Maailman suositun figuurisotapeli on kahdeksan vuoden tauon jälkeen kääntynyt taas tietokoneelle. Mutta kuinka se pärjää esikuvansa rinnalla tai verrattuna muihin tietokonestrategiapeleihin?
Warhammer Fantasy Battle on huippusuosittu figuuripöytäsotapeli, jossa synkän fantasiamaailman monimuotoisten asukkien armeijat ottavat mittaa toisistaan. Tietokonemuodossa peliä on nähty harvoin, viimeksi yli kahdeksan vuotta sitten Dark Omen -nimisessä pelissä. Sen muistavat voivatkin löytää siitä ja uudesta pelistä Mark of Chaoksesta jonkin verran yhteneväisyyksiä. Mark of Chaos ei ole perinteinen strategianaksuttelu. Pelissä ei rakennella tukikohtia tai linnoja eikä kerätä resursseja. Kyse on enemmänkin Total War -sarjan kaltaisista taisteluista, joissa sadat sotilaat ottavat verisesti yhteen. Etenkin ulkoisesti peli muistuttaa todella paljon itse figuuripeliä. Haltijat, ihmisten imperiumi, örkit, demonit, kaaoksen verenhimoiset mutantit ja rottamaiset skavenit näyttävät armeijoineen täsmälleen figuuripeliesikuviltaan. Mark of Chaoksen taisteluiden vetovoima perustuukin pitkälti sen maailmaan. Taisteluissa ei pyöri mitä tahansa jousi- ja miekkamiehiä, sillä kaikilla armeijoilla on oma persoonallinen tunnelmansa. Ihmisten imperiumin hilpari- ja miekkamiehiä ja ritariratsuväkeä tuetaan muskettimiehillä, uskonnollisilla fanaatikoilla ja tykeillä. Skaven-rottamiesten rottajättiläiset, myrkkypommittajat ja panssaroidut rynnäkkörotat ovat ihan toista mihin on fantasianaksutteluissa yleensä totuttu, kaaoksen demoneista puhumattakaan. Warhammerin maailmassa taikuus on voimakasta, hirviöt omituisia, kaaosta kaikkialla ja sankarit järjettömän voimallisia.
Riviin järjesty
Joukot eivät liiku taisteluissa yksilöinä, vaan useiden sotilaiden muodostelmissa. Koska taistelukentällä ei rakennella uusi joukkoja, on pelaajan tärkeää osata taktikoida ja käyttää joukkojaan oikein. Massarynnäkkö johtaa tässä pelissä vain nopeaan tappioon. Joukot seuraavat pelaajaa taisteluista toiseen jos jäävät eloon, ja pelaaja saa tilaisuuden myös ostaa uusia joukko-osastoja. Taisteluiden alussa pelaaja valitsee ne joukot, jotka haluaa taisteluun ottaa mukaan. Aivan kuten itse figuuripelissäkin, joukko-osastojen muodostelma, rintamasuunta ja moraali ovat tärkeitä tekijöitä. Sivusta tai selustasta tuleva hyökkäys on tuhoisampi kuin osaston edestä tuleva ja taisteluita harvoin käydään viimeiseen mieheen. Kun tappiolle jäävän osapuolen moraali pettää, luikkivat eloonjääneet karkuun rivejään kasaamaan. Myös kova nuolisade tai loitsut voivat romahduttaa yksikön moraalin ennen kuin se pääsee lähietäisyydelle vihollisesta.
Kaksintaisteluita
Perusjoukkoja tuetaan useilla eri sankareilla. Sankarit keräävät roolipelimäisesti kokemusta ja voivat sen avulla parannella kykyjään monella eri tavalla. Jotkut kyvyt parantavat niiden taistelu- ja joukkojenjohtamiskykyjä, toiset taas kaksintaistelutaitoja. Sankarit voivat myös käyttää monenlaisia varusteita, joita voi ostaa kaupungeista tai löytää taistelukentiltä. Myös joukkoyksiköt keräävät kokemusta ja mitä kovempia ne ovat, sitä enemmän miehiä yksikössä on. Sankarit voivat johtaa joukkoyksiköitä, mutta myös haastaa toisiaan miehekkäästi kaksintaisteluihin. Silloin hahmot astuvat esiin ja alkavat ottaa mittaa toisistaan. Pelaajan pitää kaksintaisteluissa naksutella hahmojen erikoiskykyjä, kunnes voitto tai tappio koittaa. Muut joukot eivät voi ottaa osaa kaksintaisteluun, mutta päinvastoin kuin figuuripelissä, muu taistelu ei siksi aikaa taukoa. Tämä tarkoittaa sitä, että sankarikomentajien taistellessa keskenään yksiköt jatkavat omaa taisteluaan välittämättä siitä valvooko pelaaja niitä. Tästä aiheutuu melkoista hässäkkää, sillä erikoiskykyineen yksiköt vaativat ilman kaksintaisteluitakin jatkuvaa huolehtimista, eikä pelaajan aika millään riitä kaiken valvontaan.
Mauton ja hajuton
Eniten eksyksissä on kuitenkin pelin tekninen puoli. Joukot on animoitu hienosti, mutta animaatio ei taisteluissa kohtaa lopputulosta. Peli laskee kulissien takaa osumat ja tappiot, joten pääsääntöisesti yksiköt hakkaavat ilmaa rivissä ja miestä kaatuu jos peli niin määrittää. Toistensa kimppuun käyvät yksiköt myös sekoittuvat yhdeksi isoksi puuroksi, josta ei saa mitään selvää tilanteesta. Niinpä pitääkin vakoilla yksiköiden tunnuslippua, jotta saa selville tilanteen kehityksen ja moraalin. Ärsyttävää on myös se, että tykit ja muut sotakoneet räimivät ilolla vihollisia, jotka ovat omien joukkojen iholla aiheuttaen omia tappioita. Muutoin pitkänmatkan aseet eivät omia tappioita aiheuta. Lisäksi pelin nopeus vaihtelee kummasti ilman mitään näkyvää syytä. Välillä kaikki tahmaa, välillä liikkuu liiankin nopeasti. Taistelut yhdistää toisiinsa tarina ja strateginen kartta. Peli sisältää kaksi pitkää kampanjaa, toisen ihmisten imperiumille ja haltijoille, toisen kaaoksen sotajoukoille liittolaisineen. Vaikka tarinat ovatkin suht kiinnostavia, takkuilee homma strategisella kartalla. Huolimatta siitä, että se muistuttaa Total War -sarjan vastaavaa, ei sen monipuolisuudesta ole tietoakaan. Kartalla voi liikkua vain tiettyä reittiä eteenpäin taistelusta ja tapahtumasta toiseen. Muutama sivutehtävä ei menoa piristä. Taisteluiden välillä käydään kaupunkivalikossa täydentämässä tappiot, ostamassa uusia joukkoja ja esineitä sekä parantamassa yksiköiden varustusta, jota voikin tehdä melko monipuolisesti. Kaikesta huolimatta pelaaminen alkaa jossain välissä maistua ikävästi toistolta.
Lähinnä esikuvaansa
Se missä Mark of Chaos onnistuu parhaiten on moninpeli. Moninpeli muistuttaa eniten itse figuuripeliä. Siinä pelaajat rakentavat omat armeijansa sovitun pistemäärän mukaisesti. Mitä kovempia ja erikoisempia joukko-osastoja tekee, sitä enemmän ne maksavat. Armeijansa ulkoasun voi myös figuuripelin tavoin suunnitella monipuolisesti värejä ja jopa yksiköiden yksittäisiä osia myöten. Tosin verkkomoninpeli ei aina ota onnistuakseen, sillä pelipalvelimiin sisään kirjautuminen on buginen. Asia on luvattu korjata päivityksellä, mutta ainakaan kirjoitushetkellä sitä ei vielä oltu julkaistu. Warhammer: Mark of Chaos ei ikävä kyllä yllä sen loistavan alkuanimaation tasolle. Tekninen kömpelyys taisteluiden suunnittelussa yhdistettynä suoraviivaisiin kampanjoihin karsii sen mielenkiintoa ja pisteitä ikävästi. Itse figuuripelin ystäville se silti taatusti kelpaa, sillä heidän pelinsä on nyt tuotu visuaalisesti todella hyvin tietokoneelle ja moninpeli on todella lähellä itse alkuperäistä peliä. Muut strategit kuitenkin pelaavat mieluummin paremmin toteutettuja pelejä, kuten Total War -sarjaa, ellei sitten ole aivan pakko saada vähän erilaisempaa menoa ja fantasiaa.
Synkällä fantasialla on syvät juuret
Warhammer Fantasy Battle on Games Workshopin luoma miniatyyrisotapeli, jossa kaksi pelaajaa ottaa yhteen monimuotoisilla fantasia-armeijoillaan. Peli ei käytä lautaa, vaan joukko-osastojen liikkeet mitataan mittanauhoilla tai tikuilla. Taistelut ja muut tilanteet ratkaistaan nopanheitoilla. Armeijat luodaan yhteisesti sovitun pistemäärän mukaan, mutta muutoin niiden rakentaminen on melko vapaata. Erilaisia armeijoita on lukuisia, aina ihmisistä, örkeistä ja haltijoista epäkuolleisiin ja liskomiehiin. Joka armeijalla on omat erikoisuutensa ja vahvuutensa. Pelin ensimmäinen versio julkaistiin yli 20 vuotta sitten vuonna 1983. Sen sääntöjä on siitä lähtien muuteltu, paranneltu ja laajennettu tasaisin väliajoin. Uusin 7. sääntöpainos julkaistiin viime vuoden syyskuussa. Kuudes sääntöpainos oli suomalaisen pelisuunnittelijan Tuomas Pirisen käsialaa. Peli käyttää 28–40 millimetrin pienoisfiguureita, jotka pelaajat yleensä itse maalaavat ja muokkaavat. Armeijoiden maalaaminen onkin yksi osa pelin harrastamista. Figuurit voivat olla joko metallia tai muovia. Warhammerin synkkä fantasiamaailma laajeni roolipelisäännöiksi vuonna 1986. Se pohjalta tehtiin myös sen rinnalla nykyäänkin elävä Warhammer 40.000, jonka figuuritaistelut sijoittuvat kaukaiseen tulevaisuuteen. Ensimmäinen Warhammer-tietokonepeli Shadow of the Horned Rat julkaistiin vuonna 1995 ja sen jatko-osa Dark Omen 1998. Warhammerin maailmasta on myös tekeillä verkkoroolipeli Warhammer Online: Age of Reckoning. Se julkaistaan tämän vuoden aikana.
Alkuperäinen pistemäärä: 77/100