
Kommenttiosio-blogi: Kickstarterista köyhäintaloon
Peliteollisuutta pidempään seuranneet tietävät, kuinka syklisestä toimialasta on kyse. Samat skuupit, kiistanaiheet ja skandaalit tekevät tasaisin väliajoin paluun yleisön huulille, ja niiden liikkeitä oppii ennakoimaan tehokkaasti.
Yksi näistä ihailtavalla säännöllisyydellä otsikoissa viihtyvistä ilmiöistä on Kickstarter-mörssäri Star Citizen, joka ei edes 153 miljoonan dollarin joukkorahoituspotin voimin ole ehtinyt viidessä vuodessa valmiiksi. Yhtä varmasti kuin aurinko nousee aamuisin, käy pelin luoja Chris Roberts rauhoittelemaan kärsimättömäksi käyvää yleisöään kovaan ääneen vähintään kerran vuosineljänneksessä.
Keskustelu pelin epävarmasta tulevaisuudesta on käynyt jo aikaa sitten väsyneeksi, eikä ylitsevuotavalla kyynisyydellä ole saatu aikaan kuin pahaa verta pelaajien välille. Vaikka Kickstarterin historian aikana on nähty useita Star Citizeniä paljon pahempiakin epäonnistumisia, joukkorahoitus on edelleen ennen kaikkea hieno ja ainutlaatuinen mahdollisuus sekä pelinkehittäjille että heidän faneilleen. Omalle kohdalleni on osunut poikkeuksetta hyviä kokemuksia, joiden kautta olen voinut tukea itselleni tärkeitä projekteja ja kokea olleeni osa niiden luomisprosessia.
Onni ei suosi kaikkia ja huonosti voi toki käydä lupaavissakin kampanjoissa, mutta tiettyjä askeleita rahojensa varjelemiseksi voi pyrkiä ottamaan. Tervehenkinen kriittisyys ei koskaan ole huono asia, ja Kickstarter-piireissä yleisimmät varoitusmerkit ovat kaiken lisäksi helposti tunnistettavaa sorttia.
Joukkorahoittamisen ensimmäinen nyrkkisääntö on lajissaan tunnetuin: jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se yleensä myös on sitä. Star Citizen kuitenkin todistaa, että ohjenuoraa on sietämättömän vaikeaa noudattaa, kun huikentelu suoritetaan sopivan huolitellusti. Jos pennosistaan todella välittää, on syytä opetella vastustamaan kiusausta ja suhtautua visionäärien lupauksiin varauksella.
Tämä ei suinkaan tarkoita, etteikö visio olisi pakollinen elementti sekä myyntipuheiden että projektin onnistumisen kannalta. Hyvällä tavalla lupaaviin Kickstarter-kampanjoihin on uhrattu aikaa ja ajatusta jo ennen H-hetkeä, ja konkreettista näyttöä konseptin toimivuudesta on muuallakin kuin sen keksijöiden korvien välissä. Valmius ahertaa tuotteen parissa jo ennen tilin tuloa on myös takuuvarma merkki intohimoisesta ja sitoutuneesta kehitysremmistä.
Vaikka konseptitaidetta tulisi ovista ja ikkunoista, sen takana seisovaan tiimiin on myös kiinnitettävä huomiota. Parhaassa mahdollisessa tapauksessa Kickstarter voi toimia oivana ponnistuslautana itsenäisille kehittäjille, mutta on vaikea arvioida täysin tuntemattomien henkilöiden kykyä toteuttaa suuren mittakaavan hanke. Vaikka mukana menossa olisivat maailmanhistorian taitavimmat taiteilijat ja kovimmat koodarit, lahjakkuudella ei voi korvata kokemusta käytännön asioista.
Amatöörien yleisin puute lienee nimenomaan kykenemättömyys varautua joukkorahoituksen realiteetteihin. Itsestään selvää on, että ensi vilkaisulta Kickstarterin kaltaisen palvelut vaikuttavat suorastaan naurettavan helpolta tavalta kasata huomattava pesämuna ilman suuria taloudellisia sitoumuksia. Kampanja on kuitenkin viittä vaille lupaus projektin saattamisesta kunnialla päätökseen, ja monille paine on lopulta liikaa alalla, jolla edes valtavan julkaisijan tuki ei välttämättä takaa sujuvaa kehitysprosessia.
Joukkorahoitetun pelin tukijat eivät sitä paitsi ole aivan tavallinen yleisö. Toisin kuin perinteiset ennakkotilaajat, rahoittajat ovat laskeneet valuuttansa suoraan studion käsiin vailla lainvoimaista takuuta vastineesta. Jos budjettilaskelmat menevät mönkään tai tielle osuu odottamattomia vastoinkäymisiä, pelistä etukäteen maksaneiden viha lankeaa laimentamattomana kehittäjäparkojen niskaan. Viraalius tuo mukanaan tuhansien ihmisten odotukset, ja vaatimattomampaa projektia kaavailleelle tiimille pelkästään moinen lataus voi tulla shokkina ilman sen suurempia skandaaleitakin.
Toisaalta riskinotto on viime kädessä aina kuluttajan tekemä valinta, eikä menetettyjen rahojen tai lunastamattomien lupauksien perään itkeminen ole mielekästä kenellekään. Jos pelinsä tahtoo aina valmiina käteen, ne kannattaa hakea suoraan kaupan hyllyltä ja jättää sijoittaminen niille, jotka kaipaavat jännitystä elämäänsä.
Johanna Puustinen


















Kommentit
Star Citizen kyllä tuntuu vievän aikansa mutta samalla sen mittakaavakin tuntuu joltain, mitä ei ole ennen nähty. Rahaa on mennyt, kuten aikaakin, mutta itse kyllä luotan että sieltä jotain vähintäänkin mielenkiintoista tulee ulos. Voi olla, että kaikki osa-alueet eivät niin saumattomasti pelaa yhteen tai osa niistä jää irrallisiksi mutta sen, mitä itse olen tuosta nähnyt, niin vaikuttaa ainakin ettei siellä rahat täysin hukkaankaan ole menneet. Tuo lienee myös vähän samanlaista pilkunviilaamista mitä Gran Turismon kanssa: tehdään niin viimeisen päälle että varmasti menee aikaa ja aikahan on samalla myös rahaa.
Uskon että tuon pelin suhteen suurimmat pettymykset tulevat liioista odotuksista: ei välttämättä tule huonoa peliä mutta se jumalpeli, mitä tuolta voisi helposti odottaa, ei ole mitä luultavimmin lopputulos. Tosin olisi hienoa olla väärässä.
Mitä kickstartereihin ja vastaaviin muuten tulee: jokaisen pitäisi ymmärtää mikä tuon idea on kun rahojaan sinne lyö. Turha itkeä että "kehittäjät vei massit" jos lähtökohdistakin olisi jo voinut arvata ettei välttämättä tule onnistumaan kuten on tähdätty. Ja ainahan voi laittaa rahaa sen verran, ettei sen menetys niin haittaa. Pienistä puroistakin tulee iso virta.
Hyvä ja aiheellinen kirjoitus/muistutus joukkorahoitetuista peleistä, mutta toisaalta todella harmi, että edelleen riskeistä joudutaan erikseen muistuttamaan. Valitettavasti joukkorahoitetut pelit tulevat varmasti olemaan jotkassakin helppoja kritiikin kohteita, koska kehityksen yksityiskohdat ovat ulkopuolisillekin tiedossa. Terve kriittisyys on tottakai aina tarpeellista ja pitää mielessä, että joukkorahoitetut pelit ovat sovellusprojekteja siinä missä muutkin, eli epäonnistumisia sattuu usein.
Suurin osa näistä Star Citizeniin liittyvistä negatiivisista huhuista tuntuu tulevan yhdestä ja samasta lähteestä. Kuten NeoGAF-moderaattorikin totesi, niin asiaan liittyvät keskustelut suljetaan, kunnes uutiseen saadaan luotettava lähde. Yksi aiheesta kirjoittaneista sivustoista sentään vaivautui korjaamaan virheensä - journalismi unohtui hetkeksi.
Negatiivinen uutisointi on tietysti vahingollista joukkorahoitetuille projekteille ja jos (ja kun) vahinkoa halutaan aiheuttaa, niin se onnistuu hyvin levittämällä huhuja ja jopa vääriä tietoja. Tässä kohtaa ainakin itse toivoisin, että pelijournalismi selventäisi tilannetta ammattitaidolla, mutta niin ei ole valitettavasti useinkaan käy, kuten tämänkin episodin ympärillä ollut uutisointi osoittaa.
On tottakai täysin mahdollisia, että CIG:llä on rahaongelma, Sandi (Chris Robertsin vaimo) on rasisti, jne. kuten pelimediassa on uutisoitu, mutta kyllä näihin voisi odottaa jo uskottavuudenkin kannalta asiallista uutisointia ja luotettavia lähteitä.
$153M vaikuttaa kahden pelin tekemiseen edelleen ihan perus AAA-pelin budjetilta, eikä viisi vuotta ei tunnu myöskään kovin pitkältä ajalta kahden pelin tekemiseen. Yleensäkin MMO-pelit tuntuneet olevan perus AAA-pelejä kalliimpia ja niiden kehitysaika pidempi.
Kuten valitettavasti tämäkään kirjoitus ei lukijoilleen avaa lainkaan, että millaisia pelejä lopulta on tekeillä. Jos kyse olisi The Witcher 3, Skyrim, GTA V, yms. kaltaisista huomattavasti yksinkertaisemmista peleistä, niin budjetti saattaisi alkamaan tuntumaan jo suurelta. CIG on tekemässä kuitenkin jotain paljon suurempaa ja monimutkaisempaa.
Jos seuraisin pelimediaa, niin itselläni olisi kovinkaan selvää kuvaa, että missä vaiheessa projekti on menossa, millaisia pelejä on kehitteillä tai että mitä nykyisin siitä on pelattavissa. Onneksi kuitenkin CIG antaa pelin aika ajoin ilmaiseksi kokeiluun ja tuottaa Star Citizenin kehityksen ja teknologian osalta runsaasti materiaalia tutkittavaksi. Näiden perusteella on pelaajankin helppo päättää itse, että osallistuuko projektin kehittämiseen nyt vai odottaako mieluummin julkaisuun asti. Ei kannata osallistua minkään joukkorahoitetun pelin tukemiseen, ellei ole valmis menettämään antamiaan rahojaan tai olemaan pettynyt projektin lopputulokseen.
Getting Started in Star Citizen
Star Citizen Alpha 2.6.0 (2.6.1, 2.6.2, 2.6.3)
Aikataulu: https://robertsspaceindustries.com/schedule-report
Kehitysvideot: https://www.youtube.com/user/RobertsSpaceInd/playlists
Peliin liittyvä materiaali: https://robertsspaceindustries.com/comm-link
Miksi Star Citizen on mielestäsi jo tässä vaiheessa epäonnistunut projekti?
"Jo tässä vaiheessa" on hauska käsite puhuttaessa pelistä, jonka oli määrä ilmestyä vuonna 2014. Tämä lienee suurin syy siihen, miksi minä ja monet muut laskevat Star Citizenin Kickstarter-floppien joukkoon. Toki pelin mittakaava on kasvanut moninkertaisesti siihen verrattuna, mihin joukkorahoitusta lähdettiin alun perin hakemaan, mutta projektissa on nyt kiinni myös niiden rahoja, jotka toivoivat pääsevänsä pelaamaan vähemmän kunnianhimoista tuotosta jo kolme vuotta takaperin.
Ottaen huomioon, että peli kantaa harteillaan maailmanhistorian menestyneimmän joukkorahoitusprojektin titteliä, tosiaan laskisin lupauksista ja aikatauluista lipsumisen ehdottomasti tietynlaiseksi epäonnistumiseksi. Ympärillään pyörivää mediasirkustakaan Cloud Imperium Games ei tunnu hallitsevan suunnannäyttäjältä vaaditulla määrätietoisuudella, vaikka ehdottomasti yhdynkin kommenttiisi epämääräisen raportoinnin paljoudesta. Seuraan saagan etenemistä kuitenkin avoimin mielin ja mielenkiinnolla.
Joukkorahoitetut pelit ovat monessa mielessä hankalassa asemassa "normaalisti" tuotettujen peleihin verrattuna. Pelejä kuten Cyberpunk 2077 ja Beyond Good and Evil 2 voidaan kehittää täysin rauhassa vaikka yli vuosikymmen ja ilmoittaa julkaisupäivämäärä kun peli on viimeistelyä vailla valmis. Joukkorahoitetuilla peleillä ei ole tätä mahdollisuutta.
On totta, että Chris on usein ollut liian positiivinen aikataulujen suhteen, mutta heidän Schedule Report aikataulun seuraamisessa mielestäni todella hyvin. Tämän lisäksi alpha-version testaaminen ja Around the Verse seuraaminen antanut tilanteesta vieläkin selkeämmän kuvan.
Nykyinen Star Citizen (+SQ42) on tosiaan eri peli mitä alunperin oli suunniteltu. Peliä tukeneita pidettiin kuitenkin ajan tasalla uusista suunnitelmista ja heillä on/oli mahdollisuus saada rahansa takaisin, jos eivät olleet tyytyväisiä uuteen suuntaan. Omien havaintojeni perusteella hyvin moni on erittäin tyytyväinen tehtyihin ratkaisuihin ja se on varmastikin myös yksi syy miksi peliä on näin pitkään aktiivisesti tuettu.
Mediasirkusta taitaa olla täysin mahdoton hallita. Kun pelimedia alkaa levittämään villejä huhuja, niin sitä on mahdotonta pysäyttää ennen kuin se ehtii levitä laajasti copy&paste -tyyliin. Kun suuremmat sivustot kuten The Escapist on näitä "faktoja" mukana levittämässä, niin työ on sitäkin vaikeampi.
On täysin mahdollista, että Star Citizen tulee olemaan yksinkertaisesti erittäin huono peli. Mielestäni olisi kuitenkin toivottavaa, että peli olisi samalla viivalla muiden kanssa, eikä tuomittaisi flopiksi jo ennen pelin pelaamista. Tähän asti julkaistu alpha-versio on kuitenkin omasta mielestäni kaikkea muuta kuin epäonnistunut ja monessa mielessä antaa lupaa erinomaista lopputulosta. Alpha 3.0 (video) on valtava askel eteenpäin ja antaa entistä paremman kuvan mitä tuleman pitää. Torment myöhästyi sekin yli kaksi vuotta, mutta eivät onneksi saaneet samaa käsittelyä kuin Star Citizen tai floppi-titteliä jo ennen kuin peliä oli kukaan ehtinyt edes pelata.
Uskon, että näitä skandaaleja tullaan masinoimaan koko pelin olemassa olon ajan, oli se sitten miten huono tai erinomainen tahansa. Gamecomin lähestyessä on usein saatu luettavaksi "mielettömiä paljastuksia" ja saada tietää, että CIG:llä on enää vain muutama kuukausi elinaikaa - eiköhän näin käy myös tänä vuonna. Mutta kuka tietää jos pian saataisi lukea pelimediasta myös vihdoinkin itse pelistä, eikä vain sen ympärillä pyörivästä myllytyksestä.
Joillakin CIG:n studioilla pääsee myös onnekkaat välillä vierailemaan. Harmillisesti NDA:n takia sieltä ei saada infoa muuta kuin että porukka erittäin vaikuttuneina sieltä ovat poistuneet.
Yhteisöä saa kiittää kuitenkin siitä, että kritisoivat ja esittävät huolensa pelin kehityksestä asiallisesti. Joka viikko löytyy aiheita, joista yhteisö keskustelee ja kiistelee. Tämä kuitenkin auttaa CIG:iä pelin kehittämisessä ja ovat usein yhteisöä tästä kiittäneet.
Tähän onneksi auttaa alpha-verioiden testaaminen. Pelissä on jo nyt muutamia kestoaiheita, jotka ovat jakaneet pelin tukijat eri leireihin siitä asti kun sitä ensi kertaa päästiin testaamaan. Pettymyksiä on mahdoton välttää ja toivon ettei sitä edes yritetä päätymällä lopulta helppoihin kompromissiratkaisuihin.
"Jumalpeliä" ei ole, eikä tule. Nyt on kuitenkin todella hyvä tilaisuus antaa CIG:lle palautetta aiheista, jotka itse kokee tärkeiksi. Palautteella on merkitystä, joten mahdollisuus kannattaa käyttää hyväksi. Tämä toimii tietysti varmasti suurimpaan osaan joukkorahoitetuista peleistä. Ainakin itsellä on todella hyviä kokemuksia siitä, että kehittäjät kuuntelevat ja keskustelevat projektien tukijoiden kanssa.
Vaikka pelimedian mukaan kuulunkin kulttiin ja olen vähintäänkin hyväuskoinen idiootti tukiessani tätä tuhoontuomittua floppia nimeltä Star Citizen, niin ainakin itse koen että tämä on edelleen ainoa mahdollisuus saada tämän kaltainen peli. E3 ei tarjonnut mitään vastaavaa, eikä monista erinomaisista kehitteillä olevista avaruuspeleistä huolimatta sellaista näyttäisi olevan muilla kehitteillä.
Ei kannata rahojaan Star Citizenin tukemiseen pistää, jos on pienimpiäkin epäilyksiä. Seuraa mieluummin rauhassa ja tekee omat johtopäätöksensä omien kokemuksiensa perusteella pelaamalla ilmaisversioita.
BoredGamer: Readying Alpha 3.0 for Testing
