Kommenttiosio-blogi: Déjà vu – eli kuinka uuvuttaa pelaaja pysyvästi / Blogit / pelaaja.fi

Kommenttiosio-blogi: Déjà vu – eli kuinka uuvuttaa pelaaja pysyvästi

10.06.2017 // Kirjoittanut: Johanna Puustinen
3
Kommenttiosio-blogi: Déjà vu – eli kuinka uuvuttaa pelaaja pysyvästi

Kommenttiosio-blogi: Déjà vu – eli kuinka uuvuttaa pelaaja pysyvästi

Mitä lähemmäs kesän ensimmäiset jättimessut hiipivät, sitä tiuhempaan tahtiin verkkoon alkaa valua ennakkotietoja lukuisten lehdistötilaisuuksien sisällöstä. Tämän viikon vähiten yllättävä lipsahdus lienee lupaus uudesta Assassin’s Creedistä, joka näyttäisi sijoittuvan tällä kertaa muinaiseen Egyptiin ja kantavan ympäripyöreää alanimeä Origins.

Faaraoiden salaisuuksiin sukeltavasta osasta on supistu jo jonkin aikaa, mutta huhujen varmistuminen sai minut silti käymään läpi dramaattisen tunteiden kirjon. Tarumainen miljöö tuntuu itsestäni huomattavasti kiehtovammalta kuin vaikkapa sateenharmaa ex-kotikaupunkini Lontoo ja avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia salamurhaajien veljeskunnan alkulähteiden avaamiseen. Kaikkien aikojen lempipelieni kirkkaaseen kärkeen sijoittuu sitä paitsi Sierran pyramidinrakentelupeli Pharaoh, jonka tunnelmia toivon voivani elää uudelleen virtuaalisen Niilin rannoilla.

Pahoin kuitenkin pelkään, että tapahtumapaikan vaihto jää jälleen pitkälti Originsin ainoaksi tuntuvaksi uudistukseksi. Vaikka sarjan viimeisissä osissa on ollut selkeää yritystä esimerkiksi merimeiningin, hevosrattaiden ja köysitemppuilun muodossa, ovat uudet ominaisuudet mullistaneet korkeintaan paikasta toiseen liikkumisen. Pohjimmiltaan hiippailu on ollut täsmälleen samanlaista jo kymmenen vuoden ajan: kiipeä, paikanna, hipsi, murhaa. Toista, ja toista uudelleen.

Vaikka jatko-osien voima perustuu kiistämättömästi siihen, että kerran tai kolmesti hyväksi havaittua viihdettä saa uuden annoksen, on huomioitava Originsin olevan jo kymmenes sarjassaan. Jos yhden pelin laskee kestävän kahdestakymmenestä neljäänkymmeneen tuntiin, mahtuu sarjaan muutama salakuuntelutehtävä liikaa. Alati kasvavien avointen maailmojen täytteeksi ei keksitä uutta ja merkityksellistä tekemistä, vaan kadut ovat täynnä identtisiä neitoja pulassa ja joka kulmaan kätkettyjä keräilyesineitä.

Turhautumiseni paikallaan polkevaan peruskaavaan saavutti huippunsa, kun pyrin kertaamaan sarjan historiaa ennen viimeisimmän osan ilmestymistä. Useiden kuukausien ajalle ripottelemani urakka kävi toistamaan itseään liian raskaasti jo kolmannen pelin alkumetreillä, ja uskon sillä myös torpedoineeni Syndicate-nautintoni tehokkaasti.

Mitä Originsiin tulee, toivon sarjalle poikkeuksellisen kahden vuoden julkaisutauon tehneen kuitenkin hyvää niin studiolle kuin minullekin. En siltikään ole varma, onko Assassin’s Creedin lipun alla enää edes mahdollista tarjoilla niin käänteentekevää kokemusta, kuin sarjalta tässä vaiheessa jo toivoisin. Ubisoft, yllätä minut!

Johanna Puustinen

Kommentit

Käyttäjän edqe kuva
edqe

"Alati kasvavien avointen maailmojen täytteeksi ei keksitä uutta ja merkityksellistä tekemistä, vaan kadut ovat täynnä identtisiä neitoja pulassa ja joka kulmaan kätkettyjä keräilyesineitä."

Ollut ongelma jo valitettavan pitkän aikaa. Toivottavasti pian alettaisiin näkemään next-gen avoimen maailman pelejä. Taitaa olla turha toivo ainakaan tämän vuoden E3-messuilta sellaisia odottaa.

Käyttäjän Jamatsu kuva
Jamatsu

Blogikirjoitus ei voisi olla enempää oikeassa. Olen jo pitkään ihmetellyt, miksi pelisarja toisensa jälkeen yritetään siirtää "avoimeen maailmaan". Kuka sitä haluaa? Pelaajatko? Osa näistä yrityksistä on tuottanut todella tökeröitä pökäleitä, esimerkiksi Mirror's Edge Catalyst.

Lopputuloksena syntyy entistä bugisempia pelejä, joissa seuraavaan tarinatehtävään juokseminen alkaa ärsyttää, päätarinan hukkuessa satoihin fetch questeihin ja torniin kiipeämisiin. Myös pelin kehitysaika (kustannukset) kasvaa ja bugien löytäminen/korjaaminen hankaloituu. Mikä tiiviissä, lineaarisessa ja bugien osalta helpommin kontrolloitavassa rakenteessa (à la Uncharted) on vikana?

Loppuun se pakollinen loppukaneetti. The Witcher 3:n tyylisessä avoimessa maailmassa ei ole mitään vikaa. Jos tehtävärakenteisiin ja karttaan on oikeasti panostettu, homman voi saada toimimaan päätarinan kärsimättä. 99 % "avoimen maailman peleistä" vain ei siinä onnistu.

Käyttäjän Johanna Puustinen kuva
Johanna Puustinen

Pakko todeta, että ainakaan E3:ssa nähty materiaali ei nostanut odotuksia. Mutta toivo elää!

Nostoja