Nintendon Wii-konsolin valmistus lopetettiin lokakuun lopussa, ja näin tämä mullistava pelikone siirtyy hyvin ansaitulle eläkkeelle muiden retrokoneiden joukkoon. Elinkaarensa aikana sitä myytiin yli sata miljoonaa kappaletta, ja sen voi sanoa olleen monin tavoin tämän laitesukupolven kiistaton voittaja – eikä nyt puhuta vain myyntiluvuista.
Kun Wii vuonna 2006 julkaistiin, siihen suhtauduttiin varsin vähätellen. Sen nimelle naureskeltiin, sen kapulaohjainta ihmeteltiin ja alitehoista rautaa kauhisteltiin – eihän se kykene edes teräväpiirtografiikkaan toisin kuin Xbox 360 tai PlayStation 3. Eikä julkaisussa ollut edes uutta Mario-peliä! Mutta kuinka sitten kävikään?
Wii onnistui siinä, missä Sonyn ja Microsoftin pelikoneet eivät onnistuneet. Se laajensi pelaamista reilusti tosipelaajayleisön ulkopuolelle ja sai lukuisat sellaiset ihmiset kiinnostumaan pelaamisesta, jotka eivät koskaan aiemmin sitä olleet edes kokeilleet. Kaukosäädintä muistuttavan liikkeentunnistusohjaimen käytön tajusi helposti, ja monet Wiin ensimmäiset pelit käyttivät vain sitä pelaamiseen. Konsolin mukana tullut Wii Sports oli monien ainoa peli laitteelle, mutta samalla myös syy sen ostamiseen. Toki myös Nintendo-pelien tosipelaajafanit saivat osansa tutuista pelisarjoista ja uusista liikkeentunnistusohjausta hyödyntävistä peleistä, mutta nimenomaan uusi yleisö otti koneen omakseen.
Wiin myötä pelaaminen pääsi valtavirtamedioiden otsikoihin pitkästä aikaa positiivisessa valossa. Sen sijaan, että olisi puhuttu pelien väkivaltaisuudesta tai niiden vaikutuksesta väkivaltarikoksiin, puhuttiinkin vanhainkotien Wiillä pelaavista asukkaista ja Wii Fitin kotikuntoilusta.
Alun epäluulot karisivat Wiin suosion jälkeen myös muissa leireissä, ja sekä Microsoft että Sony tekivät liikkeentunnistusohjauksesta omat versionsa omille koneilleen. Mutta Wiin suosion tasolle liikkeentunnistus ei niillä koskaan noussut – eikä noussut myöskään Wiin seuraajalla Wii U:lla.
Wii U:n surkean menestyksen syytä on ihmetelty koko kulunut vuosi. Miksi Wii räjäytti pankin, mutta Wii U hädin tuskin pysyy jaloillaan? Syy voi hyvinkin löytyä Wiin suosion salaisuudesta. Se tarjosi lyhyitä ja välittömiä pelikokemuksia, helposti omaksuttavan ohjauksen sekä yksinkertaisen pelattavuuden, johon suuri yleisö tarttui. Samaa tekevät kuitenkin tänä päivänä mobiilipelit laitteella, joka kaikilta löytyy – erillistä pelikonetta ei tarvita.
Wii U:lla ja Nintendolla on siis palaverin paikka sen suhteen, keitä ja miten se yrittää uudella pelikoneella tavoitella, mutta Wiin menestystä se ei vähennä. Siitä tuli työnimensä kaltainen pelaamisen vallankumous, vaikka se nyt näyttääkin jääneen aikansa ihmeeksi.
Miika Huttunen,
Pelaaja-lehden päätoimittaja
Pääkirjoitus on julkaistu Pelaaja-lehden 134 marraskuun numeron pääkirjoituksena.
Kommentit
Wiillä oli myös omat ongelmansa. Suurin näistä taisi olla se, että monet laitteen ostajista jättivät sen nurkkaan pölyä keräämään. Olisi mielenkiintoista nähdä, että kuinka monta peliä myytiin per laite. Myös laitteen huono suosio teinien keskuudessa (lue: ei codia tai ea:n urheilupelejä) jätti laitteen pääkohderyhmäksi >10 vuotiaat, ja heidän perheensä. Itse en ainakaan tunne yhtään aikuista, joka kuntoilisi wii sportin parissa, vaikka laitetta heillekin markkinoitiin.
Vaikka Wiillä jäin kaipaamaan Starfoxia, F-Zeroa ja joitakin muita unohdettuja sarjoja, oli laitteen tarjonta minusta todella hyvää. SMG:t 1 ja 2, Brawl, Excite Bots(vain Amerikassa, meh) Donkey Kong Country Returns, Kirby's Epic Yarn, Zelda Skyward Sword olivat todella hauskoja pelikokemuksia. Lisäksi Nintendo esitteli ensimmäisen nettikauppansa josta sai ostettua vanhoja klassikoita (ja julkaistiin joitain pelejä joita ei ennen Eurooppaan tullut: Super Mario RPG, Sin & Punishment jne). Nettipeleissä on Nintendolla vieläkin paljon parannettavaa, mutta laitteesta jäi hyvä fiilis, ei tosin niin hyvä kuin Gamecubesta.
FIFA, NBA, MADDEN, PGA. Toki oli Wiille urheilupelejä EA:lta, löytyi myös CoDeja.
Myytyjä konsoleita:100,3 Miljoonaa kpl
Myytyjä pelejä : 883,97 Miljoonaa kpl
Myytyjä pelejä/konsoli: n. 8,8 kpl
Lähde: http://www.nintendo.co.jp/ir/library/historical_data/pdf/consolidated_sales_e1309.pdf
Kun itse näin myöhään sain tuon Wiin hommattua niin täytyi ihmetellä kuinka järettömän kalliita vieläkin nuo kapulat ja pelit ovatkaan (Mario Galaxyt vieläkin 40-60€ dafuq). Onneksi tuon 100€ hintaan sain wii konsolin + 4gb SD kortin + Wii kapula + motion plus palikka + nunchuck + 6 peliä ja loput pelit sain kaverilta lainaan. Koska nuo useimmat 3rd party nimikkeet on jo ps3/pc pelattu niin hommasin vain nuo Wiin parhaimmat exklusiivit kaverilta lainaan kuten Mario Galaxyt, Mario kart, Madworld, Punch out, Muramasa, House of the dead, The last story, Goldeneye, Xenoblade Chronicles.
Näistä paras oli yllätys yllätys Mario Galaxy, jatko-osa kyllä paransi uusilla puvuilla jne mutta kenttien määrä oli vähentynyt sekä monia kenttiä varten piti hoardata kaikki tähdet ennenkuin pääsi etenemään. Muramasa oli mukava yllätys vaikka kontrollit olivatkin vähän oudohkot, muut pelit taas ovat olleet vähän meh. Jopa Last story ei oikein napannut, kehitys on aika hidasta ja peli ampaisee käyntiin vasta sitten kun pelistä on 2/3 pelattuna. Xenoblade on vaikuttanut aika mielenkiintoiselta, isot alueet ja hieman erikoisempi taistelusysteemi on maistunut ainaki vielä tonne 15h korville. Golden eye on vielä kesken, kyllähän tuo tähtääminen motella on ihan ok jos vihut ovat edessäpäin mutta jos täytyy kääntyä tähtäämällä niin ei siitä hommasta välillä tunnu tulevan mitään. Myöskään hahmo ei voi katsoa niin ylös tai alas kuin ohjaimella mikä on kyllä syönyt miestä kun ollaan kaverin kanssa vedetty splittinä.
Hommasin tuossa ihan vasta Wii Classic pro ohjaimen ja nyt toivon että olisin pelannut kaikki nuo pelit tuolla ohjaimella (siis kaikki mitkä ei tarvitse motea ollenkaan), niin paljon parempi kun voi ohjata toisella tatilla kameraa/tähtäystä sekä ohjain konfiguraatio on luonnollisen oloinen (paitsi hyväksy ja peruuta nappi ovat "väärinpäin").
Humm itse en jostain syystä ole koskaan tykästynyt noihin peleihin ollenkaan. Sanoisin itsekkin että oli hintansa arvoinen varsinkin kun sain lainaan nuo useimmat pelit, mutta kyllä se GC oli aikanaan kovempi :) RE4, Rogue Squadron 2 & 3, Luigis Mansion, Mario Sunshine, Baten Kaitos yms.
EDIT: Miksi tuo d-pad tuntuu olevan kaikilla muilla yhtenäinen mutta sonyllä ei, minusta tämä yhtänäinen d-pad on aika huono taistelupeleissä. Kuinkahan monta kertaa Tatsunoko vs capcomissa olen koittanut liikkua vihollista kohti jolloin vähänkin sormi lipsahtaa oikeanpuolen kohdan ylälaitaa niin se menee yläviistoksi jolloin hahmo hyppää. Kyllä se Ruylu oli helpompaa ja tarkempaa ps3:n padilla MvC3:ssa.
Oho, aika hyvä keskiarvo.
VGCHARTZ Daaaam aika paljo wii pelejä top 10. Tavallaa kyl huijausta noi wii sportit kun niitä tuli konsolien mukana tuon alun jälkee.
Hyvä kirjoitus. Erinomainen pointti tuosta että Nintendon epäonnistuminen brändin pitkäaikaiseen kapitalisaatioon ei vie mitään pois itse Wiin onnistumiselta. Jostain syystä aina kun mainitsee että Wii päihitti muut konsolit myynneissä, niin monet yrittävät kaikin mahdollisin keinoin yrittää vähätellä asiaa.
Sinänsä ehkä, mutta toisaalta taas se konsolikaan ei olisi myynyt niin paljon jos peliä olisi myyty erillisinä.
Mun mielestä 8,8 kpl per konsoli kuulostaa aika vähältä. Ihan kuin suuri osa porukasta ei edes ostanut muuta kuin Wii Fittiä.
Kuulostaa ehkä mutta vaikka se "tosipelaaja" niitä pelejä ostelee kymmeniä, ellei jopa satoja per konsoli, keskimääräinen kuluttaja ei näin toimi. Varsinkin kun huomioidaan myytyjen konsolien valtava määrä Wii:n tapauksessa, luku on erittäin vertailukelpoinen kautta historian.
http://www.vgchartz.com/analysis/platform_totals/Tie-Ratio/Global/