Kommenttiosio-blogi: Älä spoilaa, kriminaali!

Tämänkertaisella Kommenttiosio-blogilla ei oikeasti ole juurikaan tekemistä spoilereiden kanssa.

8.4.2017 06:57

Älä spoilaa, kriminaali!

Kommenttiosio on Pelaajalehti.comin viikoittainen blogi, joka pui tuoreita uutisotsikoita pelialan sekatyöläisen lähes pöyristyttävän subjektiivisesta näkökulmasta.

”Me yksinkertaisesti emme halua niiden kokemusta pilattavan, jotka eivät ole peliä vielä ehtineet pelaamaan.”

Nämä äärimmäistä lähimmäisenrakkautta huokuvat perusteet löi alkuviikosta pöytään juuri ilmestyneen Persona 5:n julkaisija Atlus, joka on päättänyt rajoittaa pelistään verkkoon ladattavaa videomateriaalia rankasti. Kokemuksen pilaavaksi sisällöksi lasketaan muun muassa yli 90 minuuttia pitkät tai tarkkoja juonenkäänteitä paljastavat videot. Eikä ohjeistus jää vain kehotuksen tasolle, vaan sitä uhmaavia uhkaillaan pahimmillaan videoiden poistamisella ja tilin jäädyttämisellä.

Kuten tässä blogissa on monesti aiemminkin todettu, uutinen ei suinkaan ole ensimmäinen tai ainoa laatuaan. Videosensuuri oli alun perin hyvin japanilainen ilmiö, mutta lännessäkin pelijulkaisijat turvautuvat vastaavanlaisiin rajoituksiin tätä nykyä yhä useammin, kuka mihinkin syyhyn vedoten. Ilmiön yleisyys ei kuitenkaan tee siitä yhtään vähemmän absurdia – elämmehän kuitenkin maailmassa, jossa video on medioiden ylivertainen kuningas.

Atlusin juustoisen argumentin läpi paistaa sitä paitsi päivänvalo sellaisella voimalla, että se saa hyväuskoisemmankin pelaajan pudistelemaan päätään. Julkaisija lähestyy päätöstään lausunnossaan uskomattoman huonosti järkeillyltä kannalta. Jos Atlusia on uskominen, videoita katsovat ovat Personan kaltaisen juonipainotteisen pelin kohdalla ”hyvin varuillaan” paljastusten varalta ja niiden päästely siitä huolimatta on todellisen sosiopaatin puuhaa.

Totuus on totta kai toisenlainen. Jos ylitsepääsemättömästä spoilerikammosta kärsivä henkilö päätyy tieten tahtoen katselemaan puolentoista tunnin mittaisia pelivideoita, on vika vain ja ainoastaan hänen. Koska internet ei ole kupla, joka palvelee yksittäisten ihmisten toiveita ja pelkoja, on juonipaljastusten välttely oma-aloitteisuutta vaativaa puuhaa. Videot ovat mahdollisesti epätoivottujen vuotojen helpoiten kierrettävä muoto, sillä ne sentään sulkevat vuodot pakollisen napinpainalluksen taakse – toisin kuin esimerkiksi monet tekstimuotoiset keskustelufoorumit ja sosiaaliset mediat.

Pidemmät pelivideot ja suoratoistopalvelut miellyttävät pelikokemuspuristien sijaan todellisuudessa nimenomaan sellaista yleisöä, jota paljastukset eivät haittaa. Niiden voisi jopa väittää olevan let’s play -lajityypin suurin vetonaula. Monille videot ovat tapa kokea huikeita juonia ja hauskoja hetkiä välillisesti, vailla tarvetta liimautua pitkiksi ajoiksi kiinni ohjaimeen. Vaikka yli satatuntisen Persona 5:n pelaamiseen ei olisi aikaa arkielämän pyörteissä, voi julkaisuhulinaan osallistua etänä vaikkapa lounastauolla tai koulumatkalla.

Tätä Atlus ei kuitenkaan halua. Kuka tahansa ymmärtää, ettei videoiden valvonnassa ole kyse pelaajien hyväsydämisestä varjelemisesta, vaan paljon konkreettisemmista asioista. YouTube on miljoonabisnes ja Twitch monille vähintään tuottoisa harrastus, ja tietyissä leireissä koetaan jokaisen verkkojulkkiksen taskuun kilahtavan kolikon olevan suoraan pois julkaisijan lompakosta. Söötin Puyo Puyo Tetris -pulmapelin julkaisija Sega kielsi kaikenlaisen materiaalin julkaisemisen tällä viikolla videosivustojen lisäksi minkäänlaista tuottoa tekeviltä blogeilta tai verkkosivuilta, mikä sentään edustaa astetta suorapuheisempaa lähestymistapaa ongelmaan.

On toki ehdottomasti pelitalon oikeus päättää, kuka tekeleellä nettoaa, mutta kyseenalaista on se, häviääkö videoiden tuoma positiivinen julkisuus ja kiinnostus todella niiden aiheuttamalle tappiolle. Rajoitusten maailmassa jokainen videoita mistään syystä katsova kuluttaja on automaattisesti menetetty asiakas, joka olisi ilolla syytänyt rahaa julkaisijan suuntaan, jos materiaalia ei olisi saatavilla verkossa. Moinen yleistys sivuuttaa kuitenkin esimerkiksi ne lukuisat pelaajat, joiden ostopäätöksiin Twitch-kasvojen mielipiteet vaikuttavat, ja ne poloiset, jotka konsolin puutteessa laittaisivat kortensa kekoon esimerkiksi oheistuotemyynnin kautta.

Tämän blogitekstin oli alun perin tarkoitus puhtaasti taivastella Atlusin köyhiä perusteluja toiminnalleen, mutta lopulta omalla pyhällä vihallani on yhtä paljon tekemistä juonipaljastusten kanssa kuin julkaisijan argumentilla itsellään. Kaupantekointressien verhoaminen jonkinlaisen äidillisen päänsilittelyn taakse on inhoreaktion herättävä tapa toimia, vaikka rajoitusten perimmäiset motiivit ovatkin edes jollain tasolla ymmärrettäviä. Sen sijaan, että yhtiö ottaisi vastuun omasta päätöksestään, se valjastaa pelin yleisön syntipukiksi vallanpidolleen. Juonipaljastus: tästä kansa ei tule pitämään.

Johanna Puustinen

Lisää luettavaa