Kirjoittaja on Pelaajalehti.comin rekisteröitynyt käyttäjä, eikä kuulu Pelaaja-lehden toimitukseen. Kirjoittajan mielipiteet tai näkemykset eivät edusta H-Town Oy:n tai Pelaajan virallista linjaa.
E3-messut ovat ohi ja asetelmat uudelle konsolisodalle on aseteltu. Kuukausia ennen kuin kukaan meistä on päässyt kokeilemaan, saatikka näkemään omin silmin yhtäkään peliä 66% konsolisodan osapuolista, ollaan jo täysin varmoja siitä, mikä konsoleista onkaan se paras ja mikä konsoleista tulee olemaan se seuraavan konsolisukupolven (5-8 vuotta) voittaja.
Katsellessani nettiasiantuntijoiden kommentteja aiheeseen liittyen, olen tukehtunut vuorotellen joko nauttimaani popcorn-kouralliseen tai sitten kommenttien ja "analyysien" täydelliseen perättömyyteen. Yksi asia on kuitenkin valitettavan paljon nostanut rumaa päätään pelaajien kommentoinnissa. Asiaa tarkemmin mietittyäni huomasin, että kyseinen ilmiö on viime aikoina levinnyt entistä laajemmalle. Kyllä, puhun nyt... grafiikkaprostituutiosta!
Grafiikka = pelin laatu
"Huono peli, sillä huhujen mukaan sen freimit tippuvat joissain kohdissa jopa 15/sekunti"...
"Kyseinen peli on täysin pelikelvoton sillä peli ei rullaa 60fps-ruudunpäivityksellä"...
"En voisi koskaan enää pelata pelin alkuperäistä versiota sillä tämä HD-päivitys tekee pelistä niin paljon paremman näköisen"...
Siinä muutamia klassisia virkkeitä viime kuukausien varrelta eri lähteistä poimittuna. Mikä ihme on meihin ihmisiin mennyt? Onko tosiaan videopelin äärimmäinen laadun tae nykyään vain ja ainoastaan se mitä silmä näkee ja nimenomaan kuinka kauniita asioita se näkee? Näin useamman konsolisukupolven nähneenä ja kokeneena on tietysti helppo vetää johonkin ne omat grafiikkapreferenssit sillä sitä on tottunut niin paljon vähempään.
Vertauskuvana voisi käyttää vaikka sitä kuinka helpottuneita vanhat ihmiset ovat nykyään sen jälkeen kun ovat kokeneet toisen maailmansodan kauhut mutta tässä tapauksessa, myös usea sotaveteraanikin on alkanut valittaa oloistaan ja siitä kuinka 30fps on pelikelvotonta kuraa verrattuna tuplasti nopeampaan.
Cave Story (julkaistu 2004). Täysin surkea peli koska näyttää aivan 8-bittiseltä peliltä. En koskisi tikullakaan.
Mikä sitten sai myös niin sanotut vanhemmat pelaajat itkemään ja vikisemään silmäkarkin perään aivan kuin se olisi videopelielämyksen ainoa merkittävä asia? Tekikö nykyisen (ja tulevan) konsolisukupolven grafiikkastandardit niin ison reiän näiden ihmisten aivoihin, että heidän mielipiteensä ja aatteensa muuttuivat yhtäkkiä samalle tasolle kuin keskimääräisen YouTube-kommentoijan (nykypäivän termi pilkkasanalle "idiootti").
Myönnetään, että itsekin voisin hieman huokaista jos joutuisin nykyisestä huipputason älypuhelimestani palaamaan takaisin vanhanaikaisiin, näppäimistöllä ja alle kahdentoista tuuman näytöillä varustettuihin kännyköihin, mutta jos puhelin olisi toimiva ja hyväksi todettu niin miksipä ei? Tämä on ideologia jota toivoisin myös useamman pelaajan suusta kuultavan mutta ei niin ei. Tärkeintä on se, kuinka yksityiskohtaisesti pelin päähahmon korvakäytävät on lähikuvissa animoitu.
Ei hyvä grafiikka = huono peli
Mitkä osa-alueet tekevät sitten videopelistä laadukkaan? Nämä asiat tietenkin vaihtelevat pelaajittain ja itse kuulun siihen koulukuntaan joka nostaa pelattavuuden, haasteen tai vaikkapa koukuttavuuden graafisten asioiden yläpuolelle. Peli voi näyttää NES-peliltä mutta jos sen kaikki muu sisältö on huippuluokkaa, on se totta helvetissä hyvä peli. Tämä on asia joka jostain syystä on kadonnut täysin pelaajien arvoasteikosta. Grafiikka on totta kai tärkeä ja oleellinen osa itse peliä mutta onko se tosiaan oleellinen, tai se oleellisin, osa itse pelikokemusta?
Ei todellakaan ole. Videopelit on kehitetty aikoinaan ajanvietteeksi joiden oleellisin osa on käden ja silmän yhteiskoordinaatioon perustuvien ärsykkeiden koetteleminen sekä viihtyisän ajanvietteen tarjoaminen. Tämän kaiken keskellä graafiset asiat ovat olleet vaan kermavaahtoa kakun päällä jonka puutteesta ei aikoinaan valitettu mutta niiden löytyessä kokonaisuudesta, niiden laadukkuus oli aina mainitsemisen arvoinen asia.
Fez (julkaistu 2012). Arvostettu peli mutta en ymmärrä miksi? Katsokaa nyt tuota palikkamaista grafiikkaa!? Yök!
Grafiikan nostaminen niinkin tärkeään asemaan mitä se nykypelaajien mielipiteiden ja möläytysten perusteella tuntuu olevan on lähes samaa kuin ostaisi auton vain sen ulkonäön perusteella. Kuvankaunis Ferrari joka kuitenkin käyttäytyy ajaessa kuin vanha Saab ja huippunopeuskin on vain 30km/h, ostaisitko tai kehtaisitko edes kehua kavereillesi ja ennen kaikkea, nostaisitko vuoden kovimmaksi autoksi edes kokeilematta?
My eyes! My eyes are burning!
Onneksi nykypäivänä on vielä kuitenkin olemassa edes viitteitä ihmisten hyvyydestä. Pienet julkaisjatahot eivät resurssien puutteista johtuen kykene luomaan fotorealistisia tai Pixar-animaatioon verrattavissa olevia maailmoja, jonka johdosta pelilliset innovaatiot ja muut asiat (kontrollit yms.) nousevat pääosaan. Paljon lokaa niskaansa (myös minulta) saava Minecraft on yksi viime vuosien isoimmista peli-ilmiöistä enkä ole koskaan kuullut pahemmin sitä pelaavien henkilöiden suusta valitusta pelihahmojen ja ympäristöjen palikkamaisuudesta.
Useat tämän blogin kuvista esiintyneet nimikkeet on rankattu viime vuosien parhaiden pelien joukkoon huolimatta niiden vanhanaikaisesta ulkoasusta. Annetaanko nämä anteeksi mediassa ja kuluttajien keskuudessa vain siksi koska ne ovat pienten ja indie-statuksella kulkevien tahojen tuotoksia vai miksi?
Myös niin sanottujen isojen pelitalojen tuotoksista löytyy tänä päivänäkin nimikkeitä, jotka eivät grafiikalla juhli mutta jotka ovat muutoin täyttä rautaa. David Cagen pre-Heavy Rain-peli Fahrenheit oli aikoinaan hämmentävä ja kiehtova tapaus. Mielenkiintoinen ja omaperäinen peli-idea kääntyi loppupeleissä hyväksi videopeliksi, eikä pelin ankean huono grafiikka ollut kuin pieni tahra pelin laadussa. Nykyään kun peliä näyttäisi videolta ah, niin hyväksyvälle ja avarakatseiselle pelikansalle, saisi se täyden lynkkaustuomion vain ja ainoastaan grafiikkansa vuoksi, ja jäisi myös kauppojen hyllyille pölyyntymään. Kukaan näistä pilkkahuutojen laulajista ei luonnollisesti olisi kyseistä peliä sekuntiakaan edes pelannut.
Ryse (ei vielä julkaistu). Paras peli ikinä koska kykenee näyttämään kymmeniä hahmoja ruudulla ilman että ruudunpäivitys tökkii.
Toivoin vakavissani että tämä uusi konsolisukupolvi olisi ottanut pääprioriteetikseen innovaatiot ja uudet ideat mutta näin viikko E3-messujen jälkeen käteen jäi paremmalla grafiikalla showboattaileminen ja tietenkin pelikonsolien multimediaistuminen (terkut äidinkielenopettajalle!).
Tämä tarkoittaa taas kuutta vuotta comparison-kuvista/videoista pikselien bongailua pelisivustoilla ja tietenkin pelaajien täysin käsittämättömiä kommentteja näiden puolustaessa naama punaisena sitä konsolia, jonka äiti sattui heille joululahjaksi ostamaan. Pc-pelaajat tietysti naureskelevat partoihinsa, mutta toisaalta en ole koskaan ymmärtänyt, että miten joku jaksaa panostaa tonnin tai kaksi parin vuoden sisään saadakseen pelin näyttämään paremmalta... puhumattakaan siitä, että saisi edes jonkun pelin toimimaan?
Milloin pelaajista tuli ainoastaan tuotteen ulkokuorta katsovia nirppanokkia? Onko tämä grafiikan perään huutelu vain keino piilottaa oma konsolifanipoikamaisuus? Vastausta menen etsimään pelisivustojen keskustelufoorumilta uuden popparikulhon kera.
- Norsukampa
Jos haluat saada oman tekstisi julkaistua Pelaajalehti.comin Blogit-osiossa, rekisteröidy sivustolle ja lue julkaisuohjeet täältä.
Kommentit
Mitä jos peli olisi kaikinpuolin paras ? Onko liikaa vaadittu ? Tämä nyt oli niin hölmö perus_suomalainen teksti " Ei tarvi parempaa kun paskaan on jo totuttu."
Julkaiseeko Pelaajalehti.com nykyään vanhoja bloggauksia? Aihe on ainakin vanha, joka ei tunnu koskaan "päättyvän". Ruudunpäivitys, resoluutio ja pikseleiden määrä ovat lukuja, joten tietysti niillä on mukava markkinoida. Samalla ne ovat tärkeitä myös monille pelaajille, aivan kuten tehokas moottori on teinille tärkeää autossa.
Jos bloggaus on tuore, niin se on auttamattomasti myöhässä. Indie-skene on voimistunut, myös monet suuret julkaisijat ottavat yhä enemmän riskejä pelikokeiluiden kanssa. Laadukkaita pelejä tulee ovista ja ikkunoista, eikä niiden laatu perustu pelkkään grafiikkaan. Me pelaajat elämme yltäkylläisyyden aikaa, josta emme ole aina saaneet nauttia. Kymmenen vuotta sitten tämä bloggaus olisi ollut paljon "hyödyllisempi" kuin nyt. Sinänsä se ei ole virheellinen vieläkään, edelleen on paljon pelaajia, joita kiinnostaa pelissä sen kehykset, eikä itse teos. Onneksi se ei (enää) tarkoita sitä, että joudun siitä kärsimään.
Pelaan todennäköisesti liian "hitaita" pelejä, koska en ymmärrä mitä eroa on pelattavuudessa sen suhteen, että pyöriikö peli 30fps vai 60fps. Nykimisen kyllä ymmärrän, eikä se ole mukavaa. Kumpikaan mainituista ei kuitenkaan tarkoita nykimistä. Sitä tapahtuu esimerkiksi silloin, jos pyöritän neljää EVE Online asiakasohjelmaa kerralla ja SimCityä. Ongelman ratkaisin karsimalla kaikki herkut pois EVE Onlinesta, joten pelaaminen jatkuu.
Grafiikka on monessa pelissä keinotekoinen illuusio, joka vain hidastaa itse pelaamista. Sillä huijataan pelaajaa näkemään jotain, mitä peli ei oikeasti ole. Esimerkiksi EVE Online voisi toimia pelkkien taulukoiden voimalla, avaruuslentely on pelkkää silmänlumetta. Turhaa painolastia, joka vaikeuttaa itse pelaamista.
Aaah, kuin paluu ala-asteen keskuteluihin joissa vastapuoli sanoo peliä huonoksi koska siinä on huonot graffat. Eikä edes verta lennä ympäriinsä. Hyvää tekstiä.
Harmi kuin en voi pojitella kun en maksa viikkorahaa sulle mutta sen verran voin sanoo että ostappa tonnin kone tai alle ni näät sen eron rassukka...Pitkässä parisuhteessakaan et huomaa kun vaimosi lihoo paitsi silloin kun se on jo hälyyttävää...
Kelpaako Citymarketin pelikone tai silent rigin TONNIN PELIKONE?! Vai olisiko parempi kutsua paikalle Kurri ja Seppälä, että saan ostettua tonnin koneen, jolla näkee eron.
Pelaan EVEä ISBoxerin avulla, jolla pystyy rajoittamaan ruudunpäivityksen. Avaruus ja taulukot toimivat ihan samalla tavalla, riippumatta siitä oliko ruksi 30fps vai 60fps. Ohjelma vielä hienosti näyttää nurkassa kaiken aikaa FPS:t, mutta ei eroa pelikokemuksessa. Apua!
Ehkä vika on kahdessa monitorissa, joita käytän. Ehkä 60fps jakautuu kahdeksi, eli yhdelle monitorille liikenee vain 30fps. Asia olisi helposti testattavissa, jos hankkisin kolmannen monitorin. Mutta pystyykö 20fps:lla enää edes pelaamaan?! Kunpa nyt soisivat edes hälytyskellot, niin tietäisi missä vika. Vaimossa, monitoreissa vai missä. Apua!
Väännetään rautalangasta. Nopeasta ruudunpäivityksestä ei ole läheskään kaikissa peleissä merkittävää hyötyä (jos yleensä minkäänlaista), ellei todella keskity kehyksiin sisällön kustannuksella. Erilaisia työkaluja on paljon, joilla voit asian itsellesi havainnollistaa. http://frames-per-second.appspot.com/
Säädä fps:t 30/60 ja säädä (pallojen) liikkeen nopeus verkkaiseksi. ERO ON MULLISTAVA JA GALAKSIT RÄJÄHTÄÄ, KUN TONNIN PELIKONE KIIHDYTTÄÄ KATSOJAN SFÄÄREIHIN?
T: rassukka
Melkeimpä mussukka mutta en tiedä millaiset killi silmät omistat jos et huomaa eroa, nauti vain 30fps 2 monitorilla tai 5:dellä itse pelasin metro last lightin yhdellä 120Hz 3D monitorilla ja oli aika nannaa
Sinäpä sen sanoit :)
P.s. Voit vaikka kuinka tunkea noita linkkejäs mutta kun katsoo pelaajien mielipiteitä foorumeilla ja koko internetti kansaa 80% HC pelaajista tottakai pelaa paremmalla FPS:ällä sehän olisi jo shokeeravaa jos ei huomaa eroa.
Ahaa. Ymmärsin asian väärin. Luulin, ettet halua katsoa vanhoja (mustavalko) elokuvia, mutta et siis halua katsoa värielokuvia mustavalkoisina. Sitten ymmärrän täysin.
Tämäpä on täysin totta.
Tahtoisin myös mainita että mikäli on vaihtoehtona "hienompi" versio pelistä, kuten vaikka Wind Waker HD, niin miksi pitäisi tyytyä siihen vanhaan? En ehkä itse menisi niin pitkälle että sanoisin että en enää koskaan pystyisi pelata alkuperäistä, mutta tulevan päivityksen jälkeen voin helposti sanoa että en halua pelata alkuperäistä jos niistä kahdesta pitää valita, ihan vaikka vain sen takia että on ruudulla enemmän kuvaa. Tekeekö tämäkin sitten ihmisestä grafiikkahuoran? Miten olisi mielummin "näyttävästä nauttiva".
Paska vertaus.