Pelin virallinen nimi: World of Warcraft: Mists of Pandaria
Pelisarja: World of Warcraft
Pelityyppi: Roolipeli
Kehittäjä: Blizzard Entertainment
Julkaisija: Activision Blizzard
Alustat: Windows, OS X
Jakelumuoto: Levyllä, digitaalinen jakelu
Julkaisupäivä: Myynnissä
Ikäraja: 12
Pegi-merkinnät: Väkivalta, kiroilu, verkko
Pelaajamäärä samalla koneella: 1
Pelaajamäärä verkossa: lukemattomia
WoW 2.0
World of Warcraft, tuo massiivimoninpeleistä massiivisin. Kymmenen miljoonaa kuukausimaksua maksavaa pelaaja on määrä, josta muut AAA-julkaisut eivät tohdi edes uneksia. Kahdeksan vuoden aikana kopioitsijoita, kateellisia ja tuomiopäivän profeettoja on riittänyt, kun joka toista peliä on tarjottu ”WoWin tappajaksi”.
Ennakkotietojen tihkuessa uudesta lisäosasta sekin on riennetty tuomitsemaan epäonnistumiseksi milloin mistäkin syystä: puolivitsistä lähtenyt pandaren-rotu, Kiinan markkinoita mielistelevä Pandarian manner, Pokémonista kopioitu lemmikkitaistelu, Farmvillestä kopioitu oman maatilan hoitaminen, muutenkin liikaa painotusta kasuaalipelaajiin…
Kaikki kuitenkin unohtavat yhden asian. Blizzardilla tiedetään, mitä ollaan tekemässä, ja heillä on sekä varaa että taitoa tehdä asiat hyvin. Toimivia osia ei rikota turhaan, mutta vanhentuneita juttuja voidaan surutta uusia ja tuottaa samalla uutta sekä entistä parempaa sisältöä niin paljon, että hirvittää. Erityisesti uusi Pandarian manner on komeaa katsottavaa ja tyylitietoisesti toteutettu.
Seikkaileminen on nyt hieman vapaamuotoisempaa eikä pelkkää yhden tehtäväketjun seuraamista. Välivideoita ja phasingia – eli maailman muuttamista pelaajan toimien mukaan – käytetään entistä enemmän. WoWin sarjakuvagrafiikka kestää hyvin ajan hammasta ja pyörii vähän rupuisemmillakin laitteilla, mutta nupit kaakossa siitä saa myös näyttävän näköistä. Ja kaiken kruunaa tyyliin sopiva itämainen musiikki.
Tarinapuolella on myös edistytty. Monsu uhkaa maailmaa -juonen sijaan hirviöitä ovatkin nyt Horde ja Alliance, joiden välinen sota leviää Pandariaan tuhoisin seurauksin. Huumoria ja draamaa annostellaan sopivasti, ja popkulttuuriviittauksia vilisee jälleen joka paikassa. Tarina jää auki, ja sitä viedään eteenpäin sisältöpäivityksissä.
Uusi pandaren-rotu näyttää furryfanin päiväunelta ja alleviivaa, kuinka pahasti alkuperäiset rodut ovat kasvojenkohotuksen tarpeessa. Ihan nykystandardin mukaisesti ei hahmoaan kuitenkaan voi muokata. Uusi hahmoluokka, munkit, on monipuolinen paketti, joka osaa lyödä, parantaa ja ottaa iskuja vastaan. Yksitoista hahmoluokkaa toki tarkoittaa, että jotkin väistämättä muistuttavat toisiaan, mutta munkit erottuvat muista edukseen uudenlaisten temppujen myötä.
Mekaniikkapuolella suuri uudistus on kykypuiden poistaminen. Yhdessä viime lisäosassa tehdyn perusalueiden päivityksen kanssa voidaankin hyvällä syyllä sanoa, että käsillä on nyt kokonaan päivitetty WoW 2.
Blizzard on myös entistä enemmän hyväksynyt sen, että suurin osa pelaajista ei juokse eikä haluakaan juosta raideissa. Heille on tarjolla paljon muuta tekemistä, kuten maatilan hoitamista tai Pandarian historian selvittämistä. Taitopelaajille puolestaan on haasteita, kuten luolaston selvittäminen mahdollisimman lyhyessä ajassa.
Kauhean pahaa sanottavaa Pandariasta on vaikea keksiä. Tekemisen paljouden keskellä ilkeä grindipeikko nostaa jälleen päätään, ja yksilökeskeinen tehtäväsysteemi kaipaisi hieman laajempaa uudistamista. Mutta tällaisenaankin Mist of Pandaria kelpaa paremmin kuin hyvin.
– Panu ”Ego” Alku