Eläimellistä menoa koko perheelle
Eläimellinen managerointi, Zoo Tycoon, on tehnyt paluun, tosin tällä kertaa Xbox 360:lle sekä Xbox Onelle. Useille nimike on varmasti tuttu vuoden 2001 pc-pelinä, jossa tarkoituksena on luoda mahdollisimman hyvin menestyvä eläintarha. Toisin kuin kymmenen vuotta sitten julkaistuissa klassikkoteoksissa, tällä kertaa kehittäjänä häärää Blue Fang Gamesin sijaan Frontier Games.
Vuosikymmenen aikana perusidea ei ole muuttunut: luo menestyvä eläintarha ja katso, kun rahapino kasvaa ja uhanalaiset eläimet lisääntyvät. Mitä enemmän tähtiä virtuaalinen Korkeasaari on ansainnut, sitä enemmän on vaihtoehtoja eläinten adoptoimisessa sekä ruokapaikkojen pystyttämisessä. Tiedemiehiä voi palkata keksimään esimerkiksi isompia savannialueita kirahveille tai vaikkapa tehokkaan verkkomainonnan.
Pelaajalle annetaan hahmo, jolla voi käppäillä tarhassa ja katsoa, että kaikki toimii niin kuin pitää ja että alueen roskakorit ovat tyhjinä, mutta eläin- ja ihmismäärän kasvaessa kannattaa palkata huoltomiehiä ja hoitajia karvaturreille – tai kukaan ei pysy tyytyväisenä. Eläintarhan johtaja voi myös ajaa pienellä golfkärryllä pitkin puistoa, mutta valitettavasti anarkistiseen rellestämiseen ajokilla ei pysty, sillä asiakkaat teleporttaavat maagisesti menopelin tieltä, eivätkä paikatkaan tuhoudu niihin törmätessä.
Tyhjille alueille voi pystyttää kursoria ja rakentamisvalikkoa hyödyntämällä esimerkiksi eläinaitauksia, ruokapaikkoja ja huoltomiehen koppeja. Sijoittelu ja rakentaminen toimivat ohjaimella yllättävän hyvin, vaikka hiiren tarkkuuteen ja vikkelyyteen se ei ylläkään. Suurimmiksi ongelmiksi muodostuvat kuitenkin käyttöliittymän loputtomilta tuntuvat valikot ja niiden alavalikot, jotka alkavat turhauttaa valitettavan nopeasti.
Aitausten muodot ovat ennalta määrättyjä, ja kokojakin on vain muutama. Tyhjiltä alueilta ei voi välttyä, eikä mielikuvitusta pääse käyttämään muuta kuin hevoslaitumien ja hampurilaisravintoloiden sijoittamisessa. Jotta karvaturrit eivät kuolisi nälkään tai tylsyyteen, tarhauksiin olisi hyvä sijoittaa ruoka-, peseytymis- sekä leikkipaikka. Elintärkeitä ruokintakorejakaan ei voi laittaa häkkiin loputtomasti, vaan aitauksiin on ennalta määrätty muutamia paikkoja, joihin niitä voi sijoittaa. Joitain eläinlajeja voi itse syöttää ja pestä tai niiden kanssa voi leikkiä, mitä varten aitaukseen pitää sijoittaa kyseistä suoritusta varten erillinen tila.
Harjoitusosion lisäksi Zoo Tycoon tarjoaa perinteisen kampanjan, nipun haasteita sekä mahdollisuuden vapaaseen managerointiin. Kampanjatilassa eläintarhan johtajalle annetaan valmis puisto, joka pitäisi saada kukoistamaan mahdollisimman nopeasti samalla suorittaen ennalta määrätyt tehtävät. Haasteissa puolestaan on alussa tietty määrä rahaa ja tarkoituksena luoda loistava eläintarha johonkin päin maailmaa. Niissä voi suorittaa pieniä tehtäviä, mutta se ei ole pakollista, ja valitettavasti rahan tekeminen on aivan liian helppoa. Haasteissa ei ole siis haastetta. Vapaassa manageroinnissa taas pelataan ideaalitilanteessa, jossa setelit eivät voi loppua kukkarosta.
Zoo Tycoon on selvästi suunnattu nuoremmalle väelle, sillä esimerkiksi eläinten syöttäminen tai niiden kanssa leikkiminen ei jaksa innostaa vanhempaa väkeä enää parin kerran jälkeen. Rahan tahkoamisesta sekä suositun eläintarhan luomisesta on tehty aivan liian helppoa, eikä peli valitettavasti tarjoile monipuolisia ja vaikeita pulmia tarpeeksi. Eläintarhamanagerointi on viihdyttävää vain suhteellisen pienissä annoksissa.