Lukijablogi: Grand Theft Auto Onlinen pauloissa

GTA Online, ihana Hitman -simulaattori vai pelkkää sekoilua? Demppa kertoo uusimmassa käyttäjäblogissa, miksi tykkää Grand Theft Auto V:n moninpelistä.

12.11.2013 10:19

Kirjoittaja on Pelaajalehti.comin rekisteröitynyt käyttäjä, eikä kuulu Pelaaja-lehden toimitukseen. Kirjoittajan mielipiteet tai näkemykset eivät edusta H-Town Oy:n tai Pelaajan virallista linjaa.

Olen autotallissani. Perinteiseen tapaan astun sisään minun Weeny Issiin, rämäinen polkupyörä jääköön odottamaan toista kertaa. Ajan ulos, ja miettimättä tarkemmin mitä tekisin lähden ajamaan satunnaisia teitä kunnes mieleeni välkähtää että olisipa mukava ajaa jollakin muskeliautolla. Hetken ajelun jälkeen vastaan tulee Declassen Vigero, ”Hei tuohan näyttää hyvältä”, ajattelen ja pysäytän oman pienen laatikon toisen auton eteen. Sanon ”Pahoittelut rouva, mutta tarvitsen tätä”, jonka jälkeen vedän naisen ulos autosta ja kaahaan pois paikalta.

Hetken virnuilen ja mietin että minkä väriseksi maalauttaisin auton ja vaihtaisinko kenties hienommat vanteet, mutta yhtäkkiä puhelimeeni tulee viesti että tuntematon henkilö on asettanut palkkion minun tappamisestani. Tämä on tapahtunut ennenkin ja manailen sitä että olisi pitänyt tappaa se nainen jolta auton varastin. No, ei auta kuin pysytellä kaukana muista ihmisistä ja toivoa ettei kukaan lähde perään.

Suunnittelen lähtöä kaupungista kohti korpimaita ja alan kuulla kaukaisuudessa helikopterin ääntä. Vilkaisu taivaalle ja huomaan että kopteri on tulossa minua kohti. Lähden äkkiä ajamaan ja koitan etsiä jotain paikkaa missä olisin piilossa ilmaiskuilta. Luotien osumat naksuvat autossa kun ajan sillan alle turvaan. Hyppään ulos autostani ja menen sillan tukipilarin taakse piiloon odottamaan helikopterissa olleiden seuraavaa siirtoa. Sydämeni hakkaa lähes ulos rinnastani kun mietin että selviänkö tästä tilanteesta.

Helikopteri laskeutuu ja sieltä tulee kaksi miestä aseet ojossa. Ammun heidät kummatkin kiikarikiväärillä ja lähden huristelemaan autolla karkuun, kohta he ovat uudestaan perässäni. Tällä kertaa menen talon taakse ja alan tähtäilemään valmiiksi taivaalle jos saisin heidät helikopterin kanssa alas, mutta toinen jahtaajista saapuukin paikalle autolla. Pienen tulitaistelun aikana toinen saapuu paikalle helikopterilla ja laskeutuu, mutta ennen kun hän pääsee auttamaan toveriaan saan hänet ammuttua. Sen jälkeen lyhyt juoksu suojaamattomalle helikopterille ja lentoon lähtö. Eräänlaisena ”Fuck you” -eleenä lennän kopterilla korkealle ja hyppään sieltä ulos. Kopteri tippuu lähelle jahtaajiani ja räjähtää, kun minä leijun laskuvarjolla mereen turvaan, ainakin hetkeksi. Näin alkoi yksi iltani GTA Onlinen parissa.

”GTA Online on hyvä ku siinä voi sekoilla”

Jos joku kysyy teiltä miksi pidätte (jos pidätte) GTA Onlinesta, älkää vastatko ”no ku siin voi sekoilla”. Koittakaa kertoa oikeita syitä, mahdollisesti niitä omia kokemuksiakin. Itse pidän kyseisestä moninpelistä sen takia koska hieno avoin maailma tuottaa paljon pieniä hauskoja spontaaneja tilanteita (onko tämä nyt sitä ”sekoilua” sitten vain eri tavalla kirjoitettuna?), sekä siksi koska kaikki pelimekaniikat ovat minusta hyviä, erityisesti ajaminen ja kisat.

Autoilla, pyörillä, lentokoneilla tai vaikka helikoptereilla kisaaminen on todella hauskaa. Ei pelkästään sen takia koska ajo- tai lentotuntuma on todella hyvä, mukavan arcademainen, mutta myös juuri maailman ja sen fysiikkojen takia. Jokainen kerta se naurattaa kun eräässä kisassa lähtöruudun jälkeen pitäisi nopeimmilla autoilla hidastaa ylämäkeen, mutta suurin osa paahtaa täysillä eteenpäin ja lentävät hirvittävässä romukasassa pusikkoon. Kun kukkulan toisella puolella tie kääntyykin oikealle. Samalla pääsee kärkeen ja kun koittaa pitää sitä omaa ensimmäistä sijoitusta niin taas saa nauttia adrenaliinista.

San Andreas tarjoaa myös monipuolisesti erilaisia ”ratoja” ajettavaksi, onhan maailma kuitenkin hemmetin iso! Tähän kun lisätään kohta pelaajille tuotavat omat työkalut erilaisten ratojen virittelyyn niin pelattavaa ainakin pitäisi riittää.

Survival -pelimuoto on välillä ihan jees, kun puolustetaan neljän hengen ryhmässä tietokoneohjattuja hahmoja vastaan, mutta se ei tarjoa mitään ihmeellistä. Deathmatchit eivät kiinnosta vaikka olisivat tiimipohjaisia, mutta se oli kerran kieltämättä hauskaa kun eräässä tehtävässä kolme kahden hengen ryhmää koitti saada yhtä autoa haltuun ja vietyä jonnekin, niin se kaaos ja jatkuva kuoleminen juuri kun pääsi pöllittävän auton rattiin ja metrin eteenpäin oli yllättävän hauskaa, joka sitten muuttui ärsyyntymiseksi kun hävinneet joukkueet eivät saaneet yhtään mitään.

Co-op tehtäviä on yleensä hauska tehdä, mutta nekin alkavat jo hieman toistaa itseään kun aina pitää ”mennä paikkaan x, tappaa viholliset, ottaa asia y, ja viedä se jonnekin”. Välillä se on vain ”mene sinne ja tapa tyyppejä”. Odotankin innolla sitä että pääsee pankkiryöstöjä tekemään kavereiden kanssa.

Suurimmat kiksit ovat tuoneet siis ajokisat asetetuilla radoilla ja se niin sanottu ”sekoilu” avoimessa maailmassa, toivottavasti saitte nyt jotain selkoa vain että mitä jotkut voi ehkä sillä sekoilulla tarkoittaa. Bounty hunterin leikkiminen on erittäinkin viihdyttävää, kuten myös heiltä karkuun juokseminen, enkä keksi mitään muuta peliä jossa voisi samaa harrastaa näin mielenkiintoisessa maailmassa.

Peli tyydyttää hyvin jopa sitä nälkää jossa tuorein Hitman -peli ei onnistunut, kohde on jossain täällä isossa maailmassa ja sinulla on lukemattomia eri tapoja miten voit tilanteen hoitaa. Ymmärrän kyllä että kaikki eivät saa sitä samanlaista jännitystä, ja vaikka voisinkin olla harmissani että kaikki eivät tykkää samoista asioista, niin onneksi jokaiselle meistä on omanlaisensa pelit joista tykkäämme.

Mistä te olette tai ette ole pelissä tykänneet? Muistakaahan toki myös että Pelaajaboardilaisten crew vastaanottaa hakemuksia.

– Demppa

Jos haluat saada oman tekstisi julkaistua Pelaajalehti.comin Blogit-osiossa, rekisteröidy sivustolle ja lue julkaisuohjeet täältä.

Lisää luettavaa