Tässä se nyt on: Revolutionin avainidea eli pieni asennontunnistin, gyroskooppi, jonka avulla pelejä ohjataan. Vielä vallankumous on kätketty GBA-pelikasetin sisään, mutta uskokaa tai älkää: tämän pelin avulla saa ihan oikeaa ensimakua Revolutionista.
Mikä on Pelaajan tuomio? Nintendon gyrotekniikka on millintarkkaa ja sillä on hauska pelata. Se lupaa erittäin hyvää yhtiön tänä vuonna ilmestyvälle konsolille.
Toki WarioWare: Twisted! ei käytä koko tulevan konsolin ideapatteristoa. Nyt gyrolla tarkkaillaan vielä vain pelikoneen sivusuunnan kallistuskulmaa.
Idea ilahduttaa. Kaikki WarioWaren pikkupelit on nyt viritetty pyörittelyn ympärille. Kallistelemalla koko pelilaitetta aidataan possuja, huidotaan miekalla, ohjataan retroklassikoita ja jopa hypätään mäkihyppyä. Muutamissa mikropeleissä tosin käytetään apuna A-näppäintä, mutta ristiohjainta ei koskaan.
KALLISTATKO KOSKAAN?
Parasta ohjauksessa on refleksinomaisuus. Vai voitko väittää, ettet ole koskaan pelatessasi kallistellut minkä tahansa koneen peliohjainta epätoivoisesti? Minä ainakin olen. Nyt peli reagoi vihdoinkin paniikkiliikkeisiin.
Välillä minipelin ratkaisee puhtaasti sen takia, että vaistonvaraisesti heilauttaa konetta väistöliikkeeksi. Hauskoja ovat myös yksinkertaiset, painovoimaan perustuvat mikropelit, joissa esimerkiksi heilutetaan kuulaa konetta kallistelemalla.
SE TÄRISEE
Gyroteknologiasta syntyy mukava luonnollinen tärinäefekti. Kääntäminen tuntuu aina näpeissä. Lisäksi tekniikkaa voidaan käyttää voimakkaamman tärinän synnyttämiseen, joten on selvää että Revolutionin ohjaimestakin löytyy rumbletuki.
Totuus kuitenkin on, että uutuudenviehätyksen jälkeen Twisted! alkaa puuduttaa. Pyörittämisen porkkanaksi tarjotaan paljon avattavaa sälää bonuspeleistä erilaisiin ohjelmaleluihin, mutta mukana on jatkuvasti tunne, ettei homma muutu ensi-ihastuksen jälkeen.
Veteraanilla olo on vielä pahempi: kaikki tämä on jo nähty. Edes parissa sadassa uudessa minipeli-ideassa ei ole samaa villiä uutuudenviehätystä kuin sarjassa oli aikanaan. Välianimaatiot ovat entistä puuduttavampia, eikä niitä vieläkään voi ohittaa ensimmäisellä pelikerralla.
Ne harvat jotka eivät WarioWare-sarjaa ole vielä kokeilleet, voivat lisätä huoleti pistemäärään yhden tai kaksi pistettä. Tapojeni vastaisesti rokotan nyt hyvää peliä vanhan kierrätyksestä: tällä kertaa aidosti uutta on nimittäin vain ja ainoastaan ohjaus.
Uteliaille faneille sekin riittää. Tältä se tuntuu, se vallankumous. Siitä saa innostua.
Wanha!
WarioWare -sarjaa on nyt venytetty kolmeen tai neljään peliin, miten asian haluaakin laskea. GBA:lla pelit aloittanut WarioWare MegaMicroGames lanseerasi jo sarjan perusidean: pelaajan täytyy selvitä vyörystä muutaman sekunnin kestäviä mikropelejä. Keksitkö mitä täytyy tehdä? WarioWare: Touched! muutti DS:llä mikropelit kosketusnäytölle ja GameCubella niistä tehtiin bileviihdettä. Täytyy tunnustaa, että veteraanille idea uhkaa jo käydä ohueksi.