Seuraavat ajatukset ovat omia mielipiteitäni.
Ensin hieman taustaa. Olen aina ollut Nintendon ystävä. Commodore 64:ää ja 486-pc:tä lukuun ottamatta en 1900-luvun puolella omistanut yhtäkään muiden valmistajien laitteita, kuin Nintendon. Noina aikoina Nintendo toki teki parhaat pelitkin, eli sinänsä ei ollut tarvetta vilkuilla naapurin puolelle. Kenties sitten syynä oli vanhemmiten lisääntynyt taskurahan määrä, mutta GameCuben aikana repäisin ja ostin ensimmäisen ei-Nintendo konsolin, Xboxin. Pian perässä seurasivat nuorena nukkunut Dreamcast ja sitten Saturn. Ja sitten KAIKKI muut konsolit. Vaikka muistelenkin kaiholla Nintendo only –meininkiäni ja niitä lukuisia Nintendo vs Sega ja myöhemmin Nintendo 64 vs PlayStation –väittelyitä, en ole katunut päätöstäni laajentaa tajuntaani. Olen toki edelleen sitä mieltä, että Nintendo on useimmissa sukupolvissa laittanut ulos parhaan koneen ja parhaat pelit, mutta alkuperäinen Xbox käytännössä käynnisti modernin peliharrastukseni. Aina silti pitää olla jotain vastakkainasettelua, ja Xboxia olenkin suosinut yli PS2:n ja Xbox 360:tä yli PS3:n.
Siksi onkin niin surullista myöntää, miten pahasti Microsoft on pallon pudottanut. Pelikeräilijänä en yksinkertaisesti pysty sijoittamaan rahaa peleihin, joita ei pysty vapaasti ostamaan ja myymään käytettynä. Retropelaajana en yksinkertaisesti pysty sijoittamaan rahaa peleihin, jotka eivät toimi enää kymmenen vuoden päästä. Valveutuneena kuluttajana en voi sijoittaa rahaa laitteeseen, jossa on… äh, en jaksa edes listata kaikkea. Xbox One tulee jäämään kaupan hyllylle kunnes Microsoft muuttaa periaatteensa, ja on kaikkien pelaajien etu toimia samoin. Olettaen tietenkin että uusien pelien hinta ei puolitu, silloin tällä toimintamallilla voisikin olla kannattajansa. Ydinpelaajat tietävät laitteen ”ominaisuuksista”, mutta ennustan useita pettyneitä asiakkaita ympäri maailman, kun heidän laitteensa ja pelinsä eivät toimikaan odotetulla, normaalilla tavalla.
Erityisen surullista tässä on se, että Microsoftilla oli (suurella kustannuksella, varmasti) minulle eniten kiinnostavia yksinoikeuspelejä esittelyssä omassa E3-pressitilaisuudessaan tällä viikolla. Julkistusta toisensa perään, ja myöhemmin saatiin kuulla Sonyn pressitilaisuuden suurimpien hittien, Final Fantasy XV:n ja Kingdom Hearts III:n saapuvan myös Xbox Onelle. On selvää että peleihin on todella panostettu. Sillä ei vain ole nyt väliä, nyt yksinkertaisesti on pysyttävä lujana jos haluaa äänestää lompakollaan. Kaukana (mutta ei unohdettuna) ovat ajat jolloin taistelin Xboxin ja Xbox 360:n puolesta, mutta nyt liputetaan PlayStation 4:ää.
Onkin sinänsä hupaisaa että Sony saa raikuvat aplodit pitäytymällä vanhassa kaavassa: käytetyt pelit toimivat, ilman nettiäkin voi pelata. Hupaisaa se on ennen kaikkea siksi, että Nintendo on tehnyt tätä jo vuoden Wii U:lla. Myönnettäköön, Nintendo on sen verran teknisesti rajoittunut firma, että moiset eivät varmaan ole tulleet edes mieleen, mutta kertoo siitä miksi pidän Nintendosta tänä päivänä enemmän kuin koskaan. Nintendolle vain pelaamisella on merkitystä.
Missään Nintendon laitteessa ei ole ikinä pyörinyt edes CD- tai DVD-levyt. Käyttöjärjestelmiä ei ole tarvinnut suunnitella kodin muut laitteet tai multimedia mielessä. Kaikki on mahdollisimman simppeliä, ehkä tässä syy, miksi Nintendon laitteet menevät harvoin rikki. Wii U on ollut helppo kohde nettipilailulle – onkin hieman synkkää huomata miten vaikeaa on tehdä omaa juttuaan. Toki se pääasia eli itse pelit ovat olleet kiven alla, mutta se tulee muuttumaan ajan myötä, vaikka mitään pelitulvaa ei totisesti ole näkyvillä vieläkään.
Netin vääräleuat jaksavat myös aina muistuttaa miten Nintendo tekee samat pelit yhä uudestaan, mutta kaikissa muissa pressitilaisuuksissa joka toisen pelin ollessa synkkä räiskintä, on moinen valitus äärimmäisen ironista. Voisikin sanoa, että Nintendo tekee uusia pelejä vanhoilla IP:eillä, kun muut tekevät vanhoja pelejä uusilla IP:eillä. Ja kuten olen jo todistanutkin, se ainoa mittari minkä pohjalta mitään valituksia voi viritellä (eli pelisarjan sisäinen julkaisutahti), on Nintendolla kutakuinkin aina ollut kunnossa. Sillä ei ole väliä Nintendolle myykö Mario Kart Wii 34 miljoonaa kappaletta, se peli julkaistiin kerran kyseiselle alustalle ja sitten siirryttiinkin muihin pelisarjoihin. Sama juttu nyt Mario Kart 8:lla ja Super Smash Brosilla: kyseiset pelit tulevat olemaan sarjansa ainoat osat Wii U:lla, on siis täysin perusteltua julkaista ne ”jälleen”. Toisin kuin se kahdeksas Call of Duty yhdessä sukupolvessa.
Ja perhana kun se Dead Rising 3:kin piti muuttaa totiseksi zombailuksi, ihan kuin ZombiU, The Last of Us ja Walking Dead eivät olisi olleet tarpeeksi. Haluan peleihini värejä!
Myönnetään, blogini punainen lanka karkasi jo alkumetreillä, pahoittelut aasinsilloista. Mutta sainpahan sanottua kaiken sanottavani!
Kommentit
Itse olen siirtymässä täyttä häkää digitaaliseksi, yhtä poikkeusta lukuunottamatta, joten Xboxin rajoitukset eivät itseäni häiritse. Pelejä itsekin keräilen, vaikka vain yhtä "sarjaa", mutta harvemmin noita erittäin vanhoja pelejä tulee sitten kuitenkaan pelattua. Kyllä se asia lämmittää mieltä että voin sitten Battlefrontin PS4 version kaivaa 20 vuoden päästä hyllystä ja pelata yksinpeliä, muta epäilen että näin tulee tapahtumaan.
En usko että tulen koskaan enää kokemaan samanlaisia säväreitä kuin N64:llä Ocarina of Timeä ensimmäistä kertaa pelatessa, mikä on aika surullinen ajatus, mutta rajoittaa yleistä retroiluani muutenkin omaan lapsuuteen ja niihin lapsuuden fiiliksiin.
Nykygenin ja tulevan genin hienot Tähtien Sota -tapaukset tulen kaikki hyllyyni fyysisenä keräämään mahdollisuuksien mukaan, mutta niitä pelaa aikansa ja sen jälkeen jäävät hyllyjä komistamaan. Kaikki muut pelit voin iloisena ottaa digitaalisena vastaan sillä en halua tylsiä muovikoteloita hyllyjä täyttämään.
Toivonkin sitä että kun pelit menevät täysin digitaalisiksi, säilyisi silti keräilyversiot. Varmasti monia harmittaa että kaikkiea ei voi sitten tulevaisuudessa pelata, mutta luulisin että pelien kehitys jatkuu aina vain pidemmälle ja sitä uutta ja hienoa pelattavaa löytyy aina lisää. Tuleeko kenties retroilu loppumaan tähän sukupolveen? Vanhat laitteet ja pelit nousevat hinnoissa ja tulevaisuudessa lapset nauravat kun vanhat papat tahtovat jotain rumia laatikoita hyllyyn.
Loistavaa tekstiä! Vaikken itse pelien keräilystä välitäkkään, enkä sen enempää retroilijana, haluan silti pelieni toimivan niin kauan, kun ne ovat fyysisesti hyvässä kunnossa. Käytettyjen pelien esto ei minua sinänsä haittaa, onhan sellaista nähty PC: llä pitkän pitkää aikaa. Mutta jos käytettyjen pelien estoon lisätään always online-pakkopulla, ei Xbox Onen hankkiminen oikein innosta minua. Etenkin kun Sony tarjoaa tutumpaa vaihtoehtoa halvempaan hintaan.
Mitä Nintendoon tulee, olen kanssasi samaa mieltä. Vaikka Nintendo on ottanut konsoliensa kanssa harha-askelia, on se jokaisessa konsolisukupolvessa tarjonnut parhaat yksinoikeudet. Lukuunottamatta viime konsolisukupolvea, jolloin PS2 dominoi yksinoikeuksien osalta.
Täyttä asiaa. Xbox Onea en itse edes harkitse hinnan ja niiden helvetin rajoitusten takia, eli kyllähän se PS4 tulee hankittua talouteen.
Jeps, vaikka itsekkin tykkään pelejä kerätä hyllyyn ja pelit tulen fyysisenä kopioina ostamaan niin pitkään kuin mahdollista, niin kyllä siihen ajatukseen on jo tottunut, että tulevaisuudessa tuo pelien keräily tulee loppumaan kun ennenpitkää kaikki viihde tulee siirtymään vain digitaalliseen jakeluun tai sitten pelaamme pelit pilvestä.
Itseänikään ei tuo MS:n käytettyjen pelien rajoitukset tai "online-pakko" häiritse, mutta no worries,en ole X1:stä (sen paremmin kuin PS4:sta) vielä moneen vuoteen ostamassa....mutta kun tuo aika nex-gen konsoleihin siirtymiseen tulee (ehkä joskus 4-6 vuoden päästä) niin mikäli Microsoftilla silloinkin on nämä samat rajoitukset konsolissaan mukana, konsoli menee ostoon näistä välittämättä....mikäli vain pelitarjonta (ja konsolin hinta) on kohdillaan.
Mutta tosiaan Dempan tavoin toivon, että vaikka täysin digitaalliseen pelaamiseen tullaan tulevaisuudessa väistämättä siirtymään, niin Collector's Editionit toivottavasti eivät katoa mihinkään...olkoonkin vaikka sitten niin että tulevaisuudessa noiden mukana tulisikin vain koodi pelin lataamiseen sen keräilytavaran mukana.
Hyvä blogi, vaikka olenkin itse siirtynyt digitaaliseen aikaan ja tulevan boxin rajoitukset eivät niin hirveästi haittaa.
Tuli mieleen Panasonic Q Gamecube konsoli, joka toisti myös DVD-levyjä. Muistui vaan jostain mieleen tuo himoitsemani laite.
Hienoa tekstiä Kaitilalta. Itse oln miettinyt kauan, ostanko PS4:sen vai Xboxin. Tosin Xboxilla ei ole väliä ostaako levyn vai lataako, kun se pitää ladata itse Xboxiin ja sitten levyllä ei tee enää mitään...
En omista Nintendon konsolia, mutta en ole koskaan vihannutkaan sitä. Päinvastoin. Silloin kun on tultu pelattua Nintendon konsolilla Wii se on ollut. kyllähän se hyvältä vaikutti, yleensä Mariota, Zeldaa tai Wii Sportsia. Nyt onkin ruvennut miettimään ostaisiko Wii U:n niin saisi Wii-pelejä ja Nintendon nettikaupasta vanhempiakin pelejä pelattua. Eikä Wii U myöskään vaadi maksua netistä tai kiellä käytettyjä pelejä...
Tai sitten ostan Wii U:n ja PS4/Xbox 1. Mutta näillä näkymin varmaan PS4 kun onhan se mukavaa ostaa jostain esim PS3:selle pelin kympillä, ja kaupassa maksaa 30-40€. Eikä PS Plus nettipalveluna ole huono diili. Mutta niitä mielenkiintoisampia pelejä saisi olla enemmän sille (Killzonen ja inFamousin lisäksi.). Heti jos kaksi seuraavista: Uncharted 4, Jak 4, Resistance 4 tai uusi Ratchet tulisi, olisi se päätetty.
(edit. Eikös tuo kuva ole Collector Mass Effect 2:sta? Harbringerkö se oli.)
Hugejorma: Kyseessä oli siis Panasonicin dvd-soitin, joka myös toisti Gamecube-pelejä, ei niinkään Nintendon laite.
Loisto blogi, oikeastaan melkein tismalleen samat ajatukset. Olen tähän asti halunnut aina omistaa KAIKKi konsolit. Nyt jää Xbox One hankkimatta. Tosin Xbox Onenkin haluaisin omistaa ja pelata sen pelejä, mutta niiden hinta tulee koko alalle liian kalliiksi. Ellei konsolista sitten oikeasti paljasteta jotain täysin odottamatonta, kuten, että pelit maksavat 29,90 uutena tai muuta vastaavaa, mielestäni kaikkien pelaajien tulisi välttää sitä ja lähettää MS:lle viestiä, että emme hyväksy tällaista.
Olin jo valmis pelaamaan pelkkää Wii U:ta tässä sukupolvessa, kunnes Sony kertoi, että meidänkin konsolin voi ostaa. Onneksi!
Niinpä, taisi Dead Rising 3:nen tehdä GTA neloset ja se ei ole hyvä juttu. Voin olla väärässä, mutta hassun hauskalta se ei näyttänyt. Toivottavasti Dead Rising 4:nen(jos tulee) tekee GTA vitoset ja että se saataisiin myös Dead Rising 2:sen tapaan Pleikkarille ja PC:lle.
Minkään peli sarjan yksinoikeuden osto ei saa ainakaan mua lähtemään tämän uuden kusiboxin matkaan, perjaatteet pitää olla. Monen muunkin kannattaisi kasvattaa se selkäranka, eikä antaa microsoftin viedä kuin pässiä narusta. Oli sitten kuinka suuri jonkin pelisarjan fanipoika hyvänsä.
Hyvä kirjoitus oli tosiaan.
Hyvää tekstiä kuten aina, loistava blogahdus!
Nintendo on aina tehnyt sen mitä se haluaa, Sony taas on aina koittanut pysyä trendeissä mukana. Tästä syystä monet pelkäsivät että Sony menisi samalla tielle kuin MS, kun näin ei ollutkaan niin Sony sai raikuvat aplodit.
Eikös Nintendo ole vältellyt kaikkia mainstream formaatteja juurikin piratismin takia, aikoinaan ne N64 kasetit ja GC:n pikkuruiset levyt. Ainakin näin todettiin tässä video dokkarissa All your history - Nintendo part1 Hyvää kamaa :)
Vaikka se on täysin totta että Nintendolla on kestävimmät konsolit, niin itselläni syy siihen miksi wii ja wiiuta ei löydy on se että jos se kone sitten todella huonolla mäihällä kosahtaa niin sinne menee ne ladatut pelitkin tai ainakin näin olen tajunnut sen toimivan (tiedostot on sidottu konsoliin eikä käyttäjään. selventäkää toki jos olen väärässä). Minulla on suoranaisesti pakkomielle pitää kaikki omistavani pelit ja varsinkin savetukset tallessa. se mielikuva että jos kone kosahtaa ja kaikki menee kun en voinut ottaa backuppia hirvittää. Nintendolla on myös tapana pitää 1st party pelien hinnat katossa vuosien ajan esim. Mario galaxy 2 on vieläkin uutena 55€, onneksi kuitenkin käytetyt pelit toimivat.
Osiossamme Nintendo tekee mitä haluaa -> Nintendo ei antanut fanien tehdä Zelda fani pätkää ja Nintendo halusi rahat pois lets play videoista
Noh ehkäpä joku kaunis päivä uskallan sen Wii/WiiU:n ostaa.
Xboxin rajoituksista on tehty kärpäsestä härkänen. Mihin ne oikeesti vaikuttaa, paitsi jos on tullu ostettua peli joka ei sitte iskenykkää, nii eroon pääseminen on turhan hankalaa. Itse jos lähen reissuun, nii konsoli oottaa kotona, joten nettipakko ei haittaa. Alue rajoitukset on aivan turhia, sillä en vain näe eurooppalaisten pelaavan Final Fantasy XYV7a:ta Japanin sanakirja kädessä.
Onhan Sonylla toki mahollisuus saada parempaa grafiikkaa aikaan, mutta multiplattarit tuskin eroavat konsoleilla toisistaan. Sony on ilmoittanut kertovan lisää Pleikkarin ominaisuuksista lähikuukausina, nii mistä tietää jos siitäki tulee samanlainen digiboksi. Itseäni kiehtoo enemmän Xboxin ominaisuudet mitä peleihin tulee, kuten pelin jälkeen elävä maailma ja oman "haamun" pyöriminen peleissä lopettamisen jälkeen, miten lie sitte toimii. Joten tässä valossa Sony on tehny rajoittuneemman konsolin. Itse pelaan enemmän räiskintäpelejä joille Pleikkarin ohjain soveltuu ku sormi silmään.
Miksi ihmiset yleensä pelkää tekniikan kehittymistä kuten nyt on selvästi havaittavissa. Esimerkkinä: Nokian insinöörit esittelivät ensimmäisen kamerakännyn vuonna 1998 johtokunnalle, joka vastasi:" Kuka haluaa kameran puhelimeen?". Vuonna 2000 Nokian insinöörit esitteli samalle johtokunnalle kosketusnäyttöä kännykässä ja vastaus oli taas ei. Ja missä Nokia on nyt?
En ole varsinaisesti merkki uskollinen, vaikka näistä kahesta kallistun boxin puoleen ja kaksi edellistä konsolia oli boxeja. Valitsen boxin lähinnä ominaisuuksien, lisälaitteiden ja ohjaimen takia. Tietysti muutamalla yksinoikeudella on myös sanottavansa. Pelit kun näköjään maksavat molemmille 69,95€. Kuten muutkin asiat, konsolit kehittyy ajan myötä monipuolisemmaks, MS ehti ensin.