Olen sellainen ihminen, joka arvostaa laatua ennen määrää, eivätkä pelit ole poikkeus. Hyvin paljon tulee pelattua pelejä, jotka eivät kestä juuri kymmentä tuntia pidempää. Jotkut näistä peleistä ovat sellaisia, joita haluaa pelata uudestaan, mutta monet jäävät heti ensimmäisen läpäisykerran jälkeen hyllyyn pölyä keräämään. Useimmat näistä ovat vielä sellaisia, joihin tulee upotettua tavanomainen uuden pelin markettihinta, mutten silti tunne ettenkö olisi saanut rahalleni vastinetta. Monesti netissä ja ylipäätänsä peliarvosteluissa näkee kritiikkiä pelin lyhytkestoisuutta kohtaan, ja siinä missä ymmärrän tämän kritiikin syyn, haluaisin silti kertoa miksi oikeastaan lyhytkestoinen peli voi olla parempi kuin pitkäkestoinen. Puhun nyt tavanomaisista konsolipeleistä.
Kiireinen elämä
Jotkut meistä ovat siinä pelaajalle ihanteellisessa tilanteessa, että koulun/töiden jälkeen pääsee heti ottamaan peliohjaimen käteen. Jotkut ovat ehkä työttömiä. Vapaa-aikaa on riittämiin ja sosiaalisen piirin tarpeet eivät rajoita pelaamista. Tässä tilanteessa lähinnä toivoo, että pelillä olisi edes uudelleenpeluuarvoa tai moninpelielementti, jos pituutta pelillä itsellään ei ole. Jotkut ovat kuitenkin kiireisempiä: työ, jopa opiskelu, voivat olla niin aikaa vieviä asioita. Joillakin työ ja opiskelu eivät välttämättä ole esteenä, mutta sen sijaan ihmiset sen ulkopuolella voivat olla. Perhe mihin olet syntynyt tai se jonka olet vaimon/aviomiehen kanssa perustanut, sillä on tarpeensa, rutiininsa ja prioriteettinsa. Jos mitään niin peliharrastus saa vähintään hidasteita.
Joten miksi käydä ainakaan perhettä perustamaan? Sitä ei tässä nyt käydä selvittämään, mutta jotkut meistä kuitenkin ovat jo päätyneet onnellisesti perustamaan perheen ja joillakin se voi olla suunnitelmissa. Pelaaminen on enemmän tai vähemmän jäänyt (tai tulee jäämään) vähemmälle, mitä mahdollisesti aiemmin. Pitkät pelit eivät todellakaan ole se paras ratkaisu tällaisessa elämäntilanteessa, sillä pelkästään pelin läpäisyyn voi mennä kuukausia. Joillekkin tämä voi olla ihan ok, mutta näille ihmisille tuskin on sitten tärkeää pysyä ajan tasalla pelimaailman tapahtumista muutenkaan. Joillekkin, kuten itselleni, se kuitenkin on. Jotkut taas voivat jättää pitkän pelin jossain välissä jo sikseen kun uusi peli ilmestyy, mutta tässä tilanteessa vain pohtii kannattiko sitä yhtä peliä sitten ostaa kun sitä ei saanut edes läpi? Itseäni se ei välttämättä vaivaisi, mutta joillakin rahatilanne ei ole välttämättä yhtä anteeksiantavainen. Monet haluavat rahallensa vastinetta.
Lyhyt peli on tietenkin pelattu nopeasti läpi. Vaikeustason jos pistää vielä alas niin pelin läpäisy ei kestä kuukausia, eikä tarvitse huolehtia että jäisi jälkeen pelimaailmassa, tai että peli jäisi kesken.
Enemmän kokemuksia
Sanomattakin selvää, että jos ei pelaa montaa kuukautta samaa peliä, kokemusten kirjo laajentuu. Vai miten on, kuulostaako saman pelin pelaaminen parin kuukauden ajan hyvältä? Ei minusta ainakaan, enkä käsitäkkään miten jollain voi kestää mielenkiinto pelata jotain peliä jopa satoja tunteja.
Ajatelkaa myös asiaa näin: jos satuttekin pelaamaan huonoa peliä, lyhyt kestohan on vain hyvä asia! Toki normaalisti huonon pelin kohdatessaan pelaaja jättää pelin jo kättelyssä sikseen, mutta jotkut voivat olla niin sitkeitä että haluavat pelin peitota sen huonoudesta huolimatta esimerkiksi arvostelua varten. Ja onhan se niinkin ettei peliä periaatteessa voi tuomita kunnes sen on läpikotaisin nähnyt.
Teollisuuden kannalta hyvä
Pelien teko maksaa. Mitä pidempi projekti, sitä enemmän rahaa menee. Mitä enemmän tuotantokuluja, sitä enemmän tekijät haluavat toteuttaa lisätienestejä pelin oheella, esimerkiksi lisäsisällön avulla. Lyhyen pelin tekeminen auttaisi leikkaamaan tuotantokuluja, ainakin teoriassa, sillä ei niitä lyhyitäkään pelejä näe kauppojen hyllyillä yhtään halvempina (paitsi digitaalisena ja tällöinkin vain Steamissa). Tästä voi päätellä, että pelien teko on kaikesta huolimatta toivottoman kallista.
Pelien ollessa kuluttajien silmissä kalliita, kaikki harkitsevat tarkkaan minkä pelin sitä ostaisi. Kaikki mikä antaa vaan rahalle vastinetta lisää ostohalua, pelin pitkäkestoisuuden ollen yksi näistä. Se ei kuitenkaan ole niin hyvä asia kun luulee. Kun peli kestää pelaajalla pitkään, tämä ei välttämättä näe tarvetta ostaa uutta peliä kunnes tämä yksi on koluttu läpikotaisin. Pelaajan kannalta tämä ei ole ongelma, vaan entäs tekijät? Kun pelaajat painivat pitkään yhden pelin kanssa, muiden pelien myynnit kärsivät. Tästä päästään sitten rahallisiin ongelmiin kun kuitenkin ne tuotantokulut on saatava jotenkin kompensoitua. Pienet ja kokeilunhaluiset pelit eivät kannata vaan on aina turvauduttava varmaan nimikkeeseen, tai sitten rahaa on hankittava jostain muualta (lisäsisältö, käytettyjen pelien myynnin/piratismin ehkäisy). Tästä seuraa taas vähitellen kasvava innovaatiokato, mutta ei siitä sen enempää. Pointti on kuitenkin että tämä kierre ei mitään hyvää lupaa pidemmällä tähtäimellä.
Siinä missä lyhytkestoiset pelit lisäisivät pelaajan halua ostaa uusia pelejä useammin, on kuitenkin ymmärrettävää ettei näillä hinnoilla kaikki pystyisi moiseen suoritukseen. Loppujen lopuksi pelaaminen ei ole muuta kuin viihdettä joten ei kukaan halua asiaan vannoutuakkaan. Aktiivisemmatkin pelaajat voivat joutua turvautumaan käytettyjen pelien markkinoihin tai jopa piratismiin, ja kaikki varmaan tietävät miten peliyhtiöt näistä kahdesta tykkäävät.
Ei paras, muttei huonokaan
Kaikenkaikkiaan kaikki riippuu ihan omasta tilanteesta. Joillakin voi olla niinkin hyvin järjestetty asiat, että pitkät pelit menevät sujuvasti arkihommien keskellä. Joillekkin lyhyet pelit voivat olla edellytys että pelaamaan edes pystyy kunnolla. Kaikella tällä en toki tarkoita että pitäisi pitkät pelit lopettaa, tämän kirjoitukseni pointti on vain kertoa että pelin lyhytkestoisuus ei välttämättä ole huono asia. Se ei ole missään tapauksessa miinus, eikä peliä pitäisi jättää sen perusteella ostamatta. Kuten alussa sanoin, laatu ennen määrää.
Lopuksi haluan vielä jättää pari kysymystä lukijalle. Mikä sinusta on sopiva pelin kesto? Oletko itse elämäntilanteessa, jossa joudut rajoittamaan pelaamista? Tunnetko piston sydämessäsi maksaessasi korkeaa hintaa uudesta, mutta lyhyestä pelistä?
- erakko
Kirjoittaja on Pelaajalehti.comin rekisteröitynyt käyttäjä, eikä kuulu Pelaaja-lehden toimitukseen. Kirjoittajan mielipiteet tai näkemykset eivät edusta H-Town Oy:n tai Pelaajan virallista linjaa.
Jos haluat saada tekstisi julkaistua Pelaajalehti.comin Blogit-osiossa, rekisteröidy sivustolle ja lue julkaisuohjeet täältä.
Kommentit
Kun jostain pelistä kritisoidaan sen lyhyttä kestoa, itselleni se on heti plussaa, josta syystä kiinnostun pelistä entistä enemmän. Nykyisin en pelaa päivittäin tai edes joka viikko, joten 10 tunnin kestoisen pelin läpäiseminen kestää usein kuukausia.
En osaa innostua Assassin Creedin tai GTA:n kaltaisista peleistä niiden laajuutensa vuoksi. Kiinnostun peleistä vain, jos ne ovat todella outoja ja venyttävät genren rajoja uusiin mittasuhteisiin. Monien vihaama Deadly Premonition on minusta yksi kaikkien aikojen parhaimmista pelikokemuksista erilaisuutensa vuoksi, josta syystä 20 tunnin kesto ei tuntunut missään, ja peli tuli aloitettua nopeasti uudelleen. GTA 4 oli hyvä peli, mutta en usko koskaan eläissäni aloittavani sitä uudelleen alusta. Platinumin Vanquish ja uusi MGS houkuttavat lyhyen kestonsa vuoksi, vaikken edes ole lajityypin suuri ystävä.
Minulla ei ole perhettä tai valtavaa kiirettä opiskeluiden suhteen, mutta jossakin vaiheessa innostus väsähti pelata samanlaisia pelejä ja ainaisia jatko-osia. Ainoastaan ne muutamat rohkeasti uusia uria kyntävät kokemukset saavat minut liimautumaan edelleen television ääreen ilman, että odotan lopputekstien pyörimistä ruudulla.
Aikaa pelata löytyy nykyisellään kohtuu hyvin, yleensä tunnin pari kerkiää pelaamaan useamman kerran viikossa ja silloin tällöin pitemmänkin rupeaman viikonloppuisin. Tästä huolimatta koen kärsiväni kroonisesta aikapulasta sillä olen näin aikuisiällä hieman varakkaampana innostunut metsästämään etenkin Gogista nuoruusvuosien pelejä joista kuulin paljon ja jotka kiinnostivat mutta jäivät rahapulan takia näkemättä. Siinä käy juuri niin kuin voisi kuvitella kun yrittää pakata yli kymmenen vuoden ajalta pelijulkaisuja tilaan "pelaa mahdollisimman pian".
Nykyään toivonkin monesti hieman lyhyempiä pelikokemuksia, vaikka mielenkiintoa riittää vielä +40h megaeepoksillekkin kunhan se on oikeasti kiinnostavaa pelattavaa eikä pelkkää täytteeksi heitettyä grindausta.
E: Niin ja hyvä blogikirjoitus. Hyvä nähdä että lyhyillekkin pelikokemuksille löytyy kannattajia.
Erittäin hyvin kirjoitettu / rakennettu bloggaus. Oma elämäntilanteeni on muuttunut kun esikoisemme syntyi 5kk sitten ja se on rajoittanut pelaamista (ymmärrettävästi.) joten en mielellään enää MMO pelejä pelaa, siinä kun tunteja pitäisi kuluttaa paljon että pysyisin pelin rytmissä itseäni tyydyttävällä linjalla. Toiset pelit ovat MOBA:t, (Dota2 & LoL). pitää tarkkaan harkita voiko pelin aloittaa kun niistä kun ei ole soveliasta lähteä keskenkaiken pois, puhumattakaan pelibanneista jotka saa tarpeeksi törppöiltyään.
Kuuluin aikasemmin porukkaan joka kirosi _aina_ pelinkestoa. Viimeisin vuosien aikana olen kuitenkin toivonut aina moninpeli ja / tai Co-op elementtiä. Pelaan yksinpelejä mutta tuntuu että vastine ei ole yhtä kova kuin hyvän ystävän / tiimin kanssa pelaaminen yhdessä.
Esimerkkinä uusin Bioshock, hyvä peli mutta mielestäni olisi mukava tätäkin pelata mitättömän sidekickin kanssa joka ei muuta tarinallisesti meininkiä mutta halutessaan kaveri pääsee räimeeseen mukaan nostetulla vaikeustasolla ja elämäpiste määrällä. Kaikille tämä ei tietenkään kelpaa mutta itse ottaisin yksinkertaisemmankin co-opin peliin kuin peliin.
Pituus on tärkein myös peleissä. Se on naurettava syy puolustella lyhyempiä pelejä, kun ei mukamas ole aikaa tarpeeksi pelata pidempiä pelejä, kyllä se pitkäkin peli jaksaa odotella että löytää aikaa sen läpäisyyn.
Asia erikseen on pelit joissa moninpeli on se pääjuttu, kuten vaikka battlefield jonka yksinpeliä ei ole tullut edes pahemmin kokeiltua, mutta jos pääpaino on yksinpelissä niin kyllä siitä vähintään se +15 tunnin laatuaika pitää irrota.
Ei se pelin pituus tee pelistä automaattisesti parempaa, mitäs jos peli tuntuu aivan typerän venytetyltä tarinallisesti tai se pistää sinut juoksemaan paikasta toiseen ihan turhaan jotta saadaan kelloon lisää aikaa? Onko sitten niillä joilla ei oikeasti ole aikaa väärin nauttia näistä lyhyemmistä peleistä? Jos peli on heidän mielestään oikeasti hyvä kestostaan huolimatta niin mitä se on sinulta pois?
Kaverini ei koskaan koskisi 25-100h peleihin, koska hänellä ei vain ole aikaa sellaiseen. Nytkin hänellä on ollut minun Dead Space 1 lainassa jo 4-6kk ja hän on aivan viimeisessä bossissa. Sanoi että vaikka tuo ei niin pitkä ole niin hyvä ettei sen pitempi ole kun hän varmasti jaksaisi kokonaista vuotta vetää samaa peliä aina kun aikaa vähänkin riittänee. Myöskin jokaisten pitkien taukojen jälkeen hänestä tuntuu että pitää opetella monet jutut uudestaan kun ovat päässeet unohtumaan.
kaksi vuotta sitten pelasin helposti 10 tunnin yhtäjaksoisia putkia ja jopa pidempiä nykyään kahden lapsen isänä pelaamiselle jää illalla aikaa muutama tunti omasta energia määrästä riippuen mutta silti pakko myöntää että kyllä pelillä kestoa saa ja pitää olla ainakin se 10+h vaikkakin jos peli on vähän lyhyempi ja tuntuu saavuttaneensa jotain kun peli on läpi pelattu nii hyvä vaikkakin harvinaista tämä tilanne on. tähän loppuun on pakko kyllä myöntää että joskus viikonloppuisin tulee oltua ilman yöunia jos uusi peli on tullut hankittua tässä odotellessa että jälkikasvu kasvaa että pääsee opettamaan pelien ihmeellistä maailmaa.
Kaikilla on aikaa pelata pitkiä pelejä, ellei ole kuoleman sairas. Jos kiinnostus lopahtaa liian pitkien pelitaukojen takia niin se johtuu ihan omasta pääkopasta, eikä ajan loppumisesta. Kun puhutaan ajan puutteesta kyse on aina valinnoista mihin aikasi käytät. Kenelläkään ei voi olla niin täyteen buukattua elämää, ettei muka halutessaan löydä aikaa haluamilleen asioille.
Ei itellänikään ole "aikaa" pelata kuin joka toinen viikko töiden takia, mutten silti halua pelejäni lyhyempänä. Itelläni ei ole mitään ongelmaa monen kuukauden tauoltakaan palata johonkin keskeneräiseen peliin.
Pelien lyhyys on niiltä pois jotka tykkäävät pidemmistä peleistä ja pidemmät pelit ei ole keltään mitään pois. Olisi hauska kerrankin kuulla oikea (teko)syy miksei jollain ole aikaa pelata jotain peliä loppuun asti. Onhan se aika idioottimaista sanoa ettei ole aikaa pelata jotain peliä loppuun ja sitten kumminkin aloittaa pelaamansa pelin jälkeen jonkun toisen pelin. Miksei voi vain lykätä sen uudemman pelin peluuta sen verran että "ehtii" sen vanhan pelaamaan loppuun?
Pysykööt asiat sellaisina kuin ne on. :)
Kaikilla on omat prioriteetit, ei ole mikään ihme että yleensä esim. muu sosiaalinen elämä, työ ja perhe menevät pelaamisen edelle. Tällöin aikaa ei vain ole vaikka välillä pelata haluaisikin. Monesti myös pelaajan toimittajat puhuvat siitä että töiden ja perheasioiden takia ei vain ole ollut aikaa pelata peliä x ja he ovat jatkaneet jonkun toisen pelin parissa, heilläkin on varmasti jäänyt joitain pelejä kokonaan rästiin.
Entä niiltä jotka tykkäävät lyhemmistä peleistä? En tarkoita että kaikkien pelien pitäisi olla lyhyitä, on vain hyvä että on pitkiä sekä lyhyitä pelejä. Onhan tuo Black ops 2 kamppanja hieman lyhyt 6h, mutta jos se olisi samalla tarina kohtauksilla tehty 13h mätke niin tekeekö se siitä automaattisesti paremman? Voisin sanoa että se taitaisi jopa minulla jäädä kesken ja minulla harvoin jää mikään aloittamani peli kesken. Tietenki se voisi olla silloin hyvä jos kokemus pysyy tuoreena ja tarina pysyy mielenkiintoisena, mutta on epärealistista odottaa että kaikki pelin ominaisuudet pysyvät yhtä hyvällä tasolla jos vain pitkitetään peliä entisestään.
Crysis 3 myös saman pituinen peli mutta se tuntui sellaiselta cryengine showcase kamalta, nätti mutta eipä oikein mitään muuta. Hunter tyylinen meininki oli ihan mukavaa mutta lopussa mentiin semmoisen mätkeeseen mitä näkee jokaikisessä räiskinnässä, eikä sp arvoa korota yhtään surkeat hahmot ja tunnoton ääninäyttely. Bioshock Infiniten 13h olivat puhdasta iloa sillä sen juoni, hahmot ja muuttuva pelimekaniikka pitivät sen kokemuksen raikkaana. Pidetään ne pitkät pelit pitkinä ja lyhyet lyhyinä.
Voihan sosiaalista elämää, työtä ja perhettäkin laiminlöydä siinä missä pelaamistakin. Ehkei se pelaaminen ole niille sitten niin tärkeää kuin muut menot. Mullekkin pelaaminen on vain ajantappoa enkä sitä aseta kaiken yläpuolelle, mutta jos asettaisin niin löytäisin sille varmasti enemmän aikaa laiminlyömällä muita menojani(nyttenkin olisi aikaa pelata jos haluaisin, tänne kirjoittelun sijasta).
Pitkä peli ja pitkäveteinen peli ovat kaksi eri asiaa, jos peli on hyvä ja pitkä niin en näe miksei olisi aikaa pelata sitä loppuun asti. Jos peli taas on pitkäveteinen ja pitkä niin ymmärrän miksei ole "aikaa"(KIINNOSTUSTA) pelata sitä loppuun asti vaan toivoisi sen olevan lyhyempi. Jos lyhyt 6h peli onnistuisi pysymään hyvänä tuplaten sen keston niin en ymmärrä ketä se haittaisi.