Kommenttiosio: Kuka päättää pelimaustasi?

Viikonlopun blogissa vedetään foliohattu silmille ja ryhdytään rakentelemaan salaliittoteorioita alennuskampanjoista.

9.12.2017 07:11

Satavuotiasta Suomea on juhlittu pitkin vuotta kyllästymiseen asti, ja itsenäisyyspäiväviikolla myös pelaajat saivat pirskeistä osakseen pelikauppa Steamin sinivalkoisen alennuskampanjan muodossa. Valven kokoiselta jätiltä ele oli hieno, ja sitä on ihailtu sosiaalisessa mediassa kerrankin muidenkin kuin tori-innokkaiden suomalaisten toimesta.

En ole varma, kuinka tarkoin varjeltu salaisuus Steamin alekäytännöt ovat, mutta pelinkehittäjäystävieni mukaan prosessi on hyvin yksinkertainen. Käsittääkseni kehittäjiä lähestytään suoraan sähköpostitse, ja he saavat päättää osallistumisestaan tiettyjen rajoitteiden puitteissa itse. Suomi-alen kaltaisen erikoistilaisuuden tiimoilta kuvittelisi kolahtavan postia jokaisen suomalaisen pelinkehittäjän laatikkoon, mutta muutamakin aivan päteviä pelejä julkaissut tuttavani jäi tällä kertaa ilman.

Tiedän, että seuraavat kappaleet tulevat todennäköisesti kuulostamaan aikamoiselta foliohattuhourailulta, mutta alekeskustelu johti omalla kohdallani eräänlaiseen valaistumiseen. Tieto siitä, etteivät läheskään kaikki pelit kelvanneet kansallishenkiseen kampanjaan, sai minut pohtimaan Steamin kaltaisten sisältökuraattorien valtavaa vaikutusta omiin kulutustottumuksiini.

Steamin hankkiuduttua eroon Greenlight-yleisöäänestyksistään mukaan on päässyt kuka tahansa puhtaasti satalappusten voimin, mutta pelkkä pelin julkaisu ei merkitse nykymarkkinoilla mitään. Näkyvyys on kaikki kaikessa tuhansien pelien ja miljoonien käyttäjien alustalla, mutta varsinaisesta suosiosta ei voi juuri haaveilla ilman jonkinlaista etusivunäkyvyyteen johtavaa onnenpotkua. Sama pätee pitkälti mihin tahansa suurempaan sovelluskauppaan.

Huikean pelin kehittäminen on toki paras tapa ansaita etusivun paikka, mutta alennukset ovat monille realistisempi tie onneen. Paalupaikoille pääsevät toki laadukkaimmat ja tunnetuimmat tuotteet, mutta yllätyin silti siitä, miten rajulla kädellä päällepäin kansallisuuteen perustuvan kampanjan osallistujia seulottiin Valven toimesta. Sisäpiirin tietoa minulla ei ole, mutta mukaan huolittujen pelien perusteella ainakin olemassa olevilla myyntiluvuilla näyttää olleen vaikutusta valintaan.

Varsinaisesti kriteereissä ei ole mitään vikaa – onhan kampanjan määrä mainostaa vuosia täyttänyttä Suomea ja sen huikeimpia peli-ilmiöitä. Tätä menoa pienemmät mutta silti varsin hyvät pelit jäävät kuitenkin ikävästi huomiotta. Mitenköhän paljon muuta itseltäni jää näkemättä ja kuulematta, kun moista kuratointia harrastetaan jokaisessa palvelussa Spotifysta Netflixiin? Ajatus on pelottava ja Illuminati epäilemättä todellinen. Hui!

Johanna Puustinen

Lisää luettavaa