Yoshi’s Island DS

Yoshi?s Island DS on pikemminkin hitaasti etenevä pulmapeli kuin vauhdikas tasoloikka.

14.9.2011 21:38

Tehdään heti kättelyssä yksi asia selväksi: kannan kaunaa Yoshille. Odotin Super Nintendolle 1995 julkaistua Yoshi’s Islandia kuin kuuta nousevaa, koska kyseessä oli virallinen jatko-osa kaikkien aikojen parhaalle tasoloikkapelille Super Mario Worldille. Yoshi’s Island ei kuitenkaan ollut odottamani loistokas jatko-osa. Marion sijaan päähahmona oli Yoshi-dinosaurus, jonka selässä matkasi ärsyttävästi räkättävä Mario-vauva. Mutta koska rakastan tasoloikkapelejä, pystyin elämään tällaisen muutoksen kanssa, ja niin pystyn nytkin.

Nyt olen samanlaisessa tilanteessa kuin 1995. Viime kesänä julkaistun loistokkaan New Super Mario Brosin olen pelannut moneen kertaan läpi. Uudelle tasoloikkapelille on tilausta. Tällä kertaa Yoshi’s Island DS ei ole jatkoa NSMB:lle, vaan oikeastaan päivitys vanhasta Yoshista, eikä yhtään huonompi sellainen.

Vaihda vauvaa

Vauvoja on nyt useita ja ne tuovat mukanaan erilaisia ominaisuuksia. Yoshin selässä kiikutetaan Baby Marion ohella esimerkiksi Peachiä, Wariota ja Donkey Kongia. Donkeylla varustettu Yoshi voi kiipeillä liaaneissa ja jyrätä kivimuureja. Wariolla on magneetti, jolla voi kerätä kolikoita sekä kiskoa esineitä, ja Peachillä voi lentää tuulenpuuskien mukana.

Uusien hahmojen tuomat kyvyt heijastuvat kentissä, jotka ovat suunnittelultaan tavallista tasoloikkaa selvästi kunnianhimoisempia. Se näkyy pelin luonteessakin: Yoshi’s Island DS on pikemminkin hitaasti etenevä pulmapeli kuin vauhdikas tasoloikka. Tästä joko pitää tai ei.

Jo ensimmäisissä kentissä näkee houkuttelevia alueita, joihin ei aluksi pääse. Myöhemmistä kentistä löytyy useita pisteitä, joissa voi vaihtaa vauvaa, jolloin aikaisemmin ulottumattomissa olevat alueet muuttuvatkin uusiksi mahdollisuuksiksi.

Alueita tutkii piilotettujen kolikoiden kaltaisen herkkujen toivossa. Ne avaavat bonuskenttiä jokaiseen pelin viidestä maailmasta.

Eläinkaverit auttavat

Rääkyvien vauvojen lisäksi on muutakin vaihtelua. Joskus vaavi ja dinosaurus jätetään omilleen ja liikutaan helikopterilla, sukellusveneellä tai maan alla myyrätankilla.

Ympäristöissä on runsaasti vaihtelua, mutta erityisen uudelta tai yllätyksekkäältä peli ei tunnu missään vaiheessa.

Kosketusnäyttöä ei juuri hyödynnetä, vaan pelialuetta näytetään kummallakin näytöllä. Näyttöjen välissä on kohtalaisen iso kuollut alue, joka peittää joskus viholliset tai bonukset, mutta tämän kanssa oppii elämään.

Silmät lepäävät näin kauniin grafiikan parissa. Hahmot ovat söpöjä ja vibrantit taustat NSMB:n epätasaista jälkeä parempia. Vain musiikki on hirveää tasapaksua himmausta, jonka mielellään laittaa pois päältä.

Yoshi’s Island DS on hyvä, mutta samalla kovin yllätyksetön peli, joka ei kykene sekoittamaan uutta ja vanhaa yhtä onnistuneesti kuin retrohenkinen New Super Mario Bros.

Niille harvoille, joille ensimmäinen Yoshi’s Island on tuttu, tämä on turvallisesti lisää samaa pelattavaa. Jos ykkönen ei ole tuttu, New Super Mario Bros. on parempi vaihtoehto. Meille tasoloikkien ystäville kelpaavat molemmat.

Se ensimmäinen Yoshi?s Island

Yoshi’s Island julkaistiin Super Nintendolle vuonna 1995. Pelin koko nimi oli Super Mario World 2: Yoshi’s Island. Se oli jatkoa 1991 julkaistulle Super Mario Worldille, mutta vain nimellisesti. Marion sijasta pääosassa oli Yoshi-dinosaurus, joka kantoi selässään vauva-Mariota, jota ei saanut päästä pakoon.

Peli oli merkittävä graafisen ulkoasunsakin myötä. Omalaatuinen tyyli hyödynsi paksuja ääriviivoja ja näytti enemmän piirroselokuvalta kuin perinteiseltä tasoloikkapeliltä.

Yoshi’s Islandissa nähtiin muutamia aikaansa nähden huimia erikoisefektejä. Näistä pääosassa olivat 3d-efektit, kuten pyörivät tynnyrit, jotka toteutettiin FX Chip -piirin avulla. Siitä voi lukea lisää Klassikot muistissa -sivulta 66.

7/10
Lisää luettavaa