Gamergate se jatkaa porskuttamistaan. Viimeksi käsittelin aihetta syyskuun alussa, mutta viikkokausia jatkuva vääntö ei tunnu tulevan päätökseensä. Seurasin liikettä pitkään sosiaalisessa mediassa, aika ajoin edelleen vilkaisen menoa puolella silmällä. Myönnän suhtautuneeni ilmiöön ohimenevänä hetken hälynä, mutta nyt näen asian toisin. Gamergate jättää varmasti vaikutuksensa pelaajiksi itsensä mieltävien joukossa, tavalla tai toisella.
Kyseessä on tuhansiin solmuihin kiertynyt vyyhti, jota selvitellään lähinnä puolelta toiselle solvauksia viljellen. Kotimaassammekin on jo herätty tähän elinkaareltaan tarpeettoman suureksi paisuneeseen sekametelisoppaan, uutisoinnin keskittyessä lähinnä pelialan naisvaikuttajien saamaan vihamieliseen kohteluun. Oli Gamergate sitten puhdas vihakampanja tai pyrkimys vaikuttaa pelijournalismin läpinäkyvyyteen, ei motivaattorilla ole enää väliä. Ihmisiä, naisia ja miehiä loukataan ja uhkaillaan nimettömästi yhden rintaman takaa, ja sen on loputtava.
Me pelaajina ihmettelemme miten mediassa videopelit nähdään väkivaltaisena ja vihamielisenä ilmiönä. Moni ihmettelee miten jokainen naisia vastaan kohdistunut poikkipuolinen sana tulkitaan misogyniana, ja miten naurettavan pitkälle feminismi on tässä maailmassa mennyt. Ihmisiä uhkaillaan niin, että he joutuvat pakenemaan kodeistaan ja avoimia vihakampanjoita lojuu pitkin poikin internetin syövereitä. Ei tarvita kovinkaan kummoista yhteenlaskutaitoa jotta voidaan havaita pelaajiksi itsensä mieltävän ryhmän tuhoavan yhteisöä arvokkaan harrastuksensa ympäriltä.
Gamergate on herkullinen ilmiö, sillä kaikessa surullisuudessaan se tuntuu tarjoilevan jokaiselle jotakin samaistumisen kohdetta. Ahdistaako korruptio? Liity Gamergateen! Ottaako feministit aivoon? Liity, noh, tiedät kyllä mihin. Vai pidätkö kenties koko pelaajasakkia lapsellisina vätyksinä, jotka trollaavat nimimerkkiensä suojista? Liity vastarintaan. Tilanne on päässyt siihen pisteeseen, ettei voittajia ole. Keskusteluun osallistuminen johtaa suoraan häviäjien leiriin, kulkematta lähtöruudun kautta. Argumentointi kiertää kehää ja solvaukset vaihtavat välillä kohdetta, mutta tilanne pysyy samana. Mitään muutosta ei tapahdu.
Toistaiseksi koko skandaalin lopputulos on surullinen. Liuta alalla työskenteleviä naisia ovat raportoineet lukuisista tappo- ja raiskausuhkauksista. Osoitetietoja on jaeltu netissä eteenpäin ja osa on joutunut evakkoon omasta kodistaan, siitä, minkä lähtökohtaisesti tulisi olla turvasatamana jokaiselle ihmiselle. Monien työntekoa on häiritty, tuoreimpana esimerkkinä mediakriitikko Anita Sarkeesianin pitämättä jäänyt luento. Onko ihan okei ajaa omaa asiaansa uhkailemalla ihmisten, tässä tapauksessa useiden ihmisten henkeä murhilla ja kouluampumisilla? Oli Gamergate sitten puhdas vihakampanja tai pyrkimys vaikuttaa pelijournalismin läpinäkyvyyteen, puhuvat tulokset ainakin puolestaan.
Jenni Ahlapuro