sidotusta kentästä, jotka ovat käytännössä areenataistoja koneen ohjaamia umpityhmiä botteja vastaan. Tarina jää vieläpä kesken, sillä peliin on tarkoitus julkaista monenlaista ladattavaa laajennusta, mukaan lukien yksinpeli.
Edes erittäin halpa hinta ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että tarjolla on vain hyvin perustason yksinkertaista räiskintää. Jos se kuitenkin riittää, halvemmalla sitä tuskin löytää.