WRC

Suomalaisia autopelifaneja hellitään nyt urakalla, kun sekä formula- että rallipelit tekevät paluun pitkän tauon jälkeen. Aikaisemmin muun muassa MotoGP– ja SBK-moottoripyöräpeleistä tunnettu italialainen Milestone on saanut vetovastuun rallin kuninkuusluokan tuomisesta nykysukupolven konsoleille.

WRC-kuninkuusluokan lisäksi peli sisältää myös kattavasti muita rallimaailmaan olennaisesti liittyviä ajoneuvoluokkia. Mukana ovat tämän kauden S2000-sarjan autot, N-ryhmän tuotantoautot sekä junioreiden sarja, jossa ajellaan etuvetoisilla autoilla. WRC-luokassa valittavana on neljätoista eri kuskia, joiden joukosta löytyy tuttujen suomalaiskuskien Hirvosen, Latvalan ja Räikkösen lisäksi hiukan yllättäen myös ainoastaan Ruotsin rallissa tänä vuonna nähty Marcus Grönholm. Myös muissa luokissa on runsas määrä erilaisia kuskeja ja autoja, joilla pääsee kaahaamaan.

Uratilassa perustetaan oma tiimi ja yritetään päästä WRC-sarjaan. Uratilassa eteneminen tapahtuu tasoittain. Jokainen taso sisältää neljästä kuuteen erilaista kilpailua, jotka vaihtelevat yksittäisistä erikoiskokeista kokonaisiin ralleihin. Kilpailuista saa kerättyä rahaa, jolla voi ostaa parempia autoja. Uratilan alkutahdit ajetaan junioriluokan etuvetoisilla pikkuautoilla, mutta tilinauhan karttuessa päästään pian nopeampien autojen kimppuun. Omaa autoaan voi myös kustomoida sponsoritarroin ja erilaisin värityksin. Uratilassa on yhteensä 55 erilaista kilpailua, joten aivan nopeasti pelattava ei lopu kesken.

Toisto tekee mestarin

Mukana ovat kaikki WRC-kauden 13 rallia, ja jokaisessa rallissa on kuusi erikoiskoetta. Tämä kuulostaa vielä varsin mukavalta määrältä ajettavaa, mutta valitettavasti lähes jokaisen rallin erikoiskokeissa on menty sieltä, missä aita on matalin. Jokaista rallia kohden on tehty lähinnä muutama erilainen pätkä, joita ajellaan sitten ristiin rastiin eri suunnista ja vähän muita reittejä yhdistellen. Lisäksi erikoiskokeet ovat melko lyhyitä, ja uratilan aikana joutuu ajamaan samoja pätkiä aivan liian usein jo heti alkuvaiheessa.

Erikoiskokeiden suunnittelu on muutenkin varsin luokatonta. Kunnon rallifiilikseen päästään vain paikoitellen, sillä nopeiden mutkien ja kapeiden teiden yhdistelmiä löytyy harvakseltaan. Esimerkiksi Suomen rallin erikoiskokeet muistuttavat vain etäisesti Jyväskylän seudun pikkuteitä. Mukaan mahtuu myös varsin kyseenalaisia ratkaisuja, kuten kivikovia aitoja ja lumipenkkoja sekä tahallisesti hankaliin mutkiin sijoitettuja kiviä ja puita. Tiet ovat myös yleisesti ottaen varsin leveitä ja muistuttavat leveydeltään enemmänkin moottoriteitä rallipolkujen sijaan.

Nopeaa ajamista vaikeuttaa hiukan apukuskin huono nuotitus, sillä mutkiin voi yleensä ajaa huomattavasti kovempaakin kuin nuotit kertovat. Erityisen ärsyttävää on myös auton automaattinen hidastuminen, jos renkaat menevät hiukankin tien ulkopuolelle. Tämä korostuu etenkin mutkissa, joissa on paljon nurmikkoa tai hiekkaa sisäkurvin puolella ja pelaaja kurvaa mutkaan tiukasti.

Pelin ulkoasuun ei ole juurikaan panostettu, ja WRC näyttääkin paikoin jopa edellisen sukupolven peliltä. Maisemat ovat välillä suorastaan rumia, tekstuurit suttuisia ja esineet pompsahtelevat esiin miten sattuu. Vauhdin tuntu on sen sijaan toteutettu etenkin WRC-autoilla ajettaessa suhteellisen hyvin etenkin ohjaamokuvakulmasta ajettaessa. Äänipuolessa ei ole valittamisen varaa, vaan autojen äänet ja turbon vihellys kuulostavat varsin aidoilta.

Ei mikään simulaattori

WRC kallistuu hiukan enemmän arcadekaahailujen suuntaan, sillä lähes kaikkea on yksinkertaistettu ja helpotettu. Esimerkiksi autoja ei voi säätää kuin muutamalla eri liukusäätimellä ja pelin vaikeusaste on varsin matalalla. Ajotuntuma ohjaimella on hiukan erikoinen, sillä auton sijaan tuntuu kuin yrittäisi ohjata ilmatyynyalusta, sillä tuntuma tiehen on hukassa. Tämä vaatiikin melkoista totuttelua, ennen kuin pelaamiseen pääsee kunnolla sisälle. Onneksi ratilla ajettaessa ajotuntuma on paljon parempi. Auto käyttäytyy huomattavasti aidommin ja erilaisten pintojen vaikutuksen ohjaustuntumaan huomaa heti, joskin pientä tunnottomuutta on ratillakin havaittavissa etenkin soralla ja asfaltilla.

Auton vaurionmallinnus on toteutettu suhteellisen hyvin, joskin auto pomppii tien kivikovilla reunoilla vähän miten sattuu ja pahasti pöpelikköön ajettaessa auto vain ilmestyy takaisin tielle ilman vahinkoja. Auton vahinkoja voi korjata erikoiskokeiden välissä olevalla huoltotauolla, mutta jos auto on pahasti vaurioitunut, ei kaikkia vikoja ehdi korjaamaan täysin. Tällöin täytyykin miettiä tarkoin, minkä osien korjaamiseen aikansa haluaa käyttää.

Uratilan lisäksi peli sisältää perinteiset yksittäiskisat niin yhdelle erikoiskokeelle, yhdelle rallille kuin kokonaiselle kaudellekin. Lisäksi pelissä on kattava WRC Academy -harjoitustila, jossa ralliautoilun niksit ja temput opetetaan kädestä pitäen pelaajalle. Enintään 16 pelaajan verkkomoninpeli tarjoaa myös suhteellisen monipuoliset vaihtoehdot yksittäisestä erikoiskokeesta moneen peräkkäiseen ralliin asti. Harmittavasti myöskään WRC:ssä ei voi ajaa kokonaisia kausia kuin yhden session aikana. Moninpelissä muiden pelaajien autot näkyvät haamuina, joten kolarisumia ei pääse syntymään. Lisäksi mukana ovat tuttuun tapaan leaderboardit kaikille erikoiskokeille, ja huippuajat voi ladata haamuautoina.

WRC on hiukan ristiriitainen tapaus, sillä ratilla ajettaessa peli on parhaimmillaan nautittavaa kaahausta, ja muutamilla pätkillä päästään aitoon rallifiilikseen. Valitettavasti erikoiskokeiden huonon toteutuksen, ohjaimen ohjaustuntuman heikkouden ja uratilan toistavuuden vuoksi peliä ei kuitenkaan uskalla suositella varauksetta. Realistisemman ralliautoilun ystäville peli on varmasti pienoinen pettymys, mutta jos toiveet uudesta Richard Burns Rallystä unohtaa, niin WRC:stä pystyy kuitenkin paikoittain nauttimaan vioista huolimatta.