Worms saapui ladattavaksi Live Arcadeen noin vuosi sitten, ja se on siitä lähtien ollut palvelun ladatuimpia pelejä. Kyseessä oli kuitenkin melko rajoitettu versio matosodasta, josta useimmat aseet ja säätömahdollisuudet oli riisuttu pois. Tästäkin huolimatta Worms oli erinomainen seurapeli, jota pelasi mieluusti hyvässä porukassa.
Uusi Worms korjaa juuri ne osa-alueet, jotka ensimmäisessä osassa aiheuttivat kitinää. Nyt mukana on tukuittain aseita sekä runsaasti mahdollisuuksia säädellä kaikkea aina matojen energian määrästä aseisiin, niiden määrään ja käyttörajoituksiin.
Mukana on myös pitkänpuoleinen yksinpeli, jota pelaamalla saa avattua moninpeliin uusia aseita ja uusia säätömahdollisuuksia. Yksinpeli tosin on pelkkää harjoitusta, sillä Wormsin varsinainen koukku on ja on aina ollutkin moninpelissä.
Matojen sodassa on jotain vetoavaa. Tarkoituksena pelissä on tuhota vastustajan madot erilaisilla räjähteillä, ampuma-aseilla, suojilla ja lyömäaseilla. Madot asetetaan kentälle sattumanvaraisesti, joten jokaisella pelikerralla täytyy lähteä vihollistiimin kimppuun hieman erilaisin strategioin. Suojien rakentelu, matojen liikuttaminen ja aseiden käyttö on kaikessa yksinkertaisuudessaan äärimmäisen nautittavaa, ja erityisesti kavereiden kesken peli koukuttaa lähes pelottavalla vahvuudella.
Paljoa huonoa sanottavaa Worms 2:sta ei jää. Ensimmäistä XBLA-peliä pelanneille aseiden suuri määrä ja pienet vivahde-erot niiden käytössä aiheuttavat aluksi harmaita hiuksia, mutta nämä ovat toki vain tottumuskysymyksiä. Worms 2: Armageddon on edelleen sitä koukuttavaa ja vetoavaa matosotaa, joka kuuluu moninpelien ehdottomaan eliittiin.