Zen Pinball turhauttaa aivan samalla lailla kuin aitokin flipperi, ja tarkoitan tätä pelkästään hyvässä mielessä. Suuria pistemääriä on aluksi todella vaikea saavuttaa, mutta kun vaivautuu tutkimaan pöytää ja alkaa miettiä, kuinka pöytää pitäisi pelata, alkavat ennätykset paukkua kerta toisensa jälkeen. Pelin neljä pöytää eroavat mukavasti toisistaan, joskin ne on ängetty niin täyteen yksityiskohtia, että niistä on aluksi vaikea saada selvää. Oma suosikkipöytäni on valikoiman yksinkertaisin V12, joka rakentuu jenkkirautojen ympärille.
Pallo tuntuu poukkoilevan kuten oikeastikin ja pöydissä riittää kaikenlaista tehtävää. Pelikuvakulmia on kuusi, joten jokainen varmasti löytää itselleen sopivan kuvakulman.
Erilaisten ominaisuuksien määrä on huima. Zen Pinball sisältää esimerkiksi moninpelin, mahdollisuuden rukata pöydän asetuksia kuin pelihallin ”manageri” konsanaan ja valikoista löytyy myös paikka netistä ladatulle sisällölle, mutta sitä ei toistaiseksi ollut tarjolla.
Perinteisen high scoren ohella tietoa saa esimerkiksi siitä, mikä oli korkein minuutin sisällä saavutettu pistemäärä, ja jopa siitä, kuinka monta pistettä session aikana on mättänyt sekunnissa!