Valta ei ole kansalla
Toivoin voivani kirjoittaa pääkirjoituksen tässä kuussa jostain muusta kuin isojen pahojen firmojen isoista pahoista juonista, mutta toisin kävi. Microsoft ilmoitti tammikuun lopulla ostavansa kohuissa ryvettyneen Activision Blizzardin, ja nyt jännitetään enää sitä, laittavatko Yhdysvaltain kilpailuviranomaiset kapuloita rattaisiin. Tähtitieteellinen kauppasumma vastaa Luxemburgin valtion bruttokansantuotetta, ja viimevuotisen häirintäskandaalin säikäyttämät osakkeenomistajat saavatkin nyt kuivata kyyneleensä setelitukkoihin.
Peliliike on herättänyt ymmärrettävästi paljon kysymyksiä, joihin ei välttämättä saada vedenpitäviä vastauksia vielä toviin. Kuluttajat ovat toki huolissaan lähinnä siitä, päästäänkö tulevaisuuden Call of Dutyja ja Diabloja pelaamaan myös PlayStationilla. Työolokohun käänteitä kammoksuen seuranneet haluavat tietää, annetaanko hyssyttelymestari Bobby Kotickin jatkaa yrityskauppojen jälkeen johtoryhmässä. Activision Blizzardin palkollisia puolestaan epäilemättä mietityttää, mahdetaanko heidän ääntään vihdoin kuunnella omistajanvaihdoksen myötä vai äityykö meno kahta kylmemmäksi.
Huolenaiheita on myös meillä. Uutisen yhteydessä on puhuttu paljon siitä, kuinka yritysfuusiot keskittävät taloudellisia ja luovia resursseja tavalla, joka on kuluttajalle loppupeleissä haitallista. Yhä pienempi joukko valtaapitäviä päättää siitä, millaisia pelejä päätyy kauppojen hyllyille ja konsolien levypesiin. Väistämättä tämä tarkoittaa myös, että sama iskujoukko on enenevissä määrin vastuussa myös siitä, mitä medialle ja kuluttajille pelialasta ja sen hengentuotteista ylipäätään kerrotaan.
Mitä suurempi firma on vastassa, sitä korkeampi on nimittäin myös PR-muuri, johon me toimittajat hakkaamme päätämme aidosti merkityksellisten tiedonmurusten toivossa. Maatuskanukkemaisten jättifirmojen koneistossa kaikkien lehdistötiedotteiden ja haastatteluvastausten pitää läpäistä paitsi kehittäjästudion markkinointiosaston myös studion omistavan brändin ja kattoyhtiön tiukka seula. Activision Blizzard oli toki jo alkujaankin mammuttimainen firma, mutta yhtään helpommaksi sanaisen arkun avaaminen ei tulevien kauppojen myötä varmasti käy kenellekään.
Erityisen surullista on, että tällaiset tapaukset väkisinkin etäännyttävät meitä yhä kauemmas niistä, jotka pelejä oikeasti tekevät. AAA-pelien kohdalla pelaajilta tuntuu jo nyt helposti unohtuvan, että niitä kehittävät ihka oikeat ihmiset, joita satuttavat oikeasti Twitteriin milloin minkäkin myöhästymisuutisen tai muun pettymyksen vuoksi viljellyt tappouhkaukset. Väitän tämän olevan suoraa seurausta siitä, että inhimillisyys on häivytetty suuryritysten viestinnästä. Ja niin pahalta kuin se tuntuukin myöntää, myös lehdistö on huolestuttavan trendin edessä pitkälti voimaton. Indiekehittäjät, viimeinen toivomme elää teissä.
Johanna Puustinen,
Pelaaja-lehden päätoimittaja
Pääkirjoitus on julkaistu vain digitaalisesti ilmestyneessä Pelaaja-lehden helmikuun numerossa 230. Pelaaja-lehteä julkaistaan tänä vuonna 11 numeron sijaan 12 numeroa, joista kaksi on täysin digitaalisia.
Kommentit
Kaikille arvostuksella kysyisin, olisiko kirjoitus sama jos Sony olisi tehnyt jättimäisen yrityskaupan? Kun on Sony on tehnyt excludiilejä Zenimaxin, ihmiset ovat riemuinneet kuinka fiksua saadaan Xbox ja muut polvilleen. Kun Sony hankki oikeudet Spidermaniin, putosi myös tämä peli pois kaikilta muilta kuin Sonyn laatikon omistajilta. Ihmiset jälleen kerran kehuvat, kuinka hienoa! Saadaan kultaisi yksinoikeuksia Sonyn laatikon omistajille. Mitenkäs sitten Activision? Eikös Sony ole myös heidän kanssaan tehnyt lehmänkauppoja omista erikoisjutuista vain PS omistajille? Tämäkin on ilmeisesti vain fiksua markkinointia.
En tykkää yhtään itse yksinoikeuksista enkä siitä, että valta jakautuu niin paljon Sonyn ja Microsoftin välillä. Tällä hetkellä tilanne taitaa olla, että valta on pelkästään Sonyllä. Ainut keino sitä lähteä murentamaan on yrityskaupat ja sillä pakottaa kaikki miettimään, onko yksinoikeuksissa järkeä. Mieluummin otan Microsoftin omistamaan Zenimaxin ja Activision-Blizzardin kuin Sonyn tai Tencentin tai EA:n.
Ainakin mitä olen Microsoftin pelinkehitystä seurannut on vielä yritetty tukea naisia, tasa-arvoa, mustia ja seksuaalivähemmistöjä. Mistä siis lähtee pohjaton viha Microsoftia kohtaan? Toki pr. jauhaa mitä jauhaa, ja kaikki voi olla pelkkää propagandaa. Mutta toistaiseksi en ole kuullut skandaaleista Microsoftilla. Samaa en voi sanoa Sonystä. Jälleen kerran kysyn, mistä lähtee ainainen syyttely Microsoftia kohtaan?
Itse en ainakaan huomannut kirjoituksessa mitään Microsoft-vihaa, vaan tämä mammuttimainen kauppa yhä enemmän avasi silmät mihin peliala ja PR ovat menossa, ja miten se vaikeuttaa journalistien työtä, sekä etäännyttää varsinaiset pelinkehittäjät heistä. Aivan samoja huolia kun Sony vetäisee seuraavan studion talliinsa, ja peliala jakautuu ja keskittyy yhä enemmän muutaman jätin syvyyksiin.
Koska Suomi on täynnä plaeikkarirunkkareita. Soniponit on tunnetusti konsoli "soturien" pohjasakkaa, he muunmussa rukoilivat Twitterissä USA:n presidenttiä estämään Activision-Blizzard kaupan. Ainoa positiivinen asia näissä evoluution hylkiöissä on nauraa heidän säälittävyydelleen.
Kilpailuviranomaisilla ei pitäisi olla kovinkaan paljon Mikkistä vastaan, tämän kaupan jälkeen he ovat silti kolmanneksi suurin yhtiö, eli siirtäkää huomionne kahteen edellä olevaan (kuten Embracer Group, heillä on paljon enemmän studioita ja IP:tä). Lisäksi, Acti-Bliz yritti myydä itseään muunmuassa Facebookille - jotka kieltäytyivät, eli miksi Mikkistä pitäisi rankaista siitä että sanoivat kyllä? Ja vielä yksi juttu, konsoli ja PC-pelit kalpenevat mobiilipelaamisen tuloihin, joten King on se suurin ongelma tässä kaupassa - mutta mobiilikentällä on myös Zynga, Ninatic ja Tencent, joten tämäkään tuskin upottaa kauppaa. Loppujen lopuksi, tämä kauppa tulee tapahtumaan.
Ja mitä tulee tuohon "think about the developers" ranttiin, Mikkis on alkanut siivoamaan yhtiötä jo ja Kotick on lähdössä, ei sillä väliä että hänen rikkaat taskunsa täyttyvät poistuessaan lisää, kunhan poistuu. Se rottanaama ei tule saamaan tyttöystävää jokatapauksessa ja kuolee incelinä, rahat päätyvät kiertoon hänen veljenpojalleen joka tuhlaa ne parissa kuukaudessa.
Pelaaja....lähes puolueeton media. Ei jää kyllä kenellekkään teidän asenteet epäselväksi kun casteissa kuuntelee Microsoftin ja sonyn yrityskauppoja. Ja mitä ihmeen suvakkien lämmintä itkua tämä työoloista vinkuminen on? No...päätoimittaja on vaihtunut eikä sen voinut olettaakkaan olla näkymättä. Vähintääkin erikoista tuoda viihdealan julkasuun näin paljon omaa poliittista kantaa. Joskaan siinä mitään ihan uutta ole että striimauspalvelut ja Hollywood on täytetty kaikenlaisella homotuksella ja transu sekoilulla.
En edes muista mistä asti olen pelaajaa tilannut mutta nyt sen aion lopettaa näistä syistä mitä mainitsin. Kaiken tietysti kruunasi vielä tämä horizon 2 arvostelu. Kaikki kyllä näkee että pisteet tulee siitä kun alusta on oikea eikä sonylla ole tullut aikoihin mitään pelattavaa.
Mietinnän paikka teillekkin kun casteissa jatkuvasti mainitaan että talous sakkaa pelimediassa mikä on tietysti harmi kun itsekkin 90 luvulta asti jotain pelimediaa tilannut. Kuinka tervettä on tuoda oma poliittista kantaa lehtien sivuille ja kuinka kannattavaa on kusta Xbox Pc pelaajien kintuille? Jos kerran tilaajien määrällä ei ole varaa lähteä leikkimään...toivottavasti tähän tulee muutosta.