Pysähtyneisyyden aika
Olen monesti sanonut, että nykyisen konsolisukupolven venynyt kesto on meille pelaajille vain hyvä asia. Ei tarvitse alvariinsa laittaa rahaa uusiin pelikoneisiin, ja pelintekijät osaavat ottaa kaikki tehot irti laitteista, mikä tarkoittaa entistä parempia pelejä ainakin teknisen toteutuksen osalta. Perinteisesti konsoleiden parhaat pelit on nähty niiden elinkaaren loppupäässä. Laitevalmistajat itse eivät luonnollisesti kaipaile uutta sukupolvea liian nopsaan itsekään, sillä uusien pelikoneiden valmistamiseen ja etenkin markkinointiin kuluu tähtitieteellisiä summia.
Mutta onko nykyinen konesukupolvi sittenkin kestänyt jo liian pitkään? Nykyisten laitteiden komponentit eli ”rauta” on jo yli kuusi vuotta vanhaa. Niiden tehot eivät enää riitä läheskään samaan, mitä tämän hetken kotitietokoneilla voi tehdä, ja ero kasvaa koko ajan.
Tehoja tärkeämpää on kuitenkin innovaatio. Tämän vuoden E3-messut osoittivat hyvin, että kun kivi ei vieri, se sammaloituu. Peliala on koko olemassaolonsa aikana ollut alati liikkeessä ja jatkuvassa kehityksessä. Se on saanut elinvoimansa tästä jatkuvasta kehityksestä ja tehnyt alasta niin energisen ja luovan. Tähän tasaiseen, jatkuvaan kehitykseen verrattuna nykytilanne tuntuu pysähtyneeltä. E3-messuilla oli näytillä lukuisia hyviä pelejä, mutta ei yllätyksiä – ”se jokin” tuntui puuttuvan. Kustantajat eivät tällä hetkellä vaivaudu ottamaan pelien suhteen riskejä, vaan panostavat tuttuun ja turvalliseen eli menestyneisiin suursarjoihin ja tunnettuihin lisensseihin nykykoneilla. Eivätkä kaikki kustantajatkaan ole tyytyväisiä tilanteeseen. Ubisoftin nokkamies Yves Guillemot on ääneen valitellut nykysukupolven liian pitkään jatkuneesta kestosta, joka on hänen mukaansa tappanut innovaation.
Koska pelikansa ja tekijät kuitenkin janoavat koko ajan jotain uutta, ei ole ihme, että heidän mielenkiintonsa on alkanut kohdistua jo muualle. Mobiilialustat ja sosiaaliset pelit ovat vielä toistaiseksi sitä kesyttämätöntä korpimaata, jossa alan uudisraivaajat kokeilevat uusia ideoitaan. Tämä ja digitaalisen jakelun yleistyminen ovat nostaneet myös kustantajista riippumattomien indietekijöiden uuden sukupolven, joka innovoi ja luo uutta uusilla alustoilla ja tietokoneilla.
Ainoa keino, jolla konsolipuolella saadaan tämä elinvoimainen innostus takaisin, on tietenkin uusi laitesukupolvi. Vaikka lyhyen tähtäimen bisnesnäkökulmasta uusi laitesukupolvi ei niiden valmistajille ole vieläkään houkutteleva, on pelaajien kiinnostus säilytettävä pitkällä aikavälillä. Siinä onnistutaan vain, kun annetaan heille tasaiseen tahtiin jotain uutta ja ihmeellistä, mitä odottaa. Tämä on huomattavissa jo siitä, miten paljon sivulla 10 uutisoitu fanirahoitteinen Ouya-konsoli on kerännyt huomiota – ja rahoitusta.
Ala tarvitsee suuria suunnannäyttäjiä, joita konsolivalmistajat ovat perinteisesti olleet. Mitä ikinä tulevaisuus tuokaan tullessaan, odotetaan Sonylta ja Microsoftilta nyt suuria julkistuksia ja linjauksia. Sammaleen ei saa antaa kasvaa liikaa, vaan kivi on saatava takaisin vierimään vielä, kun ei ole liian myöhäistä.
Innostavia lukuhetkiä!
Teksti on julkaistu elokuun Pelaaja-lehdessä 119 pääkirjoituksena.
Kommentit
"Se jokin" mikä E3:sta puuttui oli indieosasto tai yleensäkin koko PC-bisnes.
(Tai The Last Guardian.)
En kyllä voi olla samaa mieltä, että innovaatiot vaatisivat uutta tekniikkaa. Miksi sitten mobiili- ja indiepelien puolella tuntuu aina puhaltavan virkistävän raikkaat tuulet? Onko siellä rauta jotenkin uutta ja tehokasta? Eipä taida olla ja ainoa isompi ero tuntuisi olevan kosketusnäyttö ja sekin vain mobiilipuolella. Kyllähän se on niin, että syy on kuluttajissa JA tarjoajissa. Kuluttajat ostavat "varmaa" ja näin ollen tarjotaan vain "varmaa". Ei siinä silloin juuri uskalla miljoonaluokan budjetilla kokeilla uusia juttuja.
Katsotaanpa vain, että kun saadaan se uusi rauta kehiin niin innovaatiot ovat normipuljuilla sitä samaa tavaraa mutta isompana. Vähän kuin Transformers-leffat, jossa räjähdykset ja robottien määrä lisääntyvät mutta mitään järkeä koko touhussa ei ole enää pitkään aikaan ollut, jos nyt koskaan olikaan.
Kyllähän se jonkin verran harmittaa että PC pelaajat saavat nauttia tietyissä peleissä konsolipelaajiin verrattuna huomattavasti paremmista grafiikoista, vaikka konsolit ovat pääasiassa juuri pelaamiseen suunniteltu.
Seuraavaan konsolisukupolveen kerralla niin hyvä rauta että päästän nauttimaan ensimmäisitä oikeasti photorealistisista peleistä, eikä kehittäjillä olisi käytännössä mitään rajoituksia raudan puolesta.
Ja joo, kyllähän ne hyvät grafiikat nostaa kehityskustannuksia mutta eihän joka peliin tarvi niitä huippugrafiikoita tehdä vaikka rauta sen mahdollistaisikin
Asia tekstiä!!
Kyllähän se innovaativuus on tosiaan varsinkin tässä sukupolvessa hävinnyt aika pahasti johtuen niin älyttömiksi paisuneista kustannuksista ettei uusia ideoita uskalleta toteuttaa niin kuin indie puolella. Toivottavasti ihmiset pikkuhiljaa kyllästyisivät ostamaan aina sitä tuttua ja varmaa ja alkaisivat vähän enemmän miettiä mitä muunlaisia kokemuksia olisi tarjolla. Ja jos ei mitään erilaista ole edes tarjolla niin moni saattaapi siirtyä kokonaan mobiili puolelle. Viimeiset e3 messut oli kyllä todella masentavat, pelkkää action huttua.
Muistan hyvin, kun ammoisessa Pelaajacastissa puhuitte kovaan ääneen, että uusi sukupolvi saisi tulla aikaisintaan 2013-2014 ja näin uskon myös käyvän, joten mistä tämä kaikki valitus tai pikemminkin huomauttelu oikein kumpuaa? Itse jaksan edelleen uskoa vuoteen 2014 ja helposti myös odotan sinne saakka. Älkää olko niin kärsimättömiä, vaan ihmetelkää sitä, mitä mobiilipuolella tapahtuu sillä välin, kun konsolit pitävät käsijarrua pohjassa. Muuten hyvä pääkirjoitus, vaikka aihe on jo loppuun kulutettua tavaraa.
Pitää paikkansa, mutta tämän vuoden hengettömät E3-messut osoittivat, ettei enää voi odottaa. Pelaajatkaan eivät enää juuri jaksa innostua mistään tämän sukupolven pelistä entiseen malliin...
En missään tapauksessa väittänyt, että tarvittaisiin tehokkaampaa rautaa innovointiin, vaan yksinkertaisesti uutta rautaa eli uudet alustat. Nimenomaan mobiilialustat ovat tällaisia ja siellä innovaatio, ainakin toistaiseksi, rullaa...
Siitä voidaan toki keskustella, kuinka paljon uutta nykyisen kaltaisella teknologialla voidaan tehdä. Sanoisin että valtaosa pelien lajityypeistä on jo keksitty ja innovaatio niiden sisällä on hyvin hankalaa, sillä niitä on jalostettu vuosien ajan. Kun kaavaa rikottaan jotenkin, kuten esimerkiksi liiketunnistus tässä sukupolvessa ja kosketusohjaus mobiileilla, syntyy helpommin jotain uutta.
Toivotaan, että se uusi rauta, sitten kun se Sonyn ja MS:n osalta tulee, tarkoittaa tosiaankin jotain muuta, kuin vain suurempaa suoritustehoa. Näen, että se olisi pikemminkin sen vähänkin innovaation tappava kehitys-suunta, kun pelitehtailijat voisivat taas jälleen kerran siirtää entistä koreammalla ulkoasulla pelaajien huomion pois tosiseikasta, että sisältö on edelleenkin sama, mitä edellisessäkin konsolisukupolvessa. Iso N tarjoaa ainakin omalta osaltaan mahdollisuuden innovointiin seuraavassa konsoligeneraatiossa, mutta nähtäväksi jää, tarttuvatko pelikehittäjät siihen, vai houkuttaako helppo raha...