Kiitos kaikille, jotka ovat seuranneet Idän lumo -blogia. Tämä kahden vuoden rajapyykki tuntuu sopivalta tilaisuudelta lopettaa blogin kirjoittaminen ja siirtyä muiden projektien pariin.

Jouluna 2017 julkaistussa aloituspostauksessa kirjoitin, että ajatus blogin perustamisen takana oli ”esitellä japanilaista kulttuuria sen popkulttuurin kautta ja auttaa vähentämään äimistelyn tarvetta”, koska ”ei japanilainen media ole mikään käsittämätön viidakko, jota ulkomaalainen ei vain voi ymmärtää”. Tällä viittasin siihen, että maailmassa on paljon japanilaisen popkulttuurin parissa kasvaneita kuluttajia, joille sen lainalaisuuksissa ja tavoissa tehdä asioita ei siksi ole mitään kummallista: ihmisiä, jotka ymmärtävät idän lumon.

Tällaisille kuluttajille länsimaisen median – niin pelimedian kuin yleismediankin – esittämä kuva Japanista voi tuntua pinnalliselta, vähättelevältä ja vieraalta. Eihän kukaan sellaisesta pidä, että itselle tärkeää asiaa ei käsitellä asiallisesti. Uskoisin, että olen blogin avulla saanut paikattua tätä puutetta varsin hyvin.

Twitter-profiiliin kirjoittamani tekstin mukaan Idän lumo on blogi ”Japanista, videopeleistä, mediasta ja kulttuurieroista.” Näistä kaikista on tosiaan tullut vuosien varrella kirjoitettua, joskus enemmän ja joskus vähemmän ajankohtaisiin aiheisiin liittyen: uskonnosta, hahmosuunnittelusta, sukupuolista, historiasta, erotiikasta, politiikasta, perinteistä, stereotyypeistä, kielestä, luontosuhteesta, genreistä, tropeista, alakulttuureista… Japanilainen kulttuuri, yhteiskunta ja maailmankuva heijastuvat japanilaisessa viihteessä monin tavoin, ja kaikki niissä liittyy lopulta kaikkeen muuhun.

Kaikkia lukijoita ei toki ole aina miellyttänyt se, että peliaiheista on poikettu joskus kauaskin. Mieleen ei kuitenkaan tule juuri muuta paikkaa kuin Pelaaja.fi, jossa olisin voinut kirjoittaa näin monipuolisista aiheista näin valtavirtaiselle yleisölle. Uskon, että olen blogin avulla pystynyt esittelemään sivuston lukijoille kokonaan uusia aiheita ja jakamaan yleissivistystä, vaikka yksittäiset aiheet eivät kaikkia olisikaan kiinnostaneet.

Henkilökohtaisesti minulle on ollut antoisaa päästä kirjoittamaan kokonaan uudenlaiselle yleisölle, ja projekti on ollut hauska ja hedelmällinen myös monilla muilla tavoilla. Kiitos kaikille lukijoille ja vakiokommentoijille – heillekin, jotka yleensä ovat olleet kanssani eri mieltä.

Muistoksi jälkipolville tässä on lista blogin kaikista 75 kirjoituksesta:

Petteri Uusitalo

Kirjoittaja pitää Mangakartta-podcastia ja on Anime-lehden entinen päätoimittaja. Häntä voi seurata Twitterissä.

Edellinen: Naisyleisön seksipeleistä

Lisää luettavaa