Ennen kuin alatte lukemaan, pyydän että katsoisitte pelihyllyynne. Siis sinne missä säilytätte pelejänne. Lyön pääni pantiksi että suurimmalla osalla meistä sitä paikkaa hallitsee K-18- ja K-16-leimat. Tästä päästään aiheeseeni: onko viaton pelaaminen kuollut? Tarkoitan viattomalla pelaamisella, että pelataan pelejä jossa oma pelihahmo ei tapa tai silvo ketään niin että veri lentäisi. En laske Ratchet & Clank -tyyppisiä pelejä tappamispeleiksi, sillä niissä ei niinkään verta tai suolenpätkiä näy.
Verellä mässäily ja tappaminen ovat nykyaikana yksi yleisimmistä asioista mediassa ja viihteessä. Veri on se mikä myy, kuuluu eräs sanonta. Pelaamisessahan tämä tarkoittaa että väkivalta myy. Mutta tuhlataanko sitten enää 3-12 -vuotiaiden peleihin enää niin paljoa aikaa, kuin silloin ennen vanhaan? Ennen vanhalla tarkoitan Nintendon ja Segan kulta-aikoja, jolloin asiat olivat toisin päin.
Näiden pelifirmojen tasohyppelyihin ja seikkailupeleihin, siis melkein kaikkeen niiden tuotannosta, kulutettiin silloin aikaa ja paljon. Sitten pelattiin hiukan vähemmän Duke Nukemia, Doomia ja näitä sen ajan "aikuisten" pelejä, jos vanhemmat sallivat.
En mene vannomaan, ihan hyvinhän joku on voinut tuhlata enemmän aikaa noihin jälkimmäisiin peleihin, mutta uskoisin että suurin osa meistä pelasi juuri Mario- ja Sonic-pelejä tuona aikakautena. Tietysti siihen vaikutti se, ettei silloin ollut kovinkaan monia verellä mässäileviä pelejä.
Sitten koitti aika jolloin kaksi ensimmäistä PlayStationia ja Xbox saapuivat. Ne alkoivat muuttaa pelimaailmaa nykysuuntaan. Näille konsoleille julkaistiin hiukan raavaampia pelejä, kuten GTA:t ja Halot. Monilla, jotka olivat tuohon aikaan 7-13-vuotiaita, on varmasti muistoja joko San Andreaksessa seikkailemisesta tai kavereiden kanssa lipunryöstöstä Blood Gulchissa. Silti, vielä silloinkin oli paljon alle 16-vuotiaiden pelejä, joista suurin osa oli todella viihdyttäviä.
Mutta nykyaikana, kun nuo pienet taaperot ovat kasvaneet jo aikuisiksi, kovin moni ei hanki enää näitä alle 16-leimalla olevia pelejä. Tietysti monet vielä rakastavat Marioita tai World of Warcraftia, mutta poikkeus vahvistaa säännön. Kun aikuisena ollaan jo totuttu vähän rankempaan aineistoon televisiossa ja elokuvissa, niin miksi sellaista ei myös pelattaisi?
Ja kyllä, suurin osa näistä K-18 leimoilla varustetuista peleistä on erittäin viihdyttäviä. Skyrimin maailma itsessään on jo hyvin hieno, ja pari matsia missä tahansa räiskintäpelissä on mukava stressinlievitystapa. Onhan alle 16-vuotiaiden pelejäkin, jotka ovat erittäin viihdyttäviä - Skyward Sword ja Phoenix Wright.
Mutta. Kuinka moni meistä pelaa näitä "pienempien" pelejä monta tuntia joka päivä? Tietysti tätä tuntuu vaikeuttavan uudelleenpelattavuus, joka on yleensä hyvin vähäinen.
Nyt ne jotka huutavat siellä ruutujen takana että "nuoriso pelaa!", niin miettikääpä uudestaan. Miettikää, että mitä pelejä te pelasitte silloin 7-14 vuoden ikäisenä? Omalta osaltani sanon että kyllä sieltä näitä raaempiakin pelejä nousee esiin. Miettikää sitten nykynuoria. Vanhemmat hankkivat jo kahdeksanvuotiaille näitä K-18 AAA-nimikkeitä. Te jotka olette pelanneet kilpailullisia räiskintäpelejä taatusti tiedätte mistä minä puhun.
Nykyaikana nämä nuoret pelaavat enemmän näitä K-18- ja K-16-leimoilla varustettuja pelejä, kuin monet aikuiset, koska heillä on aikaa, eikä heidän tarvitse huolehtia paljosta. Mitäpä jos kävisit kysymässä joltain tällaiselta nuorelta kuinka hyvä peli Mario on? Mitä luulet saavasi vastaukseksi?
Tai jos kysyt että mikä on paras peli, niin vastauksena tulee yleensä joko Call of Duty tai Battlefield. Sitten jos joku menee sanomaan jostain "pienempien" pelistä jotain sellaista että se on hyvä, hänet yleensä nauretaan pystyyn. Poikkeuksia toki on, mutta hälyttävästi yhä vähemmän ja vähemmän joka vuosi.
Kerron nyt hiukan omia kokemuksiani. Koska minä en saanut pelata "aikuisten" pelejä ennen 13-ikävuoden täyttymistä, niin pelivalikoimani oli siihen aikaan hyvin Nintendo-painotteista. Mario, Zelda ja Pokémon ovat hyvin lähellä sydäntäni. Aina ja ikuisesti. Mutta koska minulla oli kavereita, jotka sitten pelasivat Codeja ja Haloja, niin tietysti tuli näitäkin pelejä pelattua. Halo on jäänyt hyvänä muistona mieleen.
Seiskaluokalle päästyäni kuulin joka päivä "Mää sain eilen Nuken!" ja "Eilen meni tosi hyvin Bäfässä, meikä ampu ainakin 30 tyyppiä!" Kun taas kerroin heille: "Pokémon on tosi hyvä peli," niin sain naurut ja haukut päälleni. Kuulemma Pokémon on pikkulasten peli ja aivan liian helppo, ja että minä en ole mies jollen pelaa Codia. Edes kovasta grindaamisesta ja E.V:stä kertominen auttanut yhtään mitään. Onneksi minulla ystäviä jotka rakastavat LittleBigPlanetia ja Pokémonia ja heidän kanssahan on eniten tullut aikaa vietettyä.
Tässä on mielipiteeni siitä, kuinka vähän nykyään viatonta pelaamista tavataan. Vastaan samalla otsikossa esittämääni kysymykseen: En usko että viaton pelaaminen on kuollut, ainakaan vielä. Uskon ja toivon, että jokaisella teistä on oma mielipide tähän asiaan ja kunnioitan sitä. Mutta kysymykseen, tuleeko viaton pelaaminen kuolemaan, en tiedä vastausta.
Se on samanlainen kysymys kuin "tulevatko konsolit kuolemaan" tai "tulevatko AAA-pelit kuolemaan." Kysymyksiä joihin ei kukaan voi vastata täysin varmasti. Tulevaisuudessa, noin kahdenkymmenen vuoden päästä, uskon että peleistä tullaan ottamaan ikärajat kokonaan pois, tai sitten tulee vain muutama ikäraja joita käytetään ihan vain sen takia, että tiettyä peliä ei myydä ilman vanhempia.
- Cerker
Kirjoittaja on Pelaajalehti.comin rekisteröitynyt käyttäjä, eikä kuulu Pelaaja-lehden toimitukseen. Kirjoittajan mielipiteet tai näkemykset eivät edusta H-Town Oy:n tai Pelaajan virallista linjaa.
Jos haluat saada tekstisi julkaistua Pelaajalehti.comin Blogit-osiossa, rekisteröidy sivustolle ja lue julkaisuohjeet täältä.
Kommentit
Ohoh... En uskonut ihan tällaista vastaanottoa, mutta kiitos kovasti kaikille! Jopa sinulle PCforlife, kun kerroit minulle mielipiteesi.
Juuri näinhän se on. Ei itselläkään tule pelattua näitä lapssuuden huippupelien uusimpia osia koska ne ovat yksinkertaisesti surkeita. Vanhat Crashit, oi niitä aikoja. Mutta nykyaikana ne ovat täyttä kuraa, ei siitä yli millään pääse.
n. 15% omistamistani peleistä on K16/K18 pelejä, loput välillä K3-12. Itselleni vaan ei iske räiskintäpelit, jotka vievät nykyänä 80% tuosta "aikuisten peleistä"
Tämä.
Olipas todella hyvä blogi ja aihekkin oli ajankohtainen!
Omassa nuoruudessani, kun en itsekkään saanut pelata kaikkia K-16/K-18 pelejä, kaverini olivat hyvin innoissaan GTA:sta. Itselläni siinä ei mikään muu viehättänyt kuin riehuminen, johon kuitenkin kyllästyin nopeaa. Vielä 90-luvulla viattomat pelit olivat kuitenkin enemmän sitä kovaa kamaa, mistä oltiin innoissaan, kuten Nintendon Mario-pelit (Kart, SSB, Party) ja PS:n Crash, Spyro ja Lego-pelit. Ei minun kaveripiireissä niin hirveästi raaoista materiaaleista vaan pidetty.
Kuitenkin vuosituhannen vaihtuessa, kun itsekkin kasvoi isommaksi pojaksi, tuli nämä aikuismaisemmat pelit näköpiiriin. Tulihan niitä roimasti enemmän ja kehittäjätkin viitsivät kokeilla uusia asioita uuden raudan myötä. Mutta ei se silti vieläkään sivuuttanut viattomia, lapsekkaita pelejä. Olisin miellummin tarttunut puikkoihin SSBM:ää, Wormsseja taikka Hogs of Waria pelaamaan, tosin kuin ystäväni, jotka olivat jo CoDien ja niiden parempien Medal of Honorien kimpussa.
Nyt kuitenkin nykypäivänä, kun lapset/nuoret elävät maailmassa, jossa pelaaminen ja internet ovat nykypäivän arkea, he saavat tietää erilaisista medioista asioista. Ja tietenkin heillä kiinnostavat uudet ja rajummat asiat, koska ne ovat isoille pojille/tytöille tarkoitettuja. "Olen minäkin tarpeeksi iso katsomaan tuota elokuvaa/pelaamaan peliä!"
Olen kuitenkin huomannut, että nuorison keskuudessa väkivaltaisimmat pelit, joista on kova menekki, ovat joko hiekkalaatikko-tai PvP-pelejä. CoDit ja BF:t ovat tarkoitettu PvP-peleiksi, joihin nuoriso on koukussa. Se (PvP-pelaaminen) on hauskaa, jännittävää ja koukuttavaa puuhaa, jonka parissa viettää mieluusti aikaa. Ei sen kuitenkaan tarvitsisi olla visuaalisesti niin väkivaltaista, no sir. Jos esim. LoL (yksi suurimmista ja pelatuimmista peleistä tällä hetkellä PC-rintamalla) konsoleilla, lapset ja nuoret pelaisivat sitä ehkä jopä enemmän kuin CoDia.
Vaikka tuntuisikin siltä, että monet nuoret uivat väkivaltaisten pelien meressä, hyppelehtivät he myös viattomien pelien niityillä. LBP, Mariot, Legot, WoW, GW2, LoL ja monet indiepelit, jotka voidaan luokitella Cerkerin viattomien pelien joukkoon, ovat kovassa huudossa jopa nuorien keskuudessa. Varsinkin Minecraft.
Jos asiaa miettii syvemmälle, nämä viattomatkaan pelit eivät ole viattomia, kerta niissä tapellaan ja tapetaan olioita. Mariokin talloo Goombia "kuoliaaksi", Pokemonit ruoskivat ja sekoittavat toistena mielet henkihieveriin asti ja RPG hahmot surmaavat herttaisia crittejä, härre gud! Sen sijaan, että verta lentäisi, tilalla on esim. Mariossa savupölähdys. Olisikin jännää nähdä CoDissa pään katoavan savuna ilmaan headshotissa.
Cerker, blogisi oli nautittavaa luettavaa ja pointtisi oli hyvä.
Toivoisin, että tulevaisuudessa viattomat pelit eivät katoaisi koskaan ja K-16/K-18 pelejä tulisi ilman sitä väkivaltaa. Saa sen leiman niihin ilman verta ja suolenpätkiä, kuten Catherine osoitti meille. Hihi.
Codissa ja muissa kiinnostaa se, että vastaavat jollain tasolla sitä todellisuutta joka uutisista ja taiteesta näyttää tämän päivän todellisuudelta. Näitä pelejä tehdään koska ne menevät kaupaksi ja väkivalta on helppo tehdä näyttäväksi.
Itse toivoisin Monkey Islandin tai Disc Worldin kaltaisia huumoripainotteisia pelejä ilman suolenpätkiä, mutta turhaa taitaa olla. :-)
Kirjoitettu mobiiliversiolla, oikeudet kirjoitusvirheisiin pidätetään.
Todella hieno blogi, lisää tällaista!
Ja nyt kun katon pelihyllyyn niin sieltä löytyyyksi K16 ja yksi K18. Loput on sitten noita 3-12 ikäluokkaa. Kyseessähän on suositusikä, ei se että jos pelissä lukee ikäsuosituksena 3, että sitä ei voisi kuin ala-asteikäiset pelata. Tämä asia tuntuu joillakin olevan niin mahdotonta käsittää. Raren Donkey Kong Countryt, Insomniac Gamesin Spyrot ja Naughty Dogin Crashit ovat kaikkien näiden vuosien jälkeen edelleen täyttä rautaa. Sitten jos joku tulee inisemään jotain siitä etteivät pelaamani pelit ole realistisia... menköön ulos, sen realistisemmaksi ei pääse. Minusta realististen grafiikoiden sijaan pelissä oleellisempaa on taidetyyli. Rayman Origins oli viime vuonna todellinen helmi sekä graafisesti että pelillisesti niiden AAA-julkaisujen keskellä, joissa kaikissa on saman näköinen realistisen näköinen ihminen päähenkilönä? Kärjistettyä? Toki, minulle vain jäävät muiden kuin realististen pelien hahmot paremmin mieleen.
"Seiskaluokalle päästyäni kuulin joka päivä "Mää sain eilen Nuken!" ja "Eilen meni tosi hyvin Bäfässä, meikä ampu ainakin 30 tyyppiä!" Kun taas kerroin heille: "Pokémon on tosi hyvä peli," niin sain naurut ja haukut päälleni. Kuulemma Pokémon on pikkulasten peli ja aivan liian helppo, ja että minä en ole mies jollen pelaa Codia. Edes kovasta grindaamisesta ja E.V:stä kertominen auttanut yhtään mitään."
Tästäkin on valitettavasti kokemusta. Johtuuko tuo Pokémonin saama leima tuosta lauantai aamuna pyörivästä animesta tai mistä, ei kiinnosta, hyviä pelejä ovat edelleen. Sopivat aloittelijoille että kilpailulliseen pelaamiseen. Onko pelissä oikeasti ammuttava aivot pihalle, jotta se on miehekäs? Hassua. Metal Gear Solidit sen sijaan on hienoja pelejä kun ne voi mennä läpi tappamatta ketään.:)
Kun itsekin alkaa tätä asiaa ajattelemaan niin itselläni nuo urheilupelit, kuten NHL tai Fifa, taitavat nykypäivänä olla ainoita "viattomia" pelejä, vaikka ainakin NHL 12 taitaa olla K16-merkintä...
Omassa pelikokoelmassani on vain 4 18-vuotiaille olevaa peliä. Ei nämä nykynuoret ymmärrä hyviä pelejä. Pelaavat jotain codia ja battlefieldiä veren takia huoh. Ei se veri tee siitä pelistä 10/10 arvoista. Pleaisivat kunnon pelejä kuten paper mario 1 ja 2. En ymmärrä tätä lausetta "Mutta tuhlataanko sitten enää 3-12 -vuotiaiden peleihin enää niin paljoa aikaa, kuin silloin ennen vanhaan?" Voiko joku selittää? 3-12 vuotiaan peli?
Olen tyytyväinen, että 90% peleistäni on 3-7+ pelejä
edit: mulla on siis yksi k18(gta iv) peli ja yksi k16(dirt3)